"Älä anna lapsesi periä käsittelemättömiä tunnehaavojasi" – terapiaohjaaja antaa elämän tärkeimmän ohjeen vanhemmille

Arkisto/Päivi Tuovinen

Etenkin lapsi aistii tehokkaasti kaiken ympäristössään tapahtuvan. Rintamaidon lisäksi se imee itseensä vanhempiensa tapoja, eleitä, ilmeitä ja tunteita. Matkaan voi tarttua myös kätketyt tunteet – vanhempien tunnehaavat, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet käsittelemättä.

Järvenpääläisen tunnekouluttajan ja terapiaohjaajan Anne-Mari Jääskisen mukaan vanhempien käsittelemättömät tunnehaavat, kuten suomalaisille tyypilliset häpeä ja viha, kaatuvat suoraan lapsen kannettavaksi. Pitkään piilossa muhineen vihan seuraukset voivat olla hyvinkin vakavat ja kauaskantoiset.

Lapsi täyttää sisäistä tyhjyyttään esimerkiksi syömällä, juomalla tai yltiöpäisellä suorittamisella."

– Jos aikuinen pitää vihan sisällään, lapsi aistii kireyden, mutta ei saa sille ymmärrystä. Se aiheuttaa turvattomuutta ja hämmennystä. Jos vanhemmalta ei saa tarvittavaa peiliä, lapsi ei opi tunnistamaan mikä on omaa ja mikä toisen tunnetta, eikä saa tukea myönteiseen toimintaan. Pahimmassa tapauksessa lapsi erkaantuu omasta itsestään, tunteistaan ja tarpeistaan, Jääskinen sanoo.

– Varttuneemmalla iällä lapsi täyttää sisäistä tyhjyyttään esimerkiksi syömällä, juomalla, pelaamalla tai yltiöpäisellä suorittamisella.

Isoin haaste on tunnistaa piiloutuneet tunnehaavat. Pahimmillaan vanhempi saattaa olla täysin tiedoton omista tunteistaan. Nähdään, että vika on aina muissa.

On pysähdyttävä.

– Vanhempien on hyvä pohtia aika ajoin, millainen ilmapiiri perheessä on. Onko ilmassa kireyttä, jota emme käsittele? Miksi minussa tapahtuu aina näin? Miksi toimin näin?

– Ihmisillä on joskus todella vahvoja kokemuksia ja uskomuksia, jotka vaativat sinnikästä työskentelyä. Minun täytyi itsekin kulkea äärirajalle asti ennen kuin tunnistin oireet. Syy pahaan olooni löytyikin padotuista tunteistani, keskivaikean masennuksen aikanaan läpikäynyt Jääskinen kertoo.

Jotta äärirajoille johtaneilta tilanteilta vältyttäisiin, kannustaa Jääskinen vanhempia puhumaan avoimemmin tunteista perheen lisäksi ulkopuoliselle ihmiselle.

Ystäväkin voi auttaa. Antakaa itkun tulla."

– Kaikkien on mielestäni hyvä puhua jossain vaiheessa elämää tunteistaan ulkopuoliselle. Sen ei tarvitse olla aina ammattilainen, jos kokee että ystäväkin voi auttaa. Antakaa itkun tulla.

Viimeiset kahdeksan vuotta tunne- ja vuorovaikutuskouluttajana toimineella Jääskisellä on runsaasti hyviä kokemuksia vanhemmista, jotka ovat esimerkiksi kehollisen ja luovan tunnetyöskentelyn kautta saaneet helpotusta tunteiden käsittelemiseen. Jääskistä auttoivat masennuksen yli muun muassa terapia, maalaaminen ja luonto.

– Käsitellyn tunteensa kautta vanhempi voi ymmärtää ja oppii ohjaamaan lastaan. Ärsyyntyneen lapsen tunne ei enää tunnukaan pois saatavalta, vaan sitä voi rauhallisesti kanssasäädellä oman olemuksen ja sanoittamisen avulla. Usein jo pienetkin muutokset arjessa ohjaavat lasta kohti positiivisempaa lopputulosta.

Written by:

Toni Vähämaa

Ota yhteyttä

Kommentit (2)

Kommentit

Tunnehaavojaan on turha siirtää muidenkaan lapsiin saati ihmisiin. Hakeutukaa hoitoon ajoissa, sillä vain peiliin katsominen riittää kertomaan teille sopivan hoitimuodon tarpeen ja säästää näin ulkopuolisten ihmismielten turhaa järkkymistä... :-)

venäjän trolli

jep jep miten voi sanoa lapsille jotka ovat viety huostaan ilman perusteita perkele ja lapset kärsivät loppu elämän kiitos kaikille kukkahatuille ja sitten ihmetellään kun nuoret oireilee jep jep avoimuutta lastensuojeluun koska lasun väki nauttii kyseenalaista koskemuutta kun ei haluta noudattaa lakeja

beni hill