VALTUUSTON OTETTAVA VASTUU ESPOON RAHASTOISTA
Valtuusto käsittelee 27.2. vuoden 2011 tilinpäätöksen ennakkotietoa. Esityslistan liitteenä on Tilinpäätöksen ennakkotieto 12/2011 -niminen asiakirja. Kyseessä on aikaisempi Seurantaraportti II.
Kuinkahan moni valtuutettu on huomannut, että nyt esitetään tietoja myös Espoon rahastoista? Ei välttämättä monikaan, sillä esittelytekstissä sanotaan rahastoista vain tämä: "Myöskään talousarviossa suunniteltua rahastojen 40 milj. euron purkua ei toteutettu." Jos kuitenkin malttaa tutkia liitteenä olevaa asiakirjaa, sen sivulta 28 löytyy mielenkiintoista tietoa. Kun vielä tutustuu aikaisempiin seurantaraportteihin ja tekee pari laskuharjoitusta, rahastoista muodostuu synkkä kokonaiskuva.
Espoon Sähkön osakkeiden myynti tuotti kaupungille melkoisen potin, joka sijoitettiin kahden rahaston alkupääomaksi. Vuonna 2002 kaupunki perusti 160 miljoonan euron peruspalvelujen kehittämisrahaston (sähkörahasto 1) ja vuonna 2006 aloitti 365,8 miljoonan peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto (sähkörahasto 2).
Sähkörahasto 1 on liitteenä olevan asiakirjan mukaan tuottanut viime vuonna nimellisesti yhden prosentin. Koska inflaatio oli viime vuonna 3,4 prosenttia, reaalisesti rahasto oli kuitenkin tappiolla lähes 3 miljoonaa euroa. Koko historiansa aikana rahaston väitetään tuottaneen 44 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että rahaston markkina-arvon olisi pitänyt olla viime vuoden vaihteessa noin 230 miljoonaa euroa. Tosiasiassa se oli kuitenkin vain 112 miljoonaa euroa. Olisi hyödyllistä tietää, mihin ilmoitettu tuottoprosentti perustuu ja miten se on laskettu, kun rahastoa on vuosien aikana purettu 60 miljoonaa euroa ja lisätty 7 miljoonaa.
Sähkörahasto 2:n tuotto on ollut yhtä vuoristorataa. Pahimmillaan varallisuuden arvosta suli vuonna 2008 noin 50 miljoonaa ja saman verran tuli takaisin seuraavana vuonna. Vuoden 2011 nimellinen tuotto oli -4,3 prosenttia eli lähes 18 miljoonaa euroa miinuksella, reaalisesti 31 miljoonaa.
Rahasto 2:n sijoitusten arvo oli viime vuoden lopussa 395,7 milj. euroa. Tämä tarkoittaa, että potin nimellinen tuotto oli koko viiden vuoden ajalta 8 prosenttia eli 30 miljoonaa. Kun inflaatio otetaan huomioon, rahaston pääomasta on kuitenkin sulanut 5,5 prosenttia eli noin 15 miljoonaa euroa.
Rahastoja perustettaessa Espoon kaupunginjohto hehkutti kuuden prosentin ja 20 miljoonan euron vuosituottoa. ”Tuolla summalla voi rakentaa esimerkiksi yhden ison koulun tai puolenkymmentä päiväkotia”, uhottiin. Rahaston sijoitusstrategiassa todettiin, että ”sijoitussalkut tulee suunnitella siten, että rahaston pääoma voidaan turvata eikä rahaston varojen tuotto minään vuonna olisi negatiivinen. Pitkän aikavälin tuottotavoitteeksi on asetettu noin 6% vuodessa” (http://www.seligson.fi/phoebus/blogi/show_item.asp?itemID=127).
Jos kuuden prosentin tuotto olisi todella saavutettu, sähkörahasto 2:n arvo olisi vuoden 2011 lopussa ollut 125 miljoonaa euroa toteutunutta suurempi.
Sähkörahasto 2:n sääntöjen mukaan pääoma säilytetään vähintään alkuperäisen suuruisena. Koska rahastojen reaalituotto on miinuksella, edes tätä vähimmäisvaatimusta ei ole täytetty. Sääntöjen ensimmäisen pykälän mukaan rahaston tuottoja ei pureta niin kauan, kun käytössä on sähkörahasto 1:n varoja. Tämä ajoittunee vuoteen 2015. Valtuusto voi siten vasta vuoden 2016 talousarvion laadinnan yhteydessä ottaa kantaa rahaston tuottojen käyttöön - sikäli kun sellaisia on.
Valtuuston kokouksen esityslistan mukaan sijoitusmarkkinoiden epävarmuus ja hiljalleen kiihtyvä inflaatio asettavat erittäin suuria haasteita Espoolle. Olemme samaa mieltä. Olisiko valtuutettujen jo nyt syytä miettiä, löytyisikö tuottamattomalle rahastovarallisuudella järkevämpää käyttöä - esimerkiksi maanhankintaa tai koulujen korjaamista? Onko rahastoja edes hallinnoitu sääntöjen edellyttämällä tavalla? Ei ainakaan päätetyn sijoitusstrategian eikä missään tapauksessa järkevän taloudenpidon mukaisesti.
Hannele Kerola, varatuomari, varavaltuutettu (sd)
Timo Rauhanen, kauppatieteiden lisensiaatti, Espoon sos.dem. kunnallistoimikunnan jäsen
Kommentit
Hyvä analyysi ja oikeat toimenpide-ehdotukset. Espoon veronmaksajien varojen huonosta ja välinpitämättämästä käytöstä löytyy sitten vielä legio muitakin ajankohtaisia esimerkkejä, kuten operaatio, jossa ostettiin 40 miljoonalla eurolla savipeltoa Kehä II:n vierestä Suurpellossa. Ja mitä sitetn tulee Espoon lainamääriin, ovat ne kohtuullisia, mutta Espoon riskejä kasvattavat ne lukuisat PPP-hankeket, joista on kertynyt maksettavaa ja sitoumuksia saman verran kuin lainoista, vajaa 200 miljoonaa euroa molemmista. Onhan tässä osoitusta Espoon johdon osaamisesta, tai osaamattomuudesta kerrakseen.
HELSINGIN SANOMAT KIRJOITTAA 10.08.2011
Espoon sijoitusten tuotto laskee
Espoon kaupungin rahastoihinsa sijoittamien varojen tuotot ovat laskeneet jyrkästi viime vuonna valtioiden velkakriiseistä alkaneen talouden epävarmuuden seurauksena.
Viime viikkojen huoli uudesta talouskriisistä ja laskevat osakekurssit ovat saaneet kaupungin päättäjät varpailleen.
Espoon rahoitusjohtaja Reijo Tuori ei osaa sanoa, onko kyse väliaikaisesta markkinahäiriöstä vai jostain pitkäaikaisemmasta ilmiöstä. "Espoon rahastoissa muutokset näkyvät osakeomistuksissa ja korkopuolella."
Espoon rahastosijoitukset ovat pääkaupunkiseudun suurimmat, yhteensä yli 500 miljoonaa euroa. Varat on saatu energiayhtiöiden osakkeiden myynnistä.
Rahastoista suurempi, peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto ei tuota juuri nyt mitään. Tämän rahaston sijoituksista lähes 40 prosenttia on sidottu riskialttiisiin osakesijoituksiin
Asiaa paljon harrastaneena niin sijoittaisin riski sijoitukset vähän turvallisemmin tosin jos talous esimerkiksi nousee syksyllä niin niihin voi tulla melkoinen nousu ja silloin myyntiin ja turvallisempiin kohtesisiin.Mutta kun tähän peliin on lähdetty niin äkki myynti ja poistuminen koko hommasta voisi olla kohtalokas virhe arvionti kun 5 vuoden kulttua melkein voisi olla aika varma että arvon nousu ja tuottot voisi olla aika hyvät.Mutta sitten asiaan miksi piti paremmin tuottava Espoon sähkö myydä ja kuluuko Espoon kaupungin yleensäkään pelata casinopelejä kunnan rahoilla.Osakkeet ja rahastot on aina valtavaa riskipeliä missä voi jopa menettää lähes kaikken jos ei osaa tai huono tuuri iskee.
Espoon maakaupat Suurpellon alueella ovat järjenvastaiset. Espoolaisille tulee tolkuttoman kallista rakennusmaata. Espoo kuittaa 40 miljoonan euron velan 6,4 hehtaarilla Suurpellon alueella.
Maatalousmaan hinta Uudellamaalla on ollut vajaan euron neliö. Hehtaarista on maksettu vajaat 10 000 euroa. Espoo maksaa yli 600 euroa neliö, siis 600-kertaisen hinnan.
Kaupunkisuunnittelulautakunta ja muut luottamusmiehet ja -naiset eivät ole tehtäviensä tasalla. Suurpellon alue on pääosin pehmeää savimaata, jossa savikerroksen paksuus on keskimäärin 10,6 metriä ja eteläosan syvimmissä painanteissa yli 25 metriä. Rakennusten perusta pitää paaluttaa ja se maksaa paljon. Alue olisi pitänyt kaavoittaa ouistoalueeksi.
Omakotitalon 1 000 neliön tontti Suurpellon alueella maksaa yli 600 000 euroa ja paalutuskustannukset päälle.
VVO ja Asuntosäätiö ostivat 2000-luvun puolivälissä toiselta perikunnalta 75 hehtaaria Suurpellon alueelta ja maksoivat siitä 26,8 miljoonaa euroa. Neliöhinnaksi jäi 35,73 euroa. Silloin hintaa pidettiin kovana, kun peltomaan hinta oli 0,60 euroa neliö.
Missä on elinkeino- ja kilpaulujaoston esitys, jonka perusteella maakaupat on tehty?










