Paikalliset

Professori: Nuorten luottamus ihmisten hyvyyteen on heikentynyt

Suuri osa nuorista luonnehtii kotinsa ilmapiiriä rakastavaksi. He kokevat, että keskusteluyhteys kiireisiin vanhempiin on parantunut entisestään.

Jussi Vehkasalo

Nuorten syrjäytyminen on puhuttanut myös tänä syksynä. Mutta onko nuorten tilanne yhtä kriittinen kuin kuvitellaan? Miten nuoret todellisuudessa suhtautuvat tulevaisuuteensa?

Suomen historian professori Juha Siltala on seurannut muun muassa suomalaisen työelämän muutoksia hyvinvointivaltiosta hyperkilpailuun.

Siltalan mukaan nuoret eivät ole välttyneet tältä murrokselta, mutta mikään ei viittaa siihen, että nuoret vieroksuisivat työtä. Edes 1990-luvun lama ei horjuttanut nuorten uskoa koulutukseen ja työntekoon.

– Uskoa pikemmin vahvisti reaalipalkkojen nousu vuodesta 1998 lähtien, mikä poikkesi esimerkiksi USA:n keskiluokkien kohtalosta 1900-luvun lopulla, professori Siltala sanoo.

Sen sijaan nykyinen talouskriisi on vaikuttanut nuoriin, mutta toisin kuin voisi kuvitella.

– Nuorten sosiaalinen luottamus kanssaihmisten hyvyyteen on heikentynyt.

Aiemmin nuoria patistettiin ja houkuteltiin koulunpenkille hyvän työpaikan toivossa.

Nyt edes korkeakoulutus ei takaa, että nuori saisi koulutusta vastaavan työn tai että se suojaisi työttömyydeltä.

– Nykynuoret ovatkin ensimmäinen sukupolvi pitkästä aikaa, jotka eivät yleisellä elintasollaan välttämättä ohita vanhempiaan.

Vaikka iso osa nuorista pärjäisikin, he ovat professorin mukaan haavoittuvia.

Selkeästi on myös nähtävissä, että menestys ruokkii itseään ja epäonnistumiset johtavat syöksykierteeseen.

– Mitä enemmän nuori saa onnistumisen kokemuksia työelämässä, sitä rohkeampi ja aloitteellisempi hän on.

Joutenolon venyessä nuoren kynnys altistaa itsensä epä-onnistumisille kasvaa.”

Jos joutenolo venyy, nuoren kynnys altistaa itsensä epäonnistumisille kasvaa.

– Y-sukupolvi uskoo lähtökohtaisesti hyvää itsestään – ja muistakin, mutta nykyinen talouskriisi on jo vaikuttanut nuoriin, mutta toisin kuin voisi kuvitella.

– Nuorten luottamus kanssaihmisten hyvyyteen on heikentynyt. Kestääkö heidän itsetuntonsa kolhuja, kun tarkastellaan yksilön ominaisuuksia, eikä nähdä, että muita on samassa tilanteessa? Siltala pohtii.

Silloin on riski, että ristiriita sen välillä, mitä nuoren pitäisi olla ja mitä hän todellisuudessa on, voi kääntyä masennukseksi.

– Aikuiset voisivat lieventää nuoren riittämättömyyden tunnetta kertomalla hänelle, että työelämästä voi selvitä, vaikkei olekaan huippuyksilö huippuyksikössä, professori muistuttaa.

Nuorten suhde työhön on kuitenkin edelleen innostunut.

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan nuori työntekijä suhtautuu positiivisemmin työhönsä kuin vanhempi työntekijä.

Nuoret kokevat tärkeäksi työn mielekkyyden, hyvän työilmapiirin ja rakentavan palautteen.

– Epävarmuus ja lyhyet työsuhteet pakottavat nuoret pitämään haun päällä koko ajan, Juha Siltala huomauttaa.

Nuorten tulevaisuus ei näytäkään niin synkältä kuin yleisesti kuvitellaan.

– Enemmistö nuorista ei ole syrjäytynyt. Suurin osa heistä on väliaikaisessa odotustilassa.

Väliaikaisuus johtuu esimerkiksi siitä, että nuoret odottavat pääsyä koulutukseen, työhön, armeijaan tai siviilipalveluun.

Huolestutta-vampaa on, että työ muuttuu elämän-hallintaa antavasta ja ennakoivasta satunnaiseksi silpuksi.”

Kaikki on hyvin, jos odotusaika ei veny. Jos nuori joutuu odottelemaan opiskelupaikkaansa tai työllistymistään pitkään, hänen itseluottamuksensa alkaa rakoilla ja yrittäminen saattaa lannistua.

– Se on täysin ymmärrettävää ja inhimillistä, eikä tarkoita, että nuori olisi huono.

Siksi Siltala olisikin enemmän huolissaan työelämän laadusta kuin nuorten syrjäytymisestä.

– Huolestuttavampaa on, että työ muuttuu elämänhallintaa antavasta ja ennakoivasta satunnaiseksi silpuksi.

Lyhytjänteisyys on myös tyypillinen ominaisuus, josta nuoria on syytetty.

Siltala on asiasta toista mieltä. Selvin merkki siitä, että nuorten pitkäjänteisyys on kasvanut, on peruskoululaisten ja lukiolaisten päihteiden käytön väheneminen.

– Myös viimeksi kapakkaikään tulleet luottavat parempaan tulevaisuuteen. Jos nuorilla ei olisi uskoa parempaan, varmaan heistä useampi saattaisi vaarantaa tulevan toimintakykynsä nauttiakseen välittömiä palkintoja, kuten päihteitä.

Siltala korostaa, että suurin osa nykynuorisosta on saanut elää turvallisen lapsuuden, mistä on heille etua niin työelämässä kuin sosiaalisissa suhteissa.

Lapsuuden turvallisen kiinnittymisen ansiosta nuoret suhtautuvat maailmaan luottavasti ja uskaltavat solmia kontakteja vertaisryhmissä.

– Teini-ikäiset jakavat asioita keskenään ja tukevat toisiaan niin tunne-elämään kuin käytännön asioihin liittyvissä ongelmissa.

Juha Siltala

Suomen historian professori Helsingin yliopistossa

Tarkastelee tuotannossaan yksilöitymisen ja yhteenkuulumisen ongelmia modernissa historiassa sekä työelämän muutoksia hyvinvointivaltiosta hyperkilpailuun.

Kirjoittanut muun muassa Työelämän huonontumisen lyhyen historian (2004). Julkaisi tänä vuonna kirjan Nuoriso – mainettaan parempi? Nykynuorten selviytymiskeinoista ja niiden kehityksestä.

Sai kirkon tiedonvälityspalkinnon vuonna 2004.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu