Paikalliset

Espoon turvakodin ovet pannaan kiinni

Espoon turvakodissa on mittavat turvajärjestelyt: uloskäynneillä hälytysnapit poliisille, ikkunoissa turvalasit, lukituissa ovissa turvaketjut sekä piha-alueella ja ovilla nauhoittava videovalvonta.

Lotta Kvist

Lyömätön Linja Espoossa ry:n alaisuudessa toimiva Espoon turvakoti sulkee ovensa vuodenvaihteessa. Toiminta siirtyy kaupungin vastuulle.

Espoon kaupungin perheasioiden yksikön esimies Marjatta Karhuvaara sanoo, että turvakoti korvataan vuorokaudesta kahteen viikkoon kestävillä turva-asumispalveluilla ja avopalvelulla.

Ympärivuorokautisen turvakotipalvelun tarvitsijoiden määrän uskotaan Espoossa vähenevän. Esimerkiksi tänä vuonna turvakoti on Karhuvaaran mukaan ollut vain puolittain täynnä.

Karhuvaaran mukaan uudessa mallissa palvelut laajenevat ja väkivaltaan tai sen uhkaan päästään puuttumaan nykyistä aiemmin.

Vakavissa väkivallan uhkatilanteissa turvaa hakevat espoolaiset ohjataan tarvittaessa pääkaupunkiseudulla ja lähiympäristössä toimiviin turvakoteihin.

Kaupunki lupaa järjestää apua myös silloin, kun muut turvakodit ovat täynnä.

Turvallisuussyistä Karhuvaara ei paljasta, mitä kaupunki on kaavaillut ratkaisuksi tällaisiin tilanteisiin.

Espoon turvakodin tämänhetkisistä asiakkaista kukaan ei halua kommentoida turvakodin lopettamista. Sen sijaan Vantaan turvakodissa asuva, nimettömänä pysyttelevä nainen sanoo, että on hyvä, että Espoo lupaa järjestää turvapaikat jollain tavoin.

– Ihmistä, jota lyödään, ei voi jättää oman onnensa nojaan, hän sanoo.

Lapsensa kanssa turvakotiin hakeutuneelle naiselle ei riittäisi pelkkä turva-asunto ja avopalvelu.

– Se tarkoittaisi sitä, että istuisin sunnuntaina kotona hakattavana ja odottaisin tiistain keskustelua. Yhdestä päivästä kahteen viikkoon kestävä turva-asumismahdollisuus on toimimaton ajatus, hän sanoo.

Kaksi viikkoa on naisen mielestä hyvin lyhyt aika edes selvittää, miksi väkivaltatilanteeseen on jouduttu.

– Joillekin väkivaltaisen ihmisen kohtaaminen johtaa edelleenkin väkivaltaan, kuukausienkin päästä, hän sanoo.

Väkivaltaa kokenut nainen muistuttaa, että turvapaikka on saatava riittäväksi aikaa, jotta ehtii järjestää asunnon muualta ja lähestymiskiellon väkivallan tekijälle.

Marjatta Karhuvaaran mukaan uudessa mallissa yritetään hyödyntää myös väkivallan uhrin lähipiirin apua.

Vantaan turvakodin asiakas sanoo, ettei naapuri- ja sukulaisapuun välttämättä halua turvautua.

– Tavallisissa asunnoissa ei voi välttämättä turvata sitä, että sisälle pääsemättömyys olisi varmaa, hän sanoo.

Kolme turva-asuntoa

Lähisuhde- ja perheväkivaltatiimi tarjoaa väkivallan uhreille kriisi- ja keskusteluapua myös ennaltaehkäisevästi sekä neuvontaa ja ohjausta ja apua käytännön asioiden hoitamiseen.

Apua saa myös sosiaali- ja kriisipäivystyksestä.

Kaupunki vuokraa turva-asunnoiksi kolme huoneistoa, joissa asiakkaat asuvat päivästä kahteen viikkoon.

Käytössä on myös kaupungin laitosten asuntoja ja vapaana olevia muiden palvelujen ostopalvelupaikkoja.

Tarvittaessa asiakas ohjataan muihin turvakoteihin, sen jälkeen turva-asuntoon ja edelleen kotiin.

Lähde: Marjatta Karhuvaara

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu