Piilota X Palauta

Hevosten kenkämuoti on keväälläkin ajatonta

Paikalliset 1 Kommentoi

Harvan kaupungin vaakuna saa osakseen yhtä kovaa kohtelua kuin Espoon. Vaakunakilpeen kuvattu hevosenkenkä kuluu vilkkaan ravihevosen kaviossa jopa neljässä viikossa.

Pian koittaa taas aika, jolloin ratsut ja ravurit pääsevät kävelemään jäättömillä kaviourilla. Silloin on alle vaihdettava kesäkengät.

 

Hevonen voi astua uuden kenkänsä jo pihamaalla lantaläjään.”

– Talvisin hyvin monen hevosen kengissä on hokit, jotka estävät liukastumista. Hokkeja on kahdesta jopa kahteentoista kappaletta kussakin kengässä, laskee Riina Villanen, 33.

Hevosenkenkä

Hevosen kavioon naulattava kaareva metallinen suojus, joka suojaa kaviota kulumiselta.

Kengittäminen mahdollistaa raskaamman työnteon ja nopeamman matkanteon etenkin kovalla maaperällä.

Hevosenkengät keksittiin jo pronssikaudella eli parisentuhatta vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Nykyaikaiset hevosenkengät tehdään tyypillisesti teräksestä tai alumiinista ja naulataan kavioon.

Entisaikaan kengityssepät takoivat kengät alusta loppuun itse, mutta nykyään käytetään lähinnä tehdasvalmisteisia kenkiä, jotka seppä takoo lopulliseen muotoon.

 

– Ilman kenkiä hevosen kaviot kuluisivat suomalaisessa maastossa hyvin nopeasti pilalle. Maaperä meillä on aika kovaa.

Kirkkonummen Gesterbyssä asuva Villanen on yksi harvoista uusmaalaisista hevostenkengittäjistä.

Hänen elämäänsä hevoset ovat kuuluneet kahdeksanvuotiaasta saakka.

Nyt hän kiertää Espoon, Kirkkonummen ja Siuntion hevostalleja ja ratsastuskouluja kengittämässä ratsuja. Villasen pakettiauto on kokonainen metallisepän tavaratalo.

– Kaikkeahan täältä löytyy: on nauhahiomakone, hitsauslaitteet ja nestekaasulla toimiva ahjo. Alasin painaa 35 kiloa, mutta pajalla on sitten satakiloinen alasin, kertoo Villanen.

Ei autoa ilman kenkiä: pakun uumenista Villanen kaivaa koko joukon hevosenkenkiä, myös ympyriäisen O-kirjaimen mallisen.

– Tätä käytetään silloin, kun hevosen kavio tai jalka on sairas ja kun halutaan tukea sitä erityisesti.

Kengitys alkaa jo silloin, kun kengitysseppä näkee ensimmäisen kerran hevosen. Taitavan kengittäjän katse nauliutuu kavioihin ja hevosen kävelytyyliin.

– Askeltamisesta voi nähdä hyvin paljon, esimerkiksi sen, onko kavion vuolu kohdallaan. Samoin monet jalkavaivat näkyvät jo jalan asennosta, kertoo Villanen ja nostaa yhdeksänvuotiaan Land Queen -tamman jalan polviensa väliin.

Kun vanha kenkä on poistettu, kavio siistitään ja vuollaan muotoon.

Uusi kenkä voidaan myös kuumasovittaa, jolloin kuuma hevosenkenkä painaa kavioon jäljen. Toimenpide ei tuota hevoselle kipua, sillä kavion uloimmassa kerroksessa ei ole tuntoaistia.

– Silti varovainen tulee olla, sillä millinkin virhe naulauksessa voi olla vaarallinen. Hermot ja verisuonet kulkevat lähellä kavion pintaa.

Kun kenkä on saatu sovitettua paikoilleen, se naulataan kiinni ja kotkataan: esiin tuleva naulan kärki katkaistaan ja taivutetaan vasten kaviota mahdollisimman siististi.

– Kieltämättä on mukava katsella oman kättensä jälkiä. Niinkin voi tietenkin käydä, että hevonen astuu uuden kenkänsä ja puhtaan kavionsa jo pihamaalla lantaläjään, Villanen kertoo.

– Siinähän se sitten on koko komeus, naurahtaa Villanen ja sulkee pakettiautonsa ovet.

Sitten kohti seuraavaa hevostallia.

1 kommentti Kommentoi
Käyttäjän Jari Pietiläinen kuva
Jari Pietiläinen

Kommentit

21.3.2012 22:47

Hyvä Riina!
T:kollega

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.