Paikalliset

Poliitikoilta ei maahanmuuttajien kielipakolle

Valtaosa Espoon valtuustoryhmien johtajista ei kannata maahanmuuttajien kielipakkoa varauksetta. Khere Yussuf kutoi viime vuonna sukkaa Helinä Rautavaaran museolla.

Päivi Tuovinen

Maahanmuuttajien saamien sosiaalitukien ehdoksi on asetettava pakollinen suomen tai ruotsin kielen opiskelu.

Tämä väite jakaa kuntavaalien alla Espoon valtuustoryhmien puheenjohtajien näkemyksiä. Harva poliitikko kuitenkaan asettaisi tukien saamisen ehdoksi riittävää kielitaitoa.

Kauimpana toisistaan ovat vihreät ja perussuomalaiset. Tiina Elo (vihr) muistuttaa, että kielen opiskelua ei pidä asettaa tuen saamisen ehdoksi, koska kurssille osallistuminen ei välttämättä aina ole mahdollista.

– Toki jokaisen maahanmuuttajan kannattaa opiskella suomea tai ruotsia, jotta pärjää uudessa kotimaassaan. Kielen opiskelu on maahanmuuttajan oikeus, mutta myös velvollisuus, arvioi Elo.

Hänen mukaansa kursseja pitää järjestää riittävästi, jotta kaikilla on mahdollisuus oppia kieltä. Työllisyyskursseille maahanmuuttajat tulee Elon mielestä velvoittaa samalla periaatteella kuin suomalaisetkin.

Ryhmänjohtajista myös Kari Uotila (vas) ja Stig Kankkonen (r) vastustavat ajatusta kielipakosta. Sen sijaan Markku Sistonen (sd) on hankkeelle myötämielisempi.

Perussuomalaisten Seppo Huhdan mielestä asia puolestaan on hyvin selvä. Hän kannattaa maahanmuuttajien kielipakkoa valtuustoryhmien puheenjohtajista kaikkein jyrkimmin.

– Tämä asia on selvä kuin pläkki. Kyllä maahanmuuttajien on myös kannettava vastuuta itsestään, ei kaikki vastuu voi olla meillä. Olen aivan varma siitä, että useimmat maahanmuuttajat haluavat tosissaan opiskella suomea, kommentoi Huhta.

Varovaista tukea maahanmuuttajien velvollisuudelle opiskella kieltä antavat myös keskustan, sosialidemokraattien ja Köyhien asialla -puolueen ryhmänjohtajat.

– Tämä on tutkimisen arvoinen idea. Jos kyseessä ovat pelkästään sosiaalitukien perässä tänne muuttavat, ei voi olla oikein, että muut jo Suomessa asuvat ovat keränneet maahanmuuttajille tulevat edut. Pakolaisten kohdalla tilanne tietenkin on kokonaan toinen, pohtii Yrjö Rossi (kesk).

Terttu Savola (köyh) arvioi, että jos henkilö on kykenevä opettelemaan uutta kieltä, on se tehtävä.

– Kuitenkin on joskus sellaisia tapauksia, että henkilö ei siihen pysty. Silloinkaan ei tietenkään eväitä jokapäiväiseen elämään tule evätä.

Markku Markkula (kok) ja Antero Laukkanen (kd) suhtautuvat ajatukseen kielipakosta neutraalisti.

– Mielestäni Norjan malli soveltuisi myös Suomeen. Norjassa maahanmuuttajat velvoitetaan osallistumaan puolen vuoden sisällä kielikursseille. Osallistuminen ei kuitenkaan sisällä sanktioita, ei etenkään tukiin liittyviä, kertoo Antero Laukkanen.

Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, joka laaditaan yhteistyössä kotikunnan ja TE-toimiston kanssa.

Jos maahanmuuttajalla on kotoutumissuunnitelma, työmarkkinatuki maksetaan kotoutumistukena.

Kotoutumistuki on 31,36 euroa päivältä ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa.

Tuki on tarveharkintainen. Pienin maksettava tuki on 50 senttiä päivältä.

Lapsikorotuksen suuruus on 5,06–9,58 euroa päivältä.

Lähde: Kela

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu