Tilanneviesti

Tämän lomakkeen lähetystoiminto on asetettu pois päältä.

Länsimetron asemat ovat kuin avaruusseikkailusta – katso huikeat kuvat ja äänestä suosikkiasi!

KEILANIEMI. Valoputket Keilaniemen aseman katossa. Teos on taiteilijakaksikon Tommi Grönlundin ja Petteri Nisusen kädenjälkeä.

Päivi Tuovinen

KEILANIEMI. Valoputkista koottu teos on taiteilijakaksikon Tommi Grönlundin ja Petteri Nisusen kädenjälkeä.

Päivi Tuovinen

KEILANIEMI. Ikkuna tuo heijastuksen Fortumin tornista maan alle Keilaniemen asemalla.

Päivi Tuovinen

KEILANIEMI. Keilaniemen aseman liukuportaat.

Päivi Tuovinen

NIITTYKUMPU. Niittykummun aseman taideteos kuvaa Niittykummun nimeä. Siinä on maitohorsman punaa ja ruohon vihreyttä.

Päivi Tuovinen

NIITTYKUMPU. Niittykummun aseman taideteos kuvaa Niittykummun nimeä. Siinä on maitohorsman punaa ja ruohon vihreyttä.

Päivi Tuovinen

URHEILUPUISTO. Urheilupuiston asemalla komposiittilevyt heijastuvat rengasvalaisimista.

Päivi Tuovinen

URHEILUPUISTO. Urheilupuiston asema erottuu ulkoapäinkin.

Päivi Tuovinen

URHEILUPUISTO. Muista asemista poiketen Urheilupuisto ei ole kallioasema.

Päivi Tuovinen

URHEILUPUISTO. Komposiittilevyjä ja rengasvalaisimia Urheilupuiston asemalla.

Päivi Tuovinen

URHEILUPUISTO. Komposiittilevyjä ja rengasvalaisimia Urheilupuiston asemalla.

Päivi Tuovinen

TAPIOLA. Tapiolan asemaa leimaa valkoisuus. Valkoiset lasiseinät ovat taustavalaistut.

Päivi Tuovinen

TAPIOLA. Tapiolan asemalla on 108 valaisinkupua.

Päivi Tuovinen

TAPIOLA. Tapiolan asemallaon 108 valaisinkupua, jotka toimivat akustisena vaimentimena. Niiden sisällä on myös sprinklereitä ja kaiuttimia.

Päivi Tuovinen

MATINKYLÄ. Matinkylän aseman sävykkäät liukuportaat.

Päivi Tuovinen

MATINKYLÄ. Matinkylän aseman katto on valkoiseksi maalattua alumiinia. Aihe on saanut innoitusta poutapilvistä ja jäähuurteesta.

Päivi Tuovinen

MATINKYLÄ. Matinkylän aseman katto muodostuu vaihtelevista, valkoisiksi maalatuista alumiinilevyistä.

Päivi Tuovinen

AALTO-YLIOPISTO. Esipatinoitu teräskatto jatkuu Aalto-yliopiston asemalla lippuhallista liukuportaisiin ja laituritasolle.

Päivi Tuovinen

AALTO-YLIOPISTO. Esipatinoitu teräskatto jatkuu Aalto-yliopiston asemalla lippuhallista liukuportaisiin ja laituritasolle.

Päivi Tuovinen

AALTO-YLIOPISTO. Esipatinoitu teräskatto jatkuu Aalto-yliopiston asemalla lippuhallista liukuportaisiin ja laituritasolle.

Päivi Tuovinen

LAUTTASAARI. Lauttasaaren entisen vesitornin muoto toistuu aseman sisääntulon aulassa.

Päivi Tuovinen

LAUTTASAARI. Aseman teema on vesi, mutta jähmettyneessä olomuodossa lumena ja jäänä.

Päivi Tuovinen

LAUTTASAARI. Arkkitehdin suunnittelema valaistus laiturialueen katossa.

Päivi Tuovinen

LAUTTASAARI. Lauttasaaren aseman liukuportaat.

Päivi Tuovinen

KOIVUSAARI. Koivusaaren pääsisäänkäynnin katto muistuttaa kumollaan olevan veneen pohjaa. Seinissä on punagraniittia ja meriaihetta.

Päivi Tuovinen

KOIVUSAARI. Laituriseinän muoto kuvaa valaan hetuloita.

Päivi Tuovinen

KOIVUSAARI. Asema sijaitsee meren alla, Lauttasaaren ja Koivusaaren välissä, Länsiväylän eteläpuolella.

Päivi Tuovinen

LÄNSIMETRO Lähtökohtana on, että matkustaja tietää heti, mille asemalle saapuu. Mikä on sinun mielestäsi hienoin asema? Äänestä jutun lopusta löytyvällä lomakkeella!

Länsimetron jokaisella asemalla on oma, erityinen ilmeensä.

Asemat näyttävät hyvin erilaisilta, vaikka niiden tekniset perusratkaisut ovat samanlaiset.

Tyypiltään asemat ovat yksiholvisia keskilaituriasemia, joihin matkustajat kulkevat laiturin päistä. Kun toiminnallinen peruskuvio on yhtenäinen, matkustajan ei tarvitse joka asemalla erikseen miettiä kulkureittejään.

MATINKYLÄ

Asemien konseptia kymmenen vuotta sitten oli luomassa myös arkkitehti Hannu Mikola, joka sittemmin on toiminut länsimetron arkkitehtuurin pääsuunnittelijana.

– Helsinki ja Espoo halusivat omaleimaiset ja tunnistettavat asemat hyvin varhaisessa vaiheessa, jo hankesuunnittelussa, Mikola kertoo.

NIITTYKUMPU

Suunnittelijoiden tehtävänä oli viestiä jotain siitä, mitä on asemien kohdalla maan päällä.

Mikolan mukaan ei ole vähäpätöinen asia, millaisen aseman kautta matkustaja kulkee pari kertaa päivässä. Kiinnostava arkkitehtuuri antaa enemmän kuin pelkkä ankea tila.

– Lähtökohta oli siis aivan erilainen kuin vaikkapa New Yorkin metrossa, joka on rakennettu hyvin niukaksi. Kööpenhaminassakaan ei asemia erota toisistaan ja samanlaista on Roomassakin.

URHEILUPUISTO

Länsimetron kahdeksalla asemalla sen sijaan on yhdistetty arkkitehtuuria, taidetta ja eri elementtejä siinä määrin, ettei asemia voi sekoittaa toisiinsa.

Metron rakentamiskustannukset nousevat jo lähelle 1,2 miljardia euroa. Ovatko näyttävät asemat osaltaan paisuttaneet kuluja?

Mikola vertaa arkkitehtonisia ratkaisuja tapettiin, jonka hinta ei paljoa rakentamisen kokonaissummaa muuta. Pinta on silti se, joka jää näkyviin.

– Kustannusero ei olisi suuri, vaikka asemilla olisi tehty toisenlaiset pintaratkaisut.

Hän muistuttaa, että materiaalien on myös kestettävä pitkään.

TAPIOLA

AALTO-YLIOPISTO

Suunnittelijoilta tuli kyllä lennokkaitakin ideoita.

– Joidenkin asemien kohdalla oli vaihtoehtoja, joissa oli vähän liioittelun makua. Mutta emme hakeneet mahtipontisuutta, Mikola muotoilee.

Länsimetron suunnittelutyön hintalappu nousee 55 miljoonaan euroon, mutta se sisältää arkkitehtuurisuunnittelun lisäksi geotekniikan, ratatekniikan, kalliotekniikan, rakennetekniikan ja talotekniikan.

KEILANIEMI

Lauttasaaressa ja Koivusaaressa asemien teemoissa näkyvät meri ja vesi. Keilaniemessä laiturialueen kattoa koristaa valoputkista koottu taideteos.

Aalto-yliopiston asemalla esipatinoitu katto nivoutuu punatiiliseen kampusympäristöön. Tapiolassa metroasemaa leimaa valkoisuus ja 108 valaisinkupua, joiden sisään on kätketty sprinklereitä ja kaiuttimia.

KOIVUSAARI

LAUTTASAARI

Urheilupuiston asema on ainoa, jota ei ole louhittu kallioon, vaan se on rakennettu avokaivantoon. Luonnonvalo yltää liukuportaisiin ja laituritasolle asti.

Niittykummussa laiturin sivuseiniä koristaa kuvataitelija Mari Rantasen maitohorsman punaa ja ruohon vihreyttä kuvaava teos.

Matinkylän aseman jäähuurteeseen vertautuva alumiinikatto tarjoaa rauhoitusta yläpuolisen kauppakeskuksen vilinästä.

Länsiväylä kysyy nyt lukijoiden mielipidettä siitä, mikä metroasemista on kaunein. Voit äänestää omaa suosikkiasi täyttämällä ja lähettämällä alla olevan verkkolomakkeen.

 

Suunnittelijat

Lauttasaaren ja Koivusaaren metroasemat suunnitteli arkkitehtitoimisto Helin & Co Oy.

Keilaniemen ja Aalto-yliopiston asemat suunnitteli ALA Oy + Esa Piiroinen Oy.

Tapiolan aseman suunnittelija on APRT Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy.

Urheilupuiston, Niittykummun ja Matinkylän asemat suunnitteli Arkkitehtitoimisto HKP Oy.

Written by:

Klaus Nurmi

Ota yhteyttä

Kommentit (13)

Kommentit

Kyllähän se ihmeelliseltä näyttää kun siirrytään yhtäkkiä pullosta ulos,1970-luvun maisemista, oikean maailman tyyliin. Oikeassa maailmassa kalenteri kun näyttää 2017. Sen pitääkin näkyä. Ihmettelen vaan sitä, että tämä olisi ollut toteutettavissa jo vuosikymmeniä sitten. Miksi muutos on Suomessa niin vaikeaa? Oli kyse arkkitehtuurista tai mistä tahansa.

EX-työtön

Komealta näyttävät uudet asemat, eikä näytä rahasta olleen pulaa. Asemia ei kuitenkaan ollut mukamas varaa louhia täysmittaisiksi, vaan nyt ne typistävät koko Helsingin metron kapasiteettia. Yhtä avaruusseikkailua koko metron rakentaminen.

Erityisasiantuntija

Kyllä tässä olisi voinut soveltaa less is more -periaatetta. Osa tästä arkkitehtuurista jopa sattuu silmiin levottomana. Kuka siellä metrossa edes tuijottelee seiniä tai kattoa, useimmillahan on älypuhelin naaman edessä joka tapauksessa. Kunhan kyyditykset toimisivat.

Termit oikein

Eikä kaiketi aikuiset ihmiset tai isot lapsetkaan voi sekoittaa asemia keskenään... siellähän kuulutetaan aivan selvästi, mikä on seuraava pysäkki. Jos pystyy metrolla itsenäisesti menemään, on osattava seurata millä pysäkillä jää pois...

Termit oikein

Asemien hieno viimeistely ja yksilöllisyys eivät paljoa lohduta, koska asemahallit ovat liian lyhyitä: laiturit riittävät vain kaksi-vaunuparillisille metrojunille. Se toimisi, jos junat ja laiturien portit toimisivat täysin automaattisesti, mikä tuskin tulee toteutumaan koskaan. Se tarkoittaa että viimeistään 2040-luvulla länsimetron liikenne joudutaan keskeyttämään muutamaksi vuodeksi, kun asemahallit louhitaan pidemmiksi. Toki muu osa metrosta voi silloinkin toimia täyspitkien laitureittensa ansiosta, niille kun mahtuvat kolme vaunuparia pitkät metrojunat.

Harmaa eminenssi

Koko seutu asutetaan täyteen autottomia asukkaita, ts ei sinne junaan kaikki halukkaat siis mahdu. Niittymaa, Matinkylä yms. täyttyvät jo kovaa vauhtia, on paljon kaupungin rahoittamia asukkaita. Toisaalta joukkoliikenteen maksut alkavat olla sitä luokkaa, että kaikki eivät niistä myöskään suoriudu.

Termit oikein

Asemat erottuvat ihan hyvin toisistaan jos niiden nimet kirjoitetaan sopivan kokoisin kirjaimin aseman seinille useampaan paikkaan. Toisaalta junissa on kuulutukset jotka kertovat asemat. Ei siihen olisi tarvinnut pelleillä sisustuksien kanssa. Asemien sisustukset olivat kustannusten takia pitänyt standartoida. Ehkä kuitenkin muuntelua olisi voinut, haluttaessa, hakea maalitehtaan värikartasta.

Aseman sisustus on aina viesti. Niin Moskovan kuin Helsingin seudunkin metroissa. Mitä näillä asemilla halutaan viestiä? ... ja mitä ne viestivät Espoosta?

Myyryläinen

Rahaa ei ole säästetty asemien ulkonäössä. Rahaa on ilmeisesti ylin kyllin. Karmea näköisiä asemia. Ylläpitokustannuksista kukaan ei ole välittänyt mitään. Nousetvat varmaankin pilviin. Veronmaksaja maksaa.

Kevan eläkeläinen