Poliisin ylijohtaja Mikko Paatero on kertonut lukuisissa haastatteluissa ja blogissaan, että poliisi ei välttämättä pysty takaamaan kansalaisten turvallisuutta, mikäli rahoitusta leikataan.
Yhtenä lisätulonlähteenä Paatero väläyttää mahdollisuutta, että poliisi alkaisi laskuttaa tapahtumajärjestäjiä.
Erilaisten tilaisuuksien, kuten konserttien ja urheilutapahtumien turvallisuudesta vastaa yleensä poliisi.
– Nämähän ovat yleisölle maksullisia tilaisuuksia, joissa tehdään voitollista liikevaihtoa. Tapahtumia sponsoroidaan liikaa budjettivaroilla eli poliisin työvoimalla. Mielestäni poliisi voisi näistä tapahtumista laskuttaa järjestäjiä, Paatero sanoo Helsingin Uutisille.
Paatero on tullut tunnetuksi poliisin määrärahojen tiukkana puolustajana ja viestittänyt jatkuvasti resurssipulan uhkaavan poliisia.
Poliisin budjetti
2005 = 615,2 milj. euroa
2006 = 604,9 milj. euroa
2007 = 605,7 milj. euroa
2008 = 665,4 milj. euroa
2009 = 698,2 milj. euroa
2010 = 725,6 milj. euroa
2011 = 720,6 milj. euroa
Varsinainen talousarvio vuodelle 2012 on 716,4 miljoona euroa.
Jokaiselle vuodelle siirtyy edellisenä vuotena säästetty summa.
Vuoden 2011 budjetista säästyi 13,9 miljoonaa euroa vuodelle 2012.
Lähde: Poliisihallitus
Poliisihallituksen tilastojen mukaan poliisin määrärahat ovat kuitenkin kasvaneet viime vuosina tasaisesti. Seitsemän vuoden aikana lisäystä on tullut yli 100 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 17 prosentin kasvua. Tämä on selvästi enemmän kuin yleisen hintatason nousu.
Ylijohtaja Paatero, mihin nämä rahat on käytetty?
– Palkankorotukset ovat noin 90 miljoonaa euroa. Osa määrärahasta on myönnetty työttömien poliisien työllistämiseen sekä erilaisiin hankkeisiin. Vaikka vuosittaiset kustannusnousut jätettäisiin pois, poliisi tarvitsisi silti lisää rahaa. Kukaan ei ole koskaan arvostellut minulle poliisin määrärahojen käyttöä huonoksi, Paatero vastaa.
Paateron mukaan täyttä työvuotta tekevien henkilöiden määrä laski poliisissa viime vuonna yli 200:lla. Poliisin tulostietojärjestelmän mukaan tämä on totta, mutta Paatero ei ota huomioon työllistettyjä opiskelijoita ja työllisyysvaroin palkattuja poliiseja.
Nämä mukaan lukien henkilötyömäärä tippui viime vuonna vain alle sadalla.
– Tilanne muuttui hieman vuonna 2010, kun poliitikot antoivat poliisille lisärahoitusta työttömien palkkaamiseen. Silloin poliisien määrä nousi vähän yli 7 800:aan.
Paatero kertoi taannoin blogissaan, että resurssipulan takia 100 000:een hälytykseen ei voitu viime vuonna lähettää partiota heti. Tulostietojärjestelmän mukaan tämä luku on itse asiassa laskenut, sillä vuonna 2008 yli 155 000:een hälytykseen ei saatu heti partiota.
– Heikentyneet resurssit henkilötyövuosissa vaikuttavat enemmänkin rikosten selvittämiseen eikä poliisipartioiden määrään, Paatero myöntää.
Tulostietojärjestelmän mukaan Suomessa jäi viime vuonna selvittämättä 200 435 rikosta. Luku on selvästi suurempi kuin viime vuonna. Osasyynä saattaa kuitenkin olla rikosilmoituksien kasvu.
Selvittämättä jääneiden rikosten määrä oli viime vuonna neljä prosenttia suurempi kuin vuonna 2008.
Kukaan ei ole koskaan arvostellut minulle poliisin määrärahojen käyttöä huonoksi.”
Sisäasiaministeriössä on tällä haavaa vireillä lainsäädäntöhanke, jossa poliisin resurssit tutkitaan. Paaterolla on oma näkemyksensä siitä, miten poliisin tulisi toimia, jotta kansan turvallisuus säilyisi.
– Järjestyksenvalvonnan vastuuta voi laajentaa, kun on kyse puistojen ja kauppakeskuksien vartioinnista. Näpistyksien selvittämisestä, vankien kuljettamisesta ja käräjätilaisuuksien valvonnasta voitaisiin myös siirtää enemmän vastuuta vartijoille. Lisäksi päihtyneiden valvonta voisi siirtyä yksityiselle turva-alalle. Tietenkin poliisi valvoisi edelleen vartijoiden toimintaa, Paatero linjaa.
Hallitus päättää poliisin tulevista määrärahoista kehysriihessä tällä viikolla.