Paikalliset

Ilmaisen lukiokoulutuksen hinta on yli 2 000 euroa

Opettajat suosittelevat ostamaan yhteiskuntaopin kirjasta aina uusimman painoksen. Pakollisen kurssin oppikirja maksaa melkein 50 euroa.

Mikko Kuparinen

Suomessa toisen asteen koulutuksesta itsessään ei tarvitse maksaa. Koulutukseen tarvittavat kirjat ja tarvikkeet voivat kuitenkin viedä opiskelijan pussista suuriakin summia.

Suurin rahanmenon kohde ovat oppikirjat, joista ilmestyy uusia painoksia lähes vuosittain. Opettajat suosittelevat ostamaan aina uusimman version. Hinnat ovat suurimmillaan 50 euroa kirjaa kohden.

Kolmen vuoden lukiourasta tulee keskiverto-opiskelijalle lähes 2 500 euron kulut.

Kulut on laskettu siten, että lukiolainen tarvitsee 70 kurssilla oppikirjaa. Tyypillisimmin kirja maksaa noin 25 euroa. Joillakin kursseilla tarvitaan useampi kirja, mutta välillä kurssimateriaali on halvempaa.

Kuluihin lisättiin lukioiden tyypillisimmät maksut, kuten paperi- ja materiaalimaksut. Lisäksi hyvin usein opiskelija osallistuu abiristeilylle ja vanhojentansseihin. Nämä eivät tietenkään ole pakollisia menoja, mutta ne laskettiin esimerkkiopiskelijan budjettiin.

Lisäksi ylioppilaskirjoitukset maksavat.

– Oppikirjat ovat aivan liian kalliita, sanoo Hyvinkään yhteiskoulun lukiossa abivuotta aloittava Maare Käis.

– Painoksia uusitaan koko ajan ilman tarvetta. Yleensä kirjassa on muuttunut vain yksi kuva tai jonkin tekstin asemointi. Esimerkiksi historiankirjoista tulee aina uusi painos, vaikka eivätköhän ne antiikin ajan tapahtumat pysy samoina. Onneksi meillä koulussa moni opettaja sanoo, että vanhemmillakin painoksilla pärjää. Siten pystyy ostamaan käytettyjä kirjoja, hän jatkaa.

– Toinen ongelma ovat kielten kirjat. Tehtävät ovat samoissa kansissa tekstien kanssa, joten kirjoja ei voi ostaa eikä myydä käytettyinä, jos tahtoo tehdä harjoitukset.

 

Näistä asioista pitäisi puhua enemmän, sillä kustantajat tekevät nuorilla kovaa bisnestä.”

 

Käis kertoo, että hänellä menee yhdessä jaksossa kirjoihin keskimäärin 120 euroa.

– Lisäksi tietenkin kaikki muu tilpehööri, kuten kansiot ja vihot vievät rahaa.

Tämän jutun esimerkkioppilaalle laskettiin vuodessa oheistarvikkeisiin menevän 20 euroa. Sillä saa viideksi jaksoksi perusvihkoja, kyniä ja muita välttämättömiä välineitä, mutta kovin laajaan valikoimaan tarvitaan enemmän rahaa.

Käis kannustaa nuoria ostamaan kirjoja käytettyinä. Myös kavereiden kesken voi vaihdella oppimateriaaleja.

– On tosin vaikeaa välillä saada esimerkiksi vanhemmilta sisaruksilta kirjoja käyttöön, sillä kirjasarjoja vaihdetaan koulussa melko usein.

– Näistä asioista pitäisi puhua enemmän, sillä kustantajat tekevät nuorilla kovaa bisnestä. On totta, että itse koulutus on ilmaista, mutta sen hehkuttamisessa unohdetaan usein tämä toinen puoli.

Myös ammatillisesta koulutuksesta tulee kuluja. Hyrian apulaisrehtori Arto Lehtola arvioi kolmesta vuodesta selviävän kuitenkin vain muutamalla satasella.

– Esimerkiksi työasuihin menee rahaa. Oppilaitos kustantaa meillä kuitenkin asuista tietyn euromäärän. Se ei ole Hyrialle kovin halpaa, mutta koemme, että esimerkiksi automekaanikon haalari on tärkeä osa ammatti-identiteetin rakentamista. Olemme halunneet panostaa tähän, hän kertoo.

Lisäksi joillakin aloilla täytyy hankkia työkalupakki. Yleisten aineiden oppikirjoilla pärjää usein koko kolmen vuoden ammattikouluajan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu