Plan B ja hylättyjen kankaiden uusi elämä

Plan B:n osastovastaava Tuuli Ekholm työpisteellään Nihtisillan Kierrätystavaratalossa.

Henna Raatikainen

Plan B -verhoomon hyllyt notkuvat kankaita.

Henna Raatikainen

Ashenafi Shawo verhoilee vanhaa nojatuolia.

Henna Raatikainen

Puuverstaalla kunnostetaan upeaa pöytää.

Henna Raatikainen

Plan B -tunikat retroväreissä.

Henna Raatikainen

Mekot matkalla Kierrätystehtaalle.

Henna Raatikainen

Hyllyt notkuvat värikkäitä kankaita Plan B:n ompelimossa Nihtisillan Kierrätystavaratalossa Espoossa. Pyöreässä vaaterekissä huoneen nurkassa keikkuu kymmeniä kirjavia mekkoja, jotka ovat matkalla Kierrätystehdas-tapahtumaan huhtikuun lopulla. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen uusiomallisto Plan B on jo useana vuonna pitänyt tapahtumassa muotinäytöksen.

– Kuten näet, meillä on kesän mallistossa aika paljon retroa ja värikästä. Se on meidän juttumme. Meidän on turha tehdä sitä mustaa perusvaatetta jota saa kaupasta, kuvailee Plan B:n osastovastaava Tuuli Ekholm.

– Plan B:n vaatteissa pitää olla jotain erityistä – eli kuosit. Ja luonnonmateriaalit. Mitään keinokuituja emme käytä.

Pukuompelijaksi kouluttautunut Ekholm aloitti Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksessa viime vuoden helmikuussa ja Plan B:n osastovastaavana tämän vuoden maaliskuussa. Nyt hänen töihinsä kuuluvat esimiestehtävien lisäksi kaikki suunnittelusta kaavojen tekemiseen ja ompeluun. Plan B -ompelimossa työskentelee Ekholmin kanssa kolme ihmistä. Työpisteillä ompelukoneiden vieressä näkyy erilaisia lankoja, kankaita, nuppineuloja ja vetoketjuja.

Ekholm myös valitsee mallistoissa käytettävät kankaat Kierrätyskeskuksen lajittelukeskuksesta, joka sijaitsee samassa rakennuksessa.

– Jotta mallisto olisi edes jollain lailla yhteneväinen, on helpompi että yksi ihminen valitsee kankaat, Ekholm sanoo.

Mitä kankaita Plan B sitten käyttää, ja mistä ne oikein saapuvat Kierrätyskeskukseen?

– Lahjoittajat ovat sekä yksityisiä että yrityksiä. Suurin osa kankaista on verhoja ja pöytäliinoja, mutta joskus tulee ihan kokonaisia kangaspakkoja. Pöytäliinat tunnistaa tahroista. Verhot ovat haalistuneet sivuilta. Ja päärmeistä tietenkin näkee, mitä ne ovat, hän kertoo.

Vuonna 2006 perustetun Plan B:n mallistot syntyivät pitkään niin, että jokainen ompelija suunnitteli mekon tai paidan sellaiseksi kuin itse halusi. Nykyisin vaatteet ovat edelleen kankaidensa ansiosta yksittäiskappaleita, mutta mallistoissa on joitakin perusmalleja. Vakiomalleihin kuuluvat hihallinen tunika, hihaton tunika, hame ja pusero sekä pitkähihainen talvimekko.

– Ompelijat saavat  itse päättää, mitä kankaita käyttävät vakiomalleissa ja miten. Yhdestä kankaasta ei läheskään aina saa tehtyä koko mekkoa, koska kankaissa on usein tahroja. Kankaita siis yhdistellään.

Ekholm ottaa rekistä mekon, jossa päävärit punainen, sininen ja keltainen ovat käytössä hauskasti: mekon kirjavaan kukkakankaaseen on yhdistetty samanväristä mutta täysin erityylistä kangasta. Eräs toinen rekin kiinnostavimmista vaatteista on punainen mekko, jonka etu- ja takapuolelle on ommeltu Aku Ankka -pehmolelun kangas ja kaava.

– Kesäisin suomalaisetkin käyttävät värejä ja irrottelevat, Ekholm sanoo.

 

Verhoilulla jatkoaikaa huonekaluille

Ompelimon lisäksi Plan B -tuotteita tehdään Nihtisillan puuverstaalla ja verhoomossa, jossa Ashenafi Shawo on juuri saanut valmiiksi muhkean nojatuolin.

–  Vanha kangas oli kulunut täysin puhki eikä tuolia olisi voinut sellaisenaan laittaa myyntiin, hän kertoo.

– Meille tulee lahjoituksina niin upeita huonekaluja, että ne kannattaa kunnostaa. Kyllä sen nopeasti oppii huomaamaan, mihin huonekaluihin kannattaa tällä tavalla panostaa, sanoo Ekholm.

Puuverstaan puolella kunnostetaan juuri 50-luvun lipastoa sekä arvokasta vanhaa pöytää. Pinnat on hiottu ja petsattu ja lipastoon on löydetty uudet, tyyliin sopivat jalat.

Plan B:n uniikit huonekalut, korut ja vaatteet ovat siis kotimaista käsityötä. Siksi niiden hinta on korkeampi kuin niiden Kierrätyskeskuksen saapuvien tavaroiden, jotka voidaan myydä sellaisenaan. Ekholm kertoo:

– Esimerkiksi vaatteet ovat kaikki yksittäisleikattuja. Mitään emme pinoittain leikkaa, koska jokaisesta kankaasta pitää kiertää reiät ja tahrat. Täytyy muistaa, että tämä on kotimaista, huolellista käsityötä. Emme tee sarjatuotantoa halpatyömaissa.

Jos kangas on virheettömässä kunnossa, yhden tunikan tekemiseen menee Ekholmin mukaan muutama tunti. Yleensä kankaat eivät kuitenkaan ole täydellisiä; aikaa menee enemmän, kun mekkoon lisätään erilaisia kankaita ja saumoja. Sama ompelija tekee tunikan alusta loppuun.

Plan B:n ompelimo ja verstaat muuttivat viime vuonna Hietalahden kaupasta Nihtisiltaan. Ompelimon ikkunoiden ansiosta tilassa on luonnonvaloa, mikä helpottaa työskentelyä. Liikuntaa tulee enemmän, kun lajittelukeskus ja verstaat ovat toisella puolella valtavaa rakennusta. Plan B -tuotteita myydään Kierrätyskeskuksen kaupoissa, ja eniten niitä on tällä hetkellä esillä juuri Nihtisillassa.

Muutoksista huolimatta Ekholm vaikuttaa suorastaan harvinaisen tyytyväiseltä tilanteeseensa.

– Parasta työssäni on monipuolisuus. Päivä saattaa alkaa sillä, että löytää jonkun aivan mahtavan kankaan ja on ihan innoissaan, että nyt on pakko päästä tekemään tästä jotain! Löydöt ovat ehdottomasti parasta, hän hehkuu.

Kun kysyn, minkälaisia haaveita Ekholmilla on Plan B:n varalle, hän hymyilee ja vastaa hiljaisuuden jälkeen piristävän poikkeuksellisella tavalla:

– En oikeastaan tiedä. Juuri nyt on kyllä tosi hyvä tilanne!

 

Henna Raatikainen

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus

Lue tarinoita Kierrätyskeskuksesta!

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on yleishyödyllinen yritys.

Toimintamme tarkoituksena on:

  • Vähentää luonnonvarojen kulutusta ja edistää uudelleenkäyttöä.

Kierrätyskeskus ylläpitää kierrätyskauppoja, korjaa vanhaa ja tekee vanhasta uutta.

  • Kasvattaa ympäristötietoisuutta. Jaamme tietoa ympäristöasioista ja tarjoamme ympäristökoulutusta sekä -konsultointia.
  • Lisätä osallisuuden ja työnteon mahdollisuuksia. Työllistäminen, vapaaehtoistoiminta ja yhteistyö paikallisyhteisön kanssa ovat keskeinen osa toimintaamme.

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy ei jaa voittoa omistajilleen. Kaikki toiminnan tuotot käytetään edellä mainittujen päämäärien edistämiseen.