Paikalliset

Suvelan huono maine on selätetty – lähiökohennus laajenee Kirkkojärvelle

Talviseen iltapäivään hämärtyvässä Suvelassa on rauhallista. Kulkijoita ei ole Joupinmäenrinteessäkään ruuhkaksi asti.

Klaus Nurmi

Yhteisöllisyys kukkii Suvelassa ja alueen huono maine on selätetty.

– Suvelan erityinen vahvuus on asukaskyselyiden mukaan se, että asukkaat aidosti välittävät toisistaan, sanoo projektipäällikkö Kai Fogelholm.

Naapurien huomioimisessa näkyy merkkejä vanhanajan mutkattomuudesta ja naapurit myös ovat tekemisissä keskenään keskimääräistä enemmän.

Asukkaiden taustat ovat suhteellisen samanlaisia esimerkiksi koulutuksen tai työn osalta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen projektipäällikkö Fogelholm miettii.

– Ja voihan olla niinkin, että työttömät tuntevat toisensa.

Yhtenä signaalina yhteisöllisyydestä Fogelholm näkee viiden taloyhtiön yhteisen tarjouspyynnön kuntokartoituksesta mahdollista putkiremonttia varten.

– Taloyhtiöt saivat todella hyvän tarjouksen. Ehkä remontitkin voi sitten teettää ryhmäkorjaushankkeena.

Yhteishankkeella on esimerkin voima, Fogelholm lisää ja muistuttaa, että asukkaidenkin pitää ottaa vastuuta omasta alueestaan. Kaupungin voimavarat eivät riitä kaikkeen.
Suvelassa on vireillä useita hankkeita ympäristön kohentamiseksi kuten läpikulkutie Kirstintien parantaminen.

Edellinen lähiöohjelma päättyi toissa vuonna, mutta Espoo hakee Suvelaa myös uuteen, ympäristöministeriön vetämään Asuinalueohjelmaan 2013–2015.

Hakemus sisältää Suvelan lisäksi myös Kirkkojärven ja Espoon keskuksen.

– Näiden alueiden indikaattorit poikkeavat jonkin verran muista Espoon alueista, perustelee Fogelholm.

Se näkyy alempana koulutustasona, suurempana työttömyytenä ja maahanmuuttajien keskittymisenä. Suvelassa ja Kirkkojärvellä asuu yksinhuoltajiakin keskimäärin enemmän kuin muualla Espoossa.

Espoo haluaa myös jatkaa Suvelassa ja Kirkkojärvellä vauhtiin päässyttä kehittämistyötä.
Kirkkojärven julkista tilaa on Fogelholmin mukaan kohennettava, vaikka talot sinänsä ovat vasta tulossa peruskorjausikään. Alueella mietitään esimerkiksi viereisen joen kunnostamista.

Vaikka indikaattorit ovat negatiivisia, se ei tarkoita katastrofia, tasoittelee Fogelholm.

– Mittarit ovat pääosin kunnossa verrattuna eräisiin Helsingin ja Vantaan lähiöihin.

Asuinalueohjelmaan osallistumisesta odotetaan päätöstä tammikuun puolivälissä.
Myönteisen päätöksen myötä valtio osallistuu 20 prosentilla kehittämishankkeen kuluihin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu