Piilota X Palauta

Seutuhallinto tulee – kun parempaan ei pystytä

Paikalliset 2 Kommentoi

Hallituksen tilaama virkamiesesitys kuntarakenneuudistuksesta ei ole enää pohjana, kun hallitus miettii lopullisia vaihtoehtoja touko-kesäkuun aikana. Metropolialueelle piirretty kuntakartta yhdeksästä kunnasta nykyisten 28 kunnan sijasta ei tule toteutumaan, vaan todennäköisin vaihtoehto on kaksiportaisen seudullisen metropolihallinnon perustaminen.

Sekä hallitus- että oppositiopuolueiden edustajat torjuvat kuntien pakkoliitokset. Vaihtoehdoksi jää seudullinen hallintomalli, jossa maankäytön, asumisen, liikenteen sekä sosiaalisen eheyden asiat ratkotaan yhteisessä seudullisessa raadissa.

Metropoliasioista vastaava ministeri Krista Kiuru (sd) sanoo, että mitään ei vielä ole päätetty.

– Nyt kuullaan kuntia ja vasta sitten hallitus ottaa kantaa miten asiassa edetään, Kiuru sanoi MetropoliAreenan kuntapäättäjätilaisuudessa perjantaina.

Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi ei halunnut piirtää metropolialueelle uutta kuntakarttaa, vaan toivoi vapaaehtoisen yhteistyön riittävän. Kiviniemi syyttää hallitusta siitä, ettei metropolialueelle ole tehty mitään vaihtoehtoista toiminta- tai hallintomallia kuntaliitosten sijaan.

Vihreiden Tuija Brax puolestaan on valmis kaksiportaiseen hallintoon, jos vapaaehtoiset kuntaliitokset eivät onnistu. Samaa mieltä on myös Perussuomalaisten Pietari Jääskeläinen.

Sekä puolueet että kunnat ovat kuitenkin edelleen täysin sekaisin linjauksissaan Helsingin seudun tulevasta hallintomallista. Kokoomuksessa rivit ovat eniten sekaisin. Nurmijärveläinen kansanedustaja Outi Mäkelä (kok) ihmetteli, miksi Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä (kok) on esittänyt kaavoitusvallan siirtämistä seudulliselle päätöselimelle. Outi Mäkelän mukaan siitä ei seuraa mitään hyvää.

Helsingin kokoomusedustajat ovat vahvimmin ajaneet kuntaliitoksia. Kansanedustaja Eero Lehti (kok) Keravalta kuitenkin sanoi, että kuntauudistuksen paras saavutus voisi olla se, että Helsinki jaettaisiin kymmeneen eri kaupunkiin, jotka kilpailisivat keskenään palveluista ja asukkaista. Lehden mukaan Helsinki on yksi tehottomimmista kunnista ja tehokkaimpia ovat 20 000 – 50 000 asukkaan kunnat.

Sosialidemokraattien helsinkiläinen kansanedustaja Rakel Hiltunen toivoo kuntaliitoksia pääkaupunkiseudulla ja ihmetteli kaksiportaisen hallinnon kustannuksia.

– Paljonko sellainen hallinto maksaisi, kun nykyiset kunnat valtuustoineen toimisivat jatkossakin ja niiden päällä olisi sadan hengen seutuvaltuusto, Hiltunen ihmetteli.

Vantaalainen puoluetoveri Antti Lindtman sen sijaan puhui seutuvaltuuston puolesta. Hänen mukaansa seuturajat eivät kulje Helsingin ja kehyskuntien välillä, vaan Helsinki-Espoo-Vantaan ja niiden muodostaman kehyskuntarajan välillä. Siksi Lindtman torjuu pääkaupunkiseudun kuntaliitoksen ja vaatii laajempaa seutuhallintoa.

2 kommenttia Kommentoi
Käyttäjän Risto Hietanen kuva
Risto Hietanen

Kommentit

29.3.2012 14:18

Eero Lehti on oikeassa. Parasta oli jakaa Helsinki, joka on jo nykyisellään liian suuri kunta. Helsingin jakoa olen minäkin ehdottanut (http://www.teemulahtinen.fi/2009/11/18/helsingin-johto-kuriin/), vaikkakin alkun vähän pilke silmäkulmassa. Mutta mitä enemmän asiaa on ajatellut, sitä järkevämmältä se tuntuu.

30.3.2012 01:31

Teemu Lahtinen kirjoitti:
"Edellisen kerran Helsinkiin tehtiin suuria kuntaliitoksia 40-luvulla. Pohjoisen “työläiskaupunginosat” liittyivät Helsinkiin saatuaan kaupungilta lupauksen, että alueille rakennettaisiin hyvät tiet ja kunnallistekniikkaa. "
"Helsingin kaupunki sai 1947 Munkkiniemen ja Kulosaaren asukkaiden verotulot, mutta kunnallistekniikka pohjoisille liitosalueille oli rakentamatta vielä 60-luvun lopulla. Näin luotettava lupauksissaan Helsinki on."

Helsingin asenne Pitkäsillan (ylittää Kaisaniemenlahden) pohjoispuolella asuvia kohtaan ei ole muuttunut 1960 -luvun jälkeenkään:
- Metron tarkoitus on se, että koillishelsinkiläiset kulkisivat Vironniemeen (Helsingin niemen eteläosa).
* Koillishelsinkiläiset eivät pääse metrolla:
- Espoo, Kirkkonummi, Turku -suuntaan
- Vantaalle
- Järvenpää, Hyvinkää, Tampere -suuntaan
- Kerava, Lahti, Itä - Suomi -suuntaan
- Porvooseen

Helsingin kaupungista pitäisi erottaa Töölönlahden eteläpuoliset osat mukaanlukien Töölö, Lauttasaari ja Suomenlinna. - Tälle kaupungille voisi antaa nimeksi esim. Vironniemi, kuten Lahtinen ehdotti (http://www.teemulahtinen.fi/2009/11/18/helsingin-johto-kuriin/).

Jäljelle jäänyt Helsinki laittaisi kuntoon puuttuvat yhteydet Länsi- ja Itä - Helsingin välille:
* Ratayhteydet:
- Pasila - Sörnäinen.
- Pitäjänmäki - Oulunkylä - Myllypuro - Itäkeskus
- Kontula - Itä-Hakkila - Koivukylä (ja lentokenttärata)
* Lisäksi Helsinki hankkisi raideyhteydet itään:
- Itäkeskus - Porvoo - Kouvola

Tämän jälkeen Itä - Helsinki olisi yhdistetty raiteitse Länsi - Helsinkiin ja Vantaalle.
Lisäksi Itä - Helsingistä pääsisi raiteitse:
- Espoo, Kirkkonummi, Turku -suuntaan
- Järvenpää, Tampere -suuntaan
- Kerava, Lahti -suuntaan

Näin Itä - Helsinki ei enää olisi Vironniemen takapiha.
Vuosaaren sataman ja hyvien raideyhteyksien ansiosta Itäkeskus - Vuosaaren alueesta tulisi kukoistava aluekeskus.

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.