Uhkailu ja haistattelu ovat opettajan arkea

Paljon vartija. Oppilaiden käytöshäiriöiden selvittäminen voi viedä vuosittain jopa kymmeniä tunteja yläkoulun opettajan työajasta.

Mikko Välimaa

Väkivallalla uhkaamista, ovien telkeämistä nenän edestä, tönimistä ja jatkuvaa sanallista härnäämistä.

Tätä kaikkea on mahtunut pääkaupunkiseudulla viitisentoista vuotta yläkoulun opettajana työskennelleen Jarin (nimi muutettu) arkeen.

– Vuosien mittaan on tapahtunut selvä muutos huonompaan. Opettajaa ei kunnioiteta ja arvostelu tulee päin naamaa. Kovimmilla ovat naiskollegat, joista osa on tullut itkien ulos luokasta, Jari kuvailee.

Rauhattomuuden lisääntymisellä on Jarin mukaan selvät seuraukset: opetuksen taso laskee.

– Mekkala on joskus aivan järjetöntä. Pahimmillaan on kestänyt 20 minuuttia, että tunnilla on saatu kirjat esille.

Kun opettajan aika menee kurinpitoon, kärsivät siitä eniten oppilaat, jotka tarvitsivat henkilökohtaista ohjausta.

Jarin mukaan muutos näkyy jo oppilaiden osaamisessa. Tästä kertoo osaltaan myös viimeisimmän Pisa-tutkimuksen tieto, jonka mukaan koulujen väliset erot ovat etenkin Helsingissä jo merkittäviä.

– Meillä kokeet ovat selvästi helpompia kuin ennen. Selvää on, että Pisa-tulokset tulevat tämän takia huononemaan.

Jari korostaa, että opettajia vastaan nousevat muutamat häirikköoppilaat, jotka saavat lietsottua toverinsa mukaan. Konfliktien selvittely voi viedä kymmeniä tunteja vuodessa, mikä sekin on osin pois opetuksesta.

Opettajiin kohdistuvat paineet ovat Jarin koulussa yleensä seurausta kulttuurieroista ja oppilaiden ryhmäytymisestä omiin porukoihinsa. Hänen koulussaan ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osuus ei ole pk-seudun kärkeä, mutta se on silti useita kymmeniä prosentteja. Suurempi se ei Jarin mukaan saisi olla.

– Hankalimmat konfliktit syntyvät eri etnisistä taustoista tulevien oppilaiden välille. Vanhemmat ovat onneksi olleet halukkaita selvittämään näitä.

Pääsääntöisesti ongelmissa ovat Jarin mukaan pojat. Myös osa tytöistä oirehtii, mikä Jarin mukaan voi selittyä sillä, että kotona heitä hillitsee kova kuri.

Osa opettajista ei taakkaansa kestä. Jarikin tuntee kollegoita, jotka ovat esimerkiksi vaihtaneet koulua.

– Tiedän tapauksesta, jossa opettaja lähti sanoen, ettei halua muuttua rasistiksi.

Jaria harmittaa, että päättäjät eivät halua arasta aiheesta puhua.

– Vaikka eihän tässä kukaan syytä ihmisiä, vaan tätä koko tilannetta.

Itse hän sanoo yhä pitävänsä työstään.

– Oppilaiden kanssa pärjää, kun osaa puhua heidän kielellään.

Kommentit

Vanhemmat voivat valita lastensa koulun ja näin välttää pahimmat monikultturismikoulut. Näiden koulujen opettajia käy kyllä sääliksi. Töitä ei riitä kaikille kunnon kouluissa ja jonkunhan noita kultamunakoulujakin on opetattava. Seurauksena koulut edelleen eriarvoistuvat ja tämä kierre ei katkea kuin maahanmuuttopolitiikkaa järkeistämällä

Vaikeista asioista pitää saada puhua

Jostain syystä nämä omaa suvaitsevuuttaa rummuttavat eivät laita omia lapsukaisiaan näihin monikuttuurisiin kouluihin.
Näille kelpaavat vain stainerkoulut ja muut semmoiset eliittiopinahjot.

Läpeensä katkera kommonisti

Juuri tämän oppilaiden huonon käytöksen tähden meidän lapset ja nyt lapsenlapset käyvät yksityistä koulua.
Seitsemän vuoden kuluttua jo lapsenlapsenlapsikin.
En hyväksy sitä, että opettajaa ei kunnioiteta tai yleensäkään vanhempaa ihmistä. Haistatellaan ja uhitellaan opettajille, joiden kuuluu olla oppilailleen auktoriteetti.
Eihän tämmöinen kasvattamattomuus voi olla kenenkään etu, päinvastoin kunniatonta sukupolveahan se kasvattaa ja on jo kasvattanut.
Ne vanhemmat jotka käyvät kitisemässä kouluissa, että heidän kullanuppuaan on rangaistu esim. kirjoituttamalla, etten polta tupakkaa jne. ovat juuri näitä pahan alkuja ja juuria, jotka omalla esimerkillään opettavat lapsilleen, että huono käytös on hyväksyttävää, koska vanhemmat tulevat ja antavat opettajalle "turpaan".
Samoin se ruokkii koulukiusaamista ja koska opettajat ovat täysin voimattomia kiusaamisen edessä, kun ei saa minkäänlaista rangaistusta antaa, niin kiusaaminen sen kuin jatkuu.
Tosin olen kuullut kiusaavista opettajistakin ja heihin on myöskin puututtava.
Opettaja on epäpätevä eikä sovellu opettajaksi, jos valikoi omien mieltymyksiensä mukaan kenestä oppilaasta pitää kenestä ei ja, sitten vielä näyttää sen käytännön työssä.

Mutta näin yleisesti kyllä Suomessa julkisten koulujen maine on huono.
Ja sekin todistaa, että huonosti on kouluissa asiat, kun opettajat ja rehtorit valittavat jatkuvasti koulujensa oppilaiden huonosta käytöksestä.
Ja oppilaat kiusaamisesta.
Tehkää nyt ja pian jotain muuttakaa, vaikka sääntöjä, että Suomen nuoriso kasvatettaisiin sivistyneiksi ihmisiksi. (Edes osa).
Jotta he kunniallisesti eläisivät.

Tante Gredelin

Sivusta seuraaja: niin juuri vaihtoehtoja varakkaille!
Sivistysvaltiossa ei näin saisi olla, ja mietittyäni sekä pohdittuani asiaa Suomi voisi tehdä toisenkin vaihtoehdon.
Erilainen julkinen koulu. Ne vanhemmat jotka haluaisivat lapsensa kouluun, jossa heille opetetaan hyvät käytöstavat, opettajien kunnioitus, toisten oppilaiden huomioon ottaminen ja oppimisen taito ja halu jne.
Ja jokainen vanhempi joka tähän kouluun haluaa lapsensa laittaa täytyy olla oikeus ja mahdollisuus laittaa lapsensa siihen kouluun.
Vanhempien tulisi sitoutua niihin sääntöihin joita tämmöinen koulu antaa ja ymmärtää, että kasvavaa lasta on opetettava käyttäytymään sääntöjen mukaan oppiakseen ja saadakseen kunnon koulutuksen ja "eväät elämään" jne.
Jos vanhemmat eivät ole tyytyväisiä niin voivat laittaa lapsensa takaisin "häirikkökouluun".
Luulisinpa koulun tulevan äkkiä täynnä ja opettajiakin saisi helposti, koska heilläkin olisi työrauha ja voisivat toteuttaa ammattiosaamistaan.

Tante Gredelin

Ongelmaksi saattaa muodostua koulukuljetusten kustannukset "parempiin kouluihin" yhteiskunnan kustannuksella. Eikä varmasti kukaan haluaisi lapsiaan vapaaehtoisesti "häirikkökouluun" viedä tai lähettää.

Olen jo hieman varttuneempaa sukupolvea ja ei kouluaikanani ollut mitään häiriköintiongelmia. Opettajalla oli valtuudet kurinpitoon ja ei kellään lasten vanhemmilla ollut mitään sitä vastaan. Oli aivan luonnollista, ettei häiriköidä saa. Jos joku yritti, pantiin nurkkaan seisomaan tai poistettiin joksikin aikaa luokasta. Jos ei puhe tehonnut, niin käytettiin "poliisiotteita". Nykyinen tilanne on seurausta lainsäädännön uudistuksista, näköjään menty takapakkia. Tietenkin myös yleinen "hyvinvoinnin" kasvu ja vapaa kasvatus kotona ovat vaikuttaneet asiaan ja tässä sitä ollaan. Ei ollut vaikea arvata.

Sivusta seuraaja

Sivusta seuraaja: Juuri samaa tarkoitinkin mitä sanoit ääneen ja kun ollaan samaa ikäluokkaa, niin tiedämmekin miten koulua johdetaan ja miten siellä tulee käyttäytyä, sekin kasvatusta ja yksi koulunkin tehtävistä.
Tuli minullekin mieleen nämä koulukuljetukset, jotka yksityiskouluunkin menijä maksaa itse.
Ja kyllä uskon monenkin vanhemman olevan valmis maksamaan koululaisensa bussimatkat kouluun, se kun ei kenenkään "maailmaa" kaada.
Kokeilemisen arvoinen asia ja mielestäni joka kuntaan aluksi yksi tällainen koulu.
Voisi muuten muuttaa koko koulumaailman.
Tosin se vaatii vanhemmilta sitoutumista mukana oloon ja hyväksyntään, että lapsi joka oikkuilee tai huonosti muuten käyttäytyy on hänen saatava siitä sopivaksi katsottu rangaistus. Sanonta: nuorna vitsa väännettävä, pitää paikkansa.
(Aikuisena ne rangaistukset, kun ovat sitten sitäkin kovempia, jos ei sopeudu yhteiskunnan sääntöihin).
Maailmassa on ihmisiä (ja varmasti Suomessakin) jotka ovat lastensa hyvän koulutuksen eteen valmiita tekemään mitä vain, koska ne ihmiset jotka ymmärtävät kunnon koulutuksen merkityksen, niin tietävätkin sen, että hyvä koulutus on perintöäkin parempi pääoma elämässä, sitä kun ei voi kukaan jälkeläiseltä varastaa.

Tante Gredelin

Sinne "hyvin käyttäytyvien kokeilukouluun" saattaisi olla tulossa sen verran paljon oppilaita, että tulijoita jouduttaisiin priorisoimaan. Ensinnäkin, miten määritellä tulijat, että he ovat "hyvin käyttäytyviä" ja miten/millä perusteella valinta suoritettaisiin kun "jyviä" olisi enemmän kuin hyvin käyttäytyvien kouluun mahtuisi? Lasten vanhemmatkin tahtovat helposti ajatella tyyliin "meidän lapset ja naapurin kakarat", joten ei oikein heitäkään voisi käyttää valitsijoina.

Sivusta seuraaja

Sivusta seuraaja: No tuolla asenteella ei kyllä mitään saakaan.
Jos ei mitään kokeile, niin ei mitään saa.
Tyhjän saa pyytämättäkin.
Ei tarvitse, sitten ihmetellä miksi kolumaailma on, niin pahasti pielessä, jos ei olla valmiita yrittämään ja kokeilemaan mitään parannusta.
Eikä olla valmiita panostamaan tulevien polvien koulutukseen ja hyvinvointiin.
Masentavaa!

Tante Gredelin

Ymmärsit väärin, ajatukseni ei ollut missään nimessä kokeilua tyrmäävä vaan mieleni juoksi jo hieman etuajassa käytännön toteutuksen pulmiin. Kokeilun pitäisi olla ehdottoman tasapuolinen kaikkia kohtaan eikä valinta saa missään nimessä olla eri yhteiskuntaluokkia suosiva tai pois sulkeva. Luokkayhteiskunnassahan me elämme, sitä ei käyne kiistäminen?

Kriittinen kohta on juurikin tämä oppilaiden valinta; se pitää olla täysin puolueeton, muuten hommalla ei ole onnistumisen edellytyksiä. Ainahan tässä yhteiskunnassa on olemassa sanoisinko "piilevää nepotismia", joten valintaa ei voine antaa ihmisten tehtäväksi. En äkkiseltään näe muuta vaihtoehtoa kuin suorittaa valinta julkisesti samalla periaatteella kuin televisiossa lottoarvonta. Tulisiko siitäkin narinaa ja joku kokisi itsensä kaltoin kohdelluksi? Todennäköisesti.

Sivusta seuraaja

Sivusta seuraaja: Kyllä minä ymmärrän, että kaikenlainen valinta on aina vaikeaa.
Ensiksikin ehdotinkin koulun olevan kunnallinen ja on juuri niitä vanhempia joiden mielestä, vain heidän lapsensa ovat kullanuppuja, joita ei saa millään kurinpidollisilla toimenpiteillä häiritä. Tässä jo yksi kriteeri valintaan, vanhempien on suostuttava ja sitouduttava siihen, että koulussa määräävät säännöt ja rikkomuksista rangaistukset, muuten sinne ei ole asiaa.
Ja jos sääntöjä ei toistamiseenkaan noudateta, niin silloin erotetaan ja takaisin "häirikkökouluun". Tätä tarkoitinkin. Tietenkin on paljon muutakin tehtävää, mutta jostainhan on aloitettava, jos haluaa muuttaa koulumaailmaa juuri tavallisten ja köyhienkin ihmisten koululaisten osalta.
Tämä ei kaikeltaosin ole ihan oma keksintöni, nimittäin se toimii joissakin maissa, joissa on eri hintaluokkaisia kouluja, niin erottamisen uhka on tehonnut melko hyvin.
Samoin meillä voisi tehota julkisten "hyvien" koulujen kohdalla.
Sen olen elämässäni oppinut, että jos jotain uudistusta yhteiskunnan taholta olen halunnut ja vaatinut, niin ensin kerrotaan ja korostetaan ne hyvät puolet ja vaikeudet jätetään, sitten voitettaviksi. ( Päättäjille ei vaikeuksista pidä puhuakaan, nehän alkaa silloin, vaan pyörittää niitä).
Mahdottomasta voi aina tehdä mahdollista, olkoon tunnuslauseemme!

Tante Gredelin

Peruskoulun, mikäli nyt aloitetaan siitä, pitää olla täysin, kuljetuksineen päivineen yhteiskunnan kustantama. Mitään "hintaluokkia" ei tällöin ole olemassa eikä pidäkään olla, koska muuten syntyisi heti lapsukaisen koulutuksen lähtötilanteessa eriarvoisuutta. Se, että koulumatkat suoritettaisiin vanhempien kustantamana, ei nykyisessäkään, joidenkin kohdalla sentinvenytysyhteiskunnassa ole kaikille pikkujuttu. Jne. lukuisia muita pienempiä ja suurempia asioita, josta tulisi tekstiä niin paljon, ettei kukaan jaksaisi edes lukea.

Esimerkkinä, kuljin minäkin ensimmäiset kolme kouluvuotta neljän kilometrin koulumatkaa jalan, talvella suksilla tai potkukelkalla, kun vanhemmillani ei ollut varaa hankkia polkupyörää puhumattaan bussilipuista. Neljännellä luokalla sitten olinkin onnellinen polkupyörän omistaja, kun kaksi kesälomaa kävin tienestissä.Tiedän, mitä tarkoittaa, kun ei ole rahaa. Tiedän myös, miten sitä hankitaan, jos sitä ei ole. Tiedän myös lastenlapsieni kertomana, että köyhien vanhempien lapsia kiusataan koulussa ja että se aiheuttaa lapsissa - luoja paratkoon -oikeutettuja reaktioita. Lapset ovat julmia toisilleen, sitä se yhteiskuntaluokkien eriarvoisuus teettää. Pitäisikö alkaa maailman parantaminen syistä eikä seurauksista?

Toisaalta Suomessa, ainakin "vanhaan hyvään aikaan" oli "oppipakko", mutta mitään koulupakkoa ei ollut. Jokainen, jonka raharesurssit myöten antaa, voinee palkata vaikka opettajan kotiinsa.

Saamani lähtötilanteen opin vuoksi olen oppinut katsomaan asioita molemmilla silmillä.

Tiedostan kantapään kautta hyvin myös sen, että jostain se on liikkeelle lähdettävä, mikäli jotain aikoo aikaan saada. Myös sen olen oppinut, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kaksi tai useampi päätä on aina viisaampi kuin yksi, siksi asioista kannattaa suunnitteluvaiheessa keskustella, huomioida muiden näkemykset, poimia niistä ideat ja ajatukset, pohtia ja pureskella mitä kehitettävään asiaan liittyy ja kun tuntuu siltä, että asia on valmis vaikkapa "demoversiota" varten, tehdä päätös ja sitten vain toteuttamaan - mikäli on rahaa.
Onko Tante Gredelin asia pureskeltu nyt niin pitkälle, että näillä lähtösuunnitelmilla sitä voisi toteuttaa? Minun oma mielipiteeni on, että idea on olemassa, mutta sen jalostus on vielä "tupakkiaskinkansivaiheessa". Näinhän asiat elävässä elämässä toimivat, minäkin olen toteuttanut talojakin tällä menetelmällä, kun riittävän motivaation olen unelmalleni saanut.
Mitäpä seuraavaksi?

Sivusta seuraaja

Sivusta seuraaja: Olenpa kanssasi samaa mieltä paljonkin, mutta en ehdottanutkaan Suomeen eri hintaluokkaisia kouluja, koska suomalaiselle luonteelle se ei näytä sopivan.
Suomalainen ei jääräpäisyydessään suostu maksamaan kolikkoakaan koulutuksen hyväksi, vaikka saisikin siten parempaa laatua.
Mutta kylläkin bussilipun hinnan jokainen pystyy satsaamaan lapsensa koulumatkaan.
Jättää,vaikka sen tupakka-askin viikossa ostamatta tai vähemmän viinaksia, niin jää rahaa jälkeläistensä hyvinvointiin.
Ja sosiaalihuollosta saa matkalippurahan, jos kertakaikkiaan niin varaton on, ettei lastenlippua bussiin ole varaa.
Ja jos kerran ei omasta kukkarosta penniäkään suomalainen ole valmis laittamaan lapsensa koulutuksen eteen, niin onko parempaa se, että tingitään opetuksen laadusta, kun koko ajan puhutaan, ettei kouluihin ole varaa satsata valtion ja kuntien taholta.
Valitettavasti!

Tante Gredelin

Kyllä jokainen työssäkäyvä suomalainen laittaa omasta kukkarostaan pennit lapsensa koulutuksen eteen - verojen muodossa. Poliitikot päättävät, mihin ne pennit laitetaan. Jos ne poliitikkojen päättämät veropennit sattuvat kohdistumaan vääriin paikkoihin, pikapuoliin meilläkin on taas mahdollisuus vaikuttaa asiaan - äänestämällä oikein. Siitä se maailman parantaminen tehokkaimmin, helpoimmin ja oikeudenmukaisimmin - jälleen kerran - alkaa.

Jos haluatte vaikuttaa tehokkaammin kuin tavallinen äänestäjä, ryhtykää ehdokkaaksi, tuokaa asia, jota haluatte edistää, selkeästi esiin kampanjassanne ja jos tulette valituksi, taistelkaa, jotta ajamanne asia toteutuisi. Pahinta on kääntää takkinsa lupauksiensa jälkeen, siitä seuraa äänestäjien luottamuksen menetys.

Äänestäjät; muistelkaa historiasta poliitikkojen tekoja, eikä vain kauniita mainoksia ja olalle heitettyjä puvun takkeja, puheita vaalien edellä. Ajatelkaa omalla järjellänne. Muistakaa, että kehitysprosessi on pitkä. Taaksepäin meno tapahtuu aina paljon nopeammin ja helpommin kuin siitä toipuminen. Panostakaa, nähkää hieman vaivaa, ennen kuin valitsette.

Täällä keskustelupalstalla tapahtuva suora vaikuttaminen asioiden parantamiseksi on hyttysen ininää.

Sivusta seuraaja

Sivusta seuraaja: Niin se on, kun kerran veroja maksamme niin ei, ei sitten millään voi edes ajatella, että bussimatkan kouluun itse maksaisin.
Ei en panosta en, en sitten millään, kun niitä verojakin maksan?
Siihen aikaan, kun meidän ikäpolvemme meni (yläasteelle) oppikouluun ja lukioon, niin piti maksaa koko koulutus itse, nykyään ei edes sitä bussilippua suostuta maksamaan.
Toivontonta toivoakaan mitään parannusta, niin eipä, sitten kannata valittaakaan kouluhäiriköinnistä, opettajien uhkailusta tai koulukiusaamisesta. yms.
Ei auta jälkipolvemme jatkaa siis edelleenkin yksityiskoulussa, vaikka kuinka irvailisitte
rikkaiden kouluista, minä en vaan halua jälkipolvilleni kehnoa koulumaailmaa.

Tante Gredelin

Yritin edellisissä kommenteissani puntaroida oman näkemykseni asiasta. Moni muu voi olla toista mieltä, kaikin mokomin.

Jokaisella, alkuun lapsella ja sitten nuorella, pitäisi olla tasavertaiset mahdollisuudet opiskella niin pitkälle kuin rahkeet riittää. Täysin siitä riippumatta, miten varakkaat vanhemmat hänellä ovat. Näin ei ole ollut eikä näin ole vieläkään. Tiedän asian omakohtaisista kokemuksistani.

Se, että ihmislapsien kesken tapahtuu kastijako jo heidän lapsuudestaan lähtien, johtuu hyvin monessa tapauksessa heidän vanhempiensa varallisuuden tasosta. Köyhyys on periytyvää, juurikin koulutuksen tai paremminkin sen puutteen vuoksi. Tällainen ei saisi olla trendi mainitsemassasi sivistysvaltiossa, siksi en kannata omakustanteista koulutusta.

Mitä tulee itse asiaan eli siihen, ketkä häiriköivät, en osaa ottaa kantaa. Varakkaiden, keskituloisten vaiko vähävaraisten vanhempien lapset? Sen tietävät varmaankin parhaiten opetusalalla työskentelevät. Olisi mielenkiintoista tietää, miten on. En ole nähnyt tutkimustuloksia asiasta, en tosin ole etsinytkään.

Pitää mennä ongelmien juurille ja tehdä korjaukset epäkohtiin. Vasta sitten on toivoa paremmasta.

Sivusta seuraava

Sivusta seuraava: Aivan samaa minäkin yritin, et vain osannut tai halunnut lukea sitä.
"Pehmentämällä" valikoimaa ja omaa yritteliäisyyttä, joka aina antaa mielenkiintoa omiin asioihin, myöskin koulutus asiaan, ajattelin tämänkin olevan mahdollisuus monille.
Hyvää jatkoa kuitenkin ja ollaan ihmisläheisiä, oli mielenkiitoisia mielipiteitä. Kiitos hei.

Tante Gredelin

Tosi hämmästyttävää tekstiä olivat nuo tämän päivän Helsingin Sanomissa olleet opettajien
haastattelujen vastaukset eri oppilaiden käyttäytymisestä. Kun tuontyyppinen käyttäytyminen
alkaa jo noinkin pienenä, sopii kysyä, minkalaista yksilön elämä on sitten nuoruudessa ja myöhemmin aikuisena. Toivon vain jaksamista tämän päivän opettajille koulumaailmassa.

Ajan ilmiökö

Länsiväylän esiinnostama asia on vakava. Kyse ei enää ole perinteisistä työrauhaongelmista, jotka on ratkaistavissa kasvatuksellisin keinoin. Kyse on turvallisuusuhkista, jotka vaativat aivan uudenlaisia ratkaisuja.

Kyseessä on pieni joukko, usein hyvin kaltoin kohdeltuja lapsia, jotka voidaan vielä pelastaa. Jos vain halutaan. Mutta se vaatii sellaisia interventioita mm. perheeseen, joihin ei ilmeisesti olla vielä valmiita. Ja täsmäesurssointia koulu- ja sosiaali- ja terveystoimen tiivinä yhteistyönä.

Martti Hellström
kuntavaaliehdokas
SDP, Espoo

Martti J. Hellström

Martti J. Hellström: Niin se on maailman sivu ollut se pieni joukko, joka häiriköi ja saa mukaansa ihan kiltitkin lapset, joille ei ilman näitä häiriköitä tulisi edes mieleenkään muuten häiriköidä.
Lapsi ja nuori, kun ei itse vielä osaa arvioida kaikkea mikä on viisasta ja mikä ei, niin se onkin vanhempien ja (kasvattajien) opettajien tehtävä ja heille täytyy antaa mahdollisuus siihen.
Alakoulussa ollessani muistan opettajani useinkin mainitsevan omenoista korissa, jos siellä oli yksikin mätä omena, niin se mädännyttää koko korillisen omenia.
Kerätkää nämä mädät omenat pois ja antakaa heille tarvitsemaansa erikoisopetusta, ettei kunnollistenkin omenien tarvitse pilaantua parin mädän tähden!

Tante Gredelin

Kyllä meillä olisi paljon parantamisen varaa bilttien kasvatuksessa.
Tarviiko asiaa muullatavoin juuri kommentoida.

Opettajan tehtävä on opettaa ja näin se on hyvin kärjistetysti piste.
Jos luokka vaan mölyää tai joku oppilas telkee oven, uhkailee,
haistattelee niin tarviiko opettajan ottaa asiasta sen isompaa numero.
Kuin että ilmoittaa vanhemmalle asiasta että homma ei toimi, laitetaanko
oppilas kotiin sitten vai mitä tehdään voisi kysyä vanhemmilta.

Se on hiton vaikea alkaa koulussa kasvattaa lasta uudestaan, siihen ne
kaikki resurssit sitten menee.

Kyllä minä ja varmaan joku muukin kouluja käyneenä tietää että
asia on näin eikä asiassa ole mitään uutta, opettaja on hankalassa
tilanteessa jos hänen pitäisi alkaa kasvattaa lasta uudestaan.

Mä uskon että vanhemmat ottaisi kasvatuksen paljon vakavemmin
jos siitä tulisi palautetta enemmän että ei se lapsen koulu nyt
oikein sujukkaan kovin hyvin. Kohtahan siinä sitten ollaan opettajan
kimpussa syyttämässä häntä.

opettaja ei ole kasvattaja

Täysin samaa mieltä. Ensimmäiset seitsemän vuotta ovat ihmistaimen kasvatuksessa ne kaikkein tärkeimmät. Kenen muun vastuulla kasvatus on kuin lapsen vanhempien?

Tuurinpeliä, minkälaiset vanhemmat lapsi on sattunut saamaan. Opettaja siitä sitten yrittää omalta osaltaan, leipätyönään, kasvatusta jatkaa, jotta lapsesta tulisi kunnollinen kansalainen keräämään korsia yhteiskunnan kekoon. Aina ei onnistuta. Mitäpä muuta mahdollisuutta tai keinoa on olemassa kuin palautteen antaminen "sylttytehtaalle"? Tavalla tai toisella.

Sivusta seuraaja

Tuo mätä omena- vertaus tuntui keljuilta. Nämä lapset eivät ole mätiä vaan kaltoin kohdeltuja. Mutta se, että heille halutaan taata oikeus huutavat hätäänsä ilman riittävää tukea, kuntoutusta ja apua, ei ole mikään ratkaisu. Väkivaltaisuus ei häviä itsekseen.

Martti J. Hellström

Martti J. Hellström: Olen tietenkin samaa mieltä ei ihmistä saisi sanoa mädäksi omenaksi, mutta tämä ikiaikainen vertaus kyllä jäi ainakin meidän silloin pienten koululaisten mieleen juuri sellaisena, kuin opettajamme oli sen tarkoittanutkin, eli että katsoisimme tarkempaan kenen kanssa seurustelemme koska seura tekee niin helposti kaltaisekseen.
Ja mätien omenien pois keräämisellä tarkoitinkin mitä sanoin, että heidät saatava erityisopetukseen, jossa heitä kuunneltaisiin ja autettaisiin.
Tosin meidän suomalaisten yhteiskunnassa näin ei ole, vaan jätetään nämä heitteille ja mieluimmin ilman mitään tukea, kasvatusapua tai koulutusta.
Ja jos suoraan sanottu mädät omenat tuntuu keljulta, niin ne tuntumiset eivät ketään auta.
Hopi, hopi, siitä tekoja tekemään Martti Hellström muuten on turha herneitä ottaa nenäänsä, kenenkään puolesta, jos ei mitään tee asialle eikä edes ehdota ja toistenkin ehdotuksista löytää ainoastaan se mätä!

Tante Gredelin