Kehän tunneloinnin riskit aiotaan punnita

Tältä näyttäisi Keilaniemen tunnelin eteläinen suuaukko joskus tulevaisuudessa, jos kattamissuunnitelma toteutetaan.

Seppo Korkman

Karhusaarentien valo-ohjattu risteys muuttuisi kiertoeritasoliittymäksi, josta olisi katuyhteys Keilaniemeen.

Seppo Korkman

Tältä näyttäisi Keilaniemi etelästä katsottuna, jos Kehä I tunneloitaisiin ja tornit rakennettaisiin.

Seppo Korkman

Espoo aikoo teettää riskianalyysin Kehä I:n tunneloinnin kustannuksista ja rakentamisvaihtoehdoista Keilaniemessä.

– Katsomme läpi, mitä alueen kehittämiselle merkitsisi, jos suunniteltu tiehanke toteutettaisiin vaiheittain tai tynkäversiona, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Martti Merra (kok) lupaa.

Hänen mukaansa selvitykset on tarkoitus saada valmiiksi siihen mennessä, kun tunneloinnin käytännön toteuttamisesta tehdään poliittinen päätös.

Tornikaava ja kehän kattamisen mahdollistava sopimus voidaan Merran mielestä hyväksyä kuitenkin jo toukokuussa.

– Lopulliset päätökset kattamisen aloittamisestahan tehdään vasta myöhemmin.

Kolme vuotta valmisteltu neljän tornitalon rakentamisen mahdollistava asemakaava ja suunnitelma Kehä I:n tunneloinnista oli karahtaa kiville huhtikuun valtuustossa, kun demarit yllättäen vaativat selvityksiä halvemmasta tiesuunnitelmasta ja laskelmia kaupungille mahdollisesti aiheutuvista riskeistä.

– Kyse on äärimmäisen suurista rahasummista. Entä jos kaikki suunnitellut neljä tornitaloa eivät toteudukaan, demarien valtuustoryhmän puheenjohtaja Markku Sistonen perustelee.

Hänen mielestään hintavalle hankkeelle pitää olla myös edullisempi vaihtoehto. Demarit ovat esittäneet lyhyempää siltamaista ratkaisua.

– Kallista kattamista on tarjottu ainoana mahdollisuutena, mutta onko edes tutkittu kevyempiä vaihtoehtoja.

Demarien avattua keskustelun, myös muissa ryhmissä aiemmin lähes yksituumaisesti valmisteltuja suunnitelmia on alettu kyseenalaistaa.

Vihreitä askarruttaa muun muassa se, kuinka suuri riski Keilaniemen tornikaavalla on kaatua valituksiin.

– Entä meluhaitat, jos kattaminen toteutetaan lyhyempänä, ryhmänjohtaja Tiina Elo aprikoi.

Perussuomalaisissa taas jupistaan siitä, että poliitikot ovat päässeet vaikuttamaan hankkeen linjauksiin aivan liian myöhään.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Markku Markkula (kok) muistuttaa, että riittävä meluntorjunta alueella onnistuu vain pitkällä tunnelilla.

– Nyt tehdylle suunnitelmalle ei aidosti ole olemassa toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa.

Markkula pitää myös absurdeina epäilyksiä siitä, etteivätkö suunnitellut asuintornit sijaintinsa puolesta houkuttelisi ostajia.

Teknisen toimen johtajan Olavi Loukon mukaan tiehallinto on puolestaan sanellut ehdot tunnelin turvallisuudesta ja eritasoliittymistä.

Kehä tunneliin

Suunnitelman mukaan Kehä I tunneloidaan Keilaniemen kohdalla noin 500 metrin matkalta.

Otasolmun ja Keilaniementien liittymät muutetaan eritasoliittymiksi. Karhusaarentien eritasoliittymää parannetaan.

Nykyisellä kustannustasolla hanke maksaisi noin 120 miljoonaa euroa, jonka kaupunki maksaisi kokonaan.

Kustannukset katetaan maankäyttösopimuksilla, joilla mahdollistetaan neljän asuintornitalon rakentaminen.

Vuotuiset käyttökulut olisivat miljoona euroa.

Valtuusto saa lisäinfoa hankkeista maanantaina.

Kommentit

"Miksi vaihtoehtovaatimuksia ei nostettu pöydälle lautakuntavalmistelussa?"

Onhan niitä vaihtoehtoja selvitetty. Kyllähän suunnittelijat ovat noita pyöritelleet ja tutkineet eri vaihtoehtojen melu yms. vaikutuksia, se vain on niin että hankkeen kaikkia eri vaihtoehtoja ei voida viedä rinnakkain koska tällöin tulisi helposti miljoonia euroja turhia kuluja, siksi käyttökelvottomat (mm. lyhyempi kansi) ratkaisut pudotetaan pois jo hankesuunnitteluvaiheessa koska turhahan rahaa on polttaa sellaisen vaihtoehdon suunnitteluun jota ei missään tapauksessa pystytä toteuttamaan.

Eiköhän lautakuntavalmistelussakin ole tämä selvästi kerrottu.

15. krs

Riskit tulevat siitä, että rakennushankkeet valmistuvat suunnilleen yhtä aikaa.
* Kehäradan (ks. Wikipedia/Kehärata) pitäisi valmistua v. 2014.
- Kehäradan uuden osuuden varteen aiotaan rakentaa 40 000 – 50 000 asukkaan asuntoalueet ja uusia työpaikkoja noin 60 000.

Näissä olosuhteissa voi hyvinkin käydä niin, että ei ole tarvetta lisärakentamiselle Länsimetron varteen Kaakkois - Espooseen.
- Pitäisi odotella ainakin 10 vuotta, jotta nähtäisiin, miten Kehäradan varteen rakennettavat työpaikat ja asunnot vaikuttavat Kaakkois - Espooseen.

* Helsinki saattaa innostua panemaan kuntoon Itä - Helsingin liikenneyhteydet. - Tosin se vaatii vallankeikausta Helsingin kaupunginvaltuustossa.
- Siinä tapauksessa Itä - Helsinki vetäisi puoleensa työpaikkoja ja niitten mukana tulisi asuntojaen rakentamisen tarve.

* Tallinna saattaa alkaa vetää puoleensa toimistotyöpaikkoja halvemman kustannustasonsa takia.

Onko tarvetta lisärakentamiselle Kaakkois - Espoossa?

Lauantain Helsingin Sanomissa oli aivan mahtava entisen kaupungininsinöörin Martti Tieahon kirjoitus aiheesta. Olen samaa mieltä hänen kanssaan. Ei nyt lahjoiteta valtiolle kymmeniä miljoonia ja oteta vielä kunnossapitovastuita ilmaiseksi. Eikö kukaan pidä Espoon kaupungin ja veronmaksajien puolta?

Espoon meininkiä seurannut

Ei valtio tunnelia ja sen käyttökustannuksia tarvitse- ei myöskään liikenteen sujuminen. Sitä tarvitsee Keilalahden maankäytön kehittäminen. Maksajaksi on saatava hyötyjät eli uusien rakennusten rakentaja.

Hannes

Hyvä oivallus Hannekselta.
Valtio ei todellakaan tarvitse ko. tunnelia,eikä liikenteen sujuvuuskaan ole mikään ongelma vielä pitkään aikaan,joten eritasoliittymienkään rakentamiselle ei ole mitään tarvetta.
Liikennevirasto on tajunnut jo aikoja sitten,että liikennetunneleitten käyttö-ja kunnossapitokustannukset maksavat moninkertaisesti verrattuna normaaleihin kustannuksiin.
Vallikallion tapauksesta on otettu oppia,eikä valtion taholta enää lähdetä mukaan kaikenlaisiin kuntien esittämiin tunnelikotkotuksiin maksajan ominaisuudessa.
Kuntienkin tulee näämmä kantapään kautta oppia,mitä tunneleitten rakentaminen ja kunnossapito maksaa.
Koska ylläpito-ja kunnossapitorahoista on huutava puute,eikä niihin ole saatavissa lisärahoitusta,niin pitää tarkoin harkita,mihin tunneleita todella tarvitaan.
Tänä päivänä kun ajelee,niin huomaa,kuinka päällysteetkin hajoavat tiellä kuin tiellä,koska rahapulasta johtuen niitäkin korjataan jo ohennetuilla kerroksilla.
Liikennetunnelit myös huonontavat huomattavasti liikenteen sujuvuutta,kuten Vallikallion tunneli on jo Leppävaarassa osoittanut.

Tämän takia valtiolla ei ole mitään syytä tai intressiä osallistua puhtaasti maankäytöllisten tunneleitten rakentamisiin.
Niihin täytyy löytää maksaja muualta.
Helsingin kaupunkikaan ei ole edes vihjannut,jotta valtion pitäisi osallistua vastaavaan Koivusaaren tunnelin kustannuksiin,koska helsinkiläiset kunnallisvaaliehdokkaatkin sen jo terveellä lautamiesjärjelläkin tajuavat.

Vaalien alla näyttää vain näillä populistisilla puolueilla olevan tarvetta kalastella ääniä keinolla kuin keinolla.

Mitä tulee sitten tähän tunnelin lyhentämiseen,niin siitä toki voidaan tehdä selvitys ja ns. kahden tornin malli,mutta se tulee niin paljon kalliimmaksi rakennusoikeusneliötä kohden,ettei sille löydy enää maksajaa.
Jostain on joillekin muodostunut sellainen käsitys,että tunnelin lyhentäminen laskisi kustannuksia suoraan tunnelin lyhentämisen suhteessa.
Tältähän se helposti puusta katsottuna näyttää,kun unohdetaan ns. tunnelin kiinteät kustannuksetja eu:n tunnelidirektiivi.
Lyhempi betonitunneli kun vaatii samat turvallisuusjärjestelyt kuin 500 metrinen kalliotunneli.
Myös melulaskennat ja hiukaspäästöstöt tulevat osoittamaan ,ettei ns. lyhyemmän tunnelin toteuttaminen ole kannattavaa.
Huomioon on myös otettava se seikka,ettei tunnelin jatkaminen ole mikään yksinkertainen juttu.
Se pitää ottaa jo alusta alkaen huomioon,jotta kaikki järjestelmät mitoitetaan pitemmän vaihtoehdon mukaan ja huomioidaan myös se,miten työnaikaiset liikennejärjestelyt hoidetaan jatkamistyön yhteydessä.

PSa

"Liikennetunneli ei rahoita itseään rakennusoikeudella, koska ei se rakennusoikeus riipu siitä tunnelista."

Tässä on hyvin esitelty kustannustehokas ja ihmismäisempi ratkaisu:

http://tolkku.blogspot.com/2012/05/keilaniemessa-umpitunnelissa.html

http://1.bp.blogspot.com/-MQLUfUdervY/T7TdBnwjQYI/AAAAAAAAAQ4/7la4V3MqjZ...

http://virrassa.files.wordpress.com/2012/05/karhusaarentie.jpg

Kustannustehokkuus, tuntematon käsite?

Tuskin tämä ehdotus sopii Kaupungille vaikkain se olisikin loistava, liian kaupunkimainen katuratkaisu. Espoossa halutaan ajaa autolla motareita ja ramppeja, ei tänne mitään puistokatuja kaivata.

minäminäminä

Bulevardi-idea on vielä syytä tutkia ennen päätöksentekoa, niin suuria etuja sillä saavutettaisiin maankäytön kehittämisessä sekä merkittäviä taloudellisia säästöjä. Miinuspuolelle tulevavat autoliikenteen hidastuminen ja sen suuntautuminen mm. Tapiolan läpikulkuliikenteeksi. Asiaa sietää kuitenkin selvittää, sillä metron ja kaupunkirakenteen tiivistymisen kautta on päästävä uudenlaiseen liikennekultturiin, missä liikenne siirtyy autoista raiteille.

Hannu Vepsäläinen