Ison Omenan kävijä käyttää enemmän rahaa kuin Itiksen shoppailija

Vantaan Jumbo kasvatti viime vuonna kävijämääriään kahdeksan prosenttia, 9,4 miljoonaan. Kasvuprosentti oli paras pääkaupunkiseudun kauppakeskuksista, kertoo Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tuore tilasto.

Espoon Iso Omena nosti toiseksi eniten kävijämääriään, 5,7 prosenttia. Vierailijoita oli 9,3 miljoonaa.

Suomen 20 isoimmasta kauppapaikasta kävijämäärä nousi Jumboa enemmän vain Ylöjärven Elossa, 11,1 prosenttia.

– Aviapoliksen vetovoima on kasvanut, mistä mekin olemme hyötyneet, sanoo Jumbon kauppakeskusjohtaja Esa Mattila.

Pakkalan jätissä odotetaan, että yli kymmenen miljoonan kävijän raja ylittyy tänä vuonna.

– Asiakaskuntamme perusmassa tulee 30 minuutin ajomatkan sisältä. Asiakkaita tulee kuitenkin jatkuvasti entistä kauempaa. Myös ulkomaalaiset, etenkin venäläiset ovat meille merkityksekäs asiakaskunta, Mattila kertoo.

Myyrmannissa kävijäluku nousi 1,3 prosenttia 7,9:ään, Sellossa 0,9 prosenttia 22,1:een ja City Forumissa 0,7 prosenttia 13,6 miljoonaan. Kampin keskuksen vierailijamäärä pysyi 34 miljoonassa. Itiksen luku oli 18,7 miljoonaa, prosenttia ei ollut saatavissa.

Kävijä käytti selvästi enemmän rahaa Jumbossa kuin muissa seudun kauppakeitaissa. Jumbossa myynti henkeä kohti oli viime vuonna 44,8 euroa.

Toisena tuli Iso Omena 26,5 eurolla ja kolmantena Itis 22,6 eurolla. Myyrmannissa myynti vierailijaa kohti oli 20,3, Sellossa 16,7 ja City Forumissa 12,8 euroa. Kampin luku oli vain seitsemän euroa.

Suomen paras vuosimyynti yhtä liikeneliötä kohti oli Kampilla, 7 021 euroa. Kakkosena oli Turun Hansa 6 010 eurolla.

Pääkaupunkiseudulla seuraaviksi sijoittuivat City Forum 5 668 eurolla per liikeneliö, Iso Omena (5 072), Jumbo (4 953), Myyrmanni (4 356), Itis (3 977) ja Sello (3 769).

Maan top 20 -keskuksista City Forum lisäsi eniten myyntiään per liikeneliö, 29,1 prosenttia. Seudulla Myyrmannin myynti laski eniten, 10,2 prosenttia.

Jumbon ja Ison Omenan menestyminen ei ole yllätys, toteaa Suomen Kauppakeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Tiuraniemi.

– Alueellisten kauppakeskusten asema on vahva. Niillä on vakiintunut vaikutusalue ja vahvat päivittäistavarakaupan yksiköt.

Iso tulevaisuuden trendi on palveluiden lisääntyminen maan kauppakeskuksissa. Niiden liikekokoonpanosta keskimäärin jo 27 prosenttia on ravintoloita ja muita palveluita.

– Kauppakeskuksista tulee yhä vahvemmin yhteisöjen sykkiviä sydämiä, Tiuraniemi ennakoi.