Esim. 21.11.2017
Esim. 21.11.2017
10.11.2015 - 18.30 - 20.00
Muut tapahtumat

Esitelmä Maapallon lämpövuosta

Kirkkonummen koulukeskuksen auditorio

Asematie Kirkkonummi 02400

Kirkkonummen Komeetan esitelmäsarjassa on vuorossa FT Toni Veikkolainen, jonka aiheena on Maapallon lämpövuo. Esitelmä pidetään tiistaina 10.11. klo 18.30 Kirkkonummen koulukeskuksen auditoriossa Kirkkonummen rautatieaseman pohjoispuolella Asematien ja Koulupolun risteyksessä. Vapaa pääsy, tervetuloa!

Termisillä prosesseilla on ollut keskeinen osuus Maan kehityksessä nykyiseksi runsasta elämää ylläpitäväksi planeetaksi, jonka ominaispiirteisiin kuuluvat geodynamon synnyttämä magneettikenttä ja jatkuvasti liikkuvat mannerlaatat. Suurin osa nykyisestä maankuoresta on syntynyt jo arkeeisella ajalla yli 2.5 miljardia vuotta sitten, jolloin Maa oli huomattavasti nykyistä kuumempi. Nykyisin Maa menettää lämpöä noin 47 TW vuodessa eli yli 26000 Olkiluodon ydinvoimalan tehon verran.

Maan lämpötaseen ymmärtämiseksi lämpövuomääritykset ovat oleellisessa roolissa. Useimmiten lämpövuo määritetään manneralueilla lämmönjohtavuuden ja lämpötilan syvyysvaihtelun avulla kairarei'istä. Merialueilla lämpövuo on keskimäärin suurempi kuin mantereilla, joskaan saadut arvot eivät ole kovin tarkkoja. Lisäksi nuoren maankuoren lämpövuoarvot ovat tavallisesti suurempia kuin vanhan. Erityisesti nuoressa mantereisessa ja merellisessä kuoressa lämmönsiirto ei perustu vain johtumiseen, vaan konvektiolla on myös merkittävä rooli.

Lämpövuon on havaittu useilla Maan alueilla olevan lineaarisessa riippuvuussuhteessa radioaktiivisten alkuaineiden lämmöntuottoon. Toisaalta Euroopassa ja Kanadassa jääkauden vaikutus näkyy edelleen siinä, että lämpövuoarvot ovat huomattavasti pienempiä kuin geologisesti samantyyppisillä alueilla Afrikassa ja Australiassa. Sen sijaan ilman lämpövuon vuodenaikaisvaihtelut eivät enää ole havaittavissa useiden kymmenten metrien syvyydellä, toisin kuin vaikkapa nyt meneillään olevan ilmastonmuutoksen signaali.

Maailmanlaajuisesti geotermiikalla on sovelluskohteita erityisesti lämmityksessä, mutta suora geoterminen sähköntuotanto on harvinaista ja edellyttää erityisesti matalan lämpövuon alueilla syviä kairareikiä. Toki lämpöpumpuilla saadaan lämpöä talteen vain 100-200 m syvistä rei'istä myös Suomen olosuhteissa, tosin pumput vaativat myös huomattavasti verkkosähköä toimiakseen. ST1:llä on kuitenkin meneillään Espoossa ainutlaatuinen projekti, jossa kairattavasta 6 km syvästä reiästä on tarkoitus saada 10 % kaupungin kaukolämmön tarpeesta. Toistaiseksi projektissa on saatu päätökseen kokeiluporausvaihe, jossa selvitettiin alueen kallioperän sopivuutta haluttuun tarkoitukseen.

Toni Veikkolainen on aktiivinen tähtiharrastaja, joka toimii geotermiikkaan erikoistuneena tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa. Hän väitteli syksyllä 2014 tohtoriksi aiheena Maan muinaisen magneettikentän dipolimalli.

Kellonaika: 
18.30-20
Asematie
Kirkkonummen koulukeskuksen auditorio
02400