Kouluavustajien tarve kasvaa Espoon kouluissa

Koulunkäyntiavustaja Pekka Viinikka työskentelee Auroran koulun starttiluokalla. Koululla on nyt viisi kouluavustajaa aiemman kuuden sijaan. Ilman järjestelyjä määrä olisi pudonnut neljään.

Päivi Tuovinen

Koulunkäyntiavustaja Pekka Viinikka työskentelee Auroran koulun starttiluokalla. Koululla on nyt viisi kouluavustajaa aiemman kuuden sijaan. Ilman järjestelyjä määrä olisi pudonnut neljään.

Päivi Tuovinen

Espoon koulut hakevat oppilailleen koulunkäyntiavustajia huomattavasti enemmän kuin kaupunki kykenee niitä järjestämään.

Haettujen ja myönnettyjen avustajatuntien välinen kuilu on jopa 5 000 tuntia.

Joissakin kouluissa kouluavustajia on vähennetty. Espoo on silti jopa hieman lisännyt avustajatunteja viime vuodesta.

Oppilaalla on perusopetuslain mukaan subjektiivinen oikeus tarpeellisiin tukitoimiin, katsoo kotien ja koulujen yhteistyöyhdistyksen KoKo Espoon puheenjohtaja Susanna Lehti.

– Se tarkoittaa, että tuki on järjestettävä.

Vaikka kouluille osoitetaan tietty määrä kouluavustajia, niiltä jää Lehden mukaan saamatta huomattava määrä lisäavustajaresursseja.

– Lisäavustajaa ei saada, vaikka oppilashuoltoryhmän asiantuntijat tekevät perustellun hakemuksen jotakin ongelmallista oppilasta varten.

 

Sitooko perusopetuslaki kaupunkia?”

Lehti ei usko, että hakemuksia tehdään kevyin perustein.

 

– Avustajat ovat tarpeellisia. He tekevät ruohonjuuritason työtä lasten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Oppilaiden henkilökohtaiset kouluavustajat ovat harvinaisia, useimmiten avustaja tukee koko luokkaa opettajan työparina.

Kouluilta ja kaupungilta tulee myös ristiriitaista tietoa avustajaresursseista, mitä Lehti pitää hämmentävänä.

Etenkin vammaisten lasten kohdalla kyse on isosta periaatteesta, toteaa Auroran koulun rehtori Martti Hellström.

– Sitooko perusopetuslaki kaupunkia järjestämään tarvittavaa tukea, oli rahaa tai ei?

Hellström huomauttaa, että erityisluokkien määrä kasvaa Espoossa. Jollekin luokalle voidaan tarvita kaksikin avustajaa, jotka sitten ovat poissa muilta luokilta.

Auroran koulu anoi 140 avustajatuntia lisää ja sai 20 tuntia. Kouluavustajien määrä laski kuudesta viiteen.

Koulut hakivat lisäavustajatukea 6 000 tuntia ja sitä jaettiin runsaat tuhat tuntia, selittää Espoon opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen suurta eroa.

– Espoolla ei ole koskaan ollut varaa täyttää kaikkia koulujen toiveita.

Kouluille jaetaan joka viikko 13 500 avustajatuntia, mikä on 500 tuntia enemmän kuin viime vuonna. Yksi avustajatunti maksaa 696 euroa. Vakituisia kouluavustajiakin on nyt 20 enemmän eli 270.

– Loput vuokraamme Seurelta. Saimme yhtä paljon täyttölupia kuin viime vuonna.

Joistakin kouluista haetaan lisäavustajia aika löyhin perustein, Toivonen toteaa.

– Jotkut vanhemmatkin vaativat niitä kovaäänisesti.

Kommentit

Eikö tässä ollu se ongelma että avustaja saa palkkaa sen oppilaan
päivän pituuden mukaan eli ei oikein riitä palkka jos tunteja kertoo
vain vaikka 6h päivä maksimissaan.
Siksi moni ei voi ottaa tälläistä hommaa kun kokopäivä
työtä koulunkäyntiavustajana on niin vähän tarjolla.

Näin mulle eräs tuttu kertoi joka näitä hommia haki.

qs111

Kokemukseni perustuvat lukivaikeuteen, yleisimpään oppimisvaikeuteen, ja Espoon peruskoulujen tapaan huomioida asiaa.

Oppilaalla on oikeus avustajaan, jonka rehtori ja opettajat kenties useinkin käyttävät aivan omien tavoittedensa mukaisesti, oppilaan tarpeista välittämättä. Koulun ja opettajien kiinnostus painottuu työvoimavaltaiseen ja opettajakeskeiseen luokan opettamiseen tai kasvattamisen, ei niinkään tukea tarvitsevan oppilaan auttamiseen kustannustehokkailla menetelmillä ja apuvälineillä tai oppilaalle sopivamman oppimisympäristön luomiseen.

Avustaja näyttää olevan olla särkylääke, jota koulut ottaa moninaisiin luokan vaivoihin, kun itse syihin ei haluta puuttua. Lukivaikeuksia huomioivien oppimateriaalien, toimintatapojen ja apuvälineiden puutteessa luokkaan hankitaan avustaja, joka auttaa kätkemään opetuksen järjestämisen puutteet yksinomaan oppilaan henkilökohtaisiksi ongelmiksi. Koulun kannalta avustaja hoitaa näin tehtävänsä. Oppilaan kannalta avustajan toimista saattaa jopa jäädä pitkäaikaista haittaa.

En ole tavannut koulunkäyntiavustajaa,joka olisi opettanut lukivaikeudesta kärsivälle hänelle sopivia oppimismenetelmiä tai toimivia apuvälineitä. Ei näitä asioita kovin paljon hoideta erityisopettajienkaan toimesta, joilla on omat ahtaat toimintapuitteensa. Rehtorit tuntuvat jopa vastustavan lukivaikeuden huomioimisen menetelmien käyttämistä. Tästä on osin jopa tutkimustietoa. Lukivaikeuteen sopivat apuvälineet ovat osin teknisiä, joita rehtorit ja opettajat pyrkivät välttämään.

Lukivaikeuksisten puolesta