Näitkö taas kamalia unia? Painajaistutkija Sandman kertoo, milloin pitää olla huolissaan

Kuvituskuva.

Päivi Tuovinen

Suomalaisista aikuisista noin puolet näkee ainakin yhden painajaisen kuukaudessa. Usein painajaisia näkee 3–5 prosenttia suomalaisista. Painajaiset ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä ja niiden määrä lisääntyy iän karttuessa.

– Satunnaiset painajaiset eivät yleensä aiheuta suurta harmia, mutta jatkuvat painajaiset liittyvät moniin ongelmiin. Painajaisia usein näkevillä on enemmän masennusoireita sekä unettomuutta ja he kokevat elämänlaatunsa huonommaksi kuin vähemmän painajaisia näkevät, FM Nils Sandman kertoo.

Nils Sandman tutki painajaisia Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Psykologian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan Sandman havaitsi painajaisten liittyvän myös kaamosoireiluun. Ihmiset jotka kokivat itsensä väsyneeksi ja alakuloiseksi talvella näkivät myös runsaasti painajaisia.

– Paljon painajaisia näkevillä ihmisillä on lisäksi hieman suurempi itsemurhariski kuin ihmisillä, jotka eivät näe painajaisia. Vaikka riski itsemurhaan oli kasvanut, se oli silti erittäin pieni, ja hyvin harvat usein painajaisia näkevistä tekivät itsemurhan, Sandman painottaa.

Väitöstutkimuksen aineisto ulottui nykypäivästä 1970-luvulle ja tutkimus paljasti, että sotaveteraanit näkivät vielä 1970-luvulla noin kolme kertaa enemmän painajaisia kuin miehet jotka eivät olleet osallistuneet sotaan. Tämä viittaa siihen, että traumaperäiset painajaiset voivat säilyä vuosikymmeniä, jollei niitä hoideta.

– Tulokset viittaavat siihen, että painaiset ovat psyykkinen yleisoire. Ne kertovat psyykkisestä kuormituksesta, joka voi johtua monista eri asioista, Sandman sanoo.

Tutkimuksessaan Sandman myös analysoi menetelmiä, joilla unia tutkitaan. Unien tutkimiseen ei ole olemassa yhtä luotettavaa menetelmää, jolla tutkijat voisivat suoraan saada tietoa siitä, miltä unet unennäkijästä näyttävät ja tuntuvat. Väitöskirjan painajaistutkimusten tulokset perustuvat kyselyihin ja unien tutkimiseen kyselyillä liittyy haasteita.

– Täyttäessään kyselyä vastaaja ei välttämättä muista uniaan luotettavasti tai hän ei osaa tai halua kertoa niistä tarkasti. Kyselytutkimus on kuitenkin ainoa tapa saada tietoa kymmenien tuhansien ihmisten unista. Koska parempaa menetelmää ei ole tarjolla, on tärkeää pohtia menetelmän rajoituksia sekä kysymystä siitä, mitä kyselytutkimuksista voidaan päätellä ja mitä taas ei.

Väitöskirjan painajaistutkimuksista nähdään, että suuri määrä ihmisiä kokee näkevänsä paljon painajaisia. Näillä henkilöillä on myös muita hyvinvoinnin ongelmia. Tutkimuksista ei kuitenkaan saada tietoa siitä, millaisia painajaisia nämä ihmiset näkivät, eikä siitä voi päätellä, ovatko painajaiset muiden ongelmien syy vai seuraus.

Väitöskirjatutkimus oli yhteistyöprojekti Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) välillä. Sen aineistona käytettiin THL:n toteuttamaa FINRISKI-tutkimusta, joka on viiden vuoden välein toteutettava suuri terveyskysely.

Painajaisia käsittelevissä tutkimuksissa hyödynnettiin aineistoa vuosilta 1972–2012 sisältäen 78 345 iältään 25–74-vuotiasta vastaajaa.

Nils Sandmanin väitös tarkastetaan Turun yliopistossa lauantaina 4. marraskuuta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Written by:

Ota yhteyttä

Kommentit (2)

Kommentit