Kari Väkevä luo musiikilla erilaisia tiloja

Kari Väkevä inspiroituu muun muassa luonnosta. Espoon kulttuurikeskuskin on rakennuksena inspiroiva. Koska hän on lapsena kuunnellut musiikkia savikiekolta, levy fyysisenä esineenä on hänelle edelleen tärkeä.

Anneli Tuominen-Halomo

Kari Väkevän uudella elektroakustisella levyllä on sävellyksiä, joita ei ole ennen kuultu eikä julkaistu Suomessa.

Anneli Tuominen-Halomo

Elektroakustinen musiikki ei ole suurelle yleisölle tuttua, mutta nuoria se kiinnostaa hyvinkin paljon. Yksinkertaisimmillaan musiikin tekemiseen riittää läppäri.

Useita espoolaisen säveltäjän Kari Väkevän teoksia on esitetty vuosittaisissa ICMC-konferensseissa (International Computer Music Conference).

Viime kesänä Sloveniassa järjestetyssä ICMC:ssa kantaesitettiin Väkevän teos p(X). Tämä teos on myös uunituoreella Väkevä Electroacoustic Music -levyllä.

Taidemusiikki ei elätä.”
Väkevän tie kansainvälistä uraa luovaksi säveltäjäksi on ollut pitkä. Hänen juurensa ovat proge-musiikissa, mutta myös klassinen, kuten Sibeliuksen teokset kiinnostivat. 1970-luvulla Väkevä soitti Scapa Flown alkuperäiskokoonpanossa. Siinä elektroniset soittimet tulivat tutuiksi.

Väkevä muistelee, että bändi hajosi vuonna 1976, ja hän alkoi säveltää ensimmäistä sinfoniaa. Tietotekniikkahan oli lapsenkengissä nykyiseen verrattuna.

– Tärkein työväline on korva, Kari Väkevä sanoo.

– Nykyään säveltäminen onnistuu läppärillä, koska muistia ja nopeutta on riittävästi. Apuvälineeksi riittävät kuulokkeet.

Edellinen levy, Tuning In, ilmestyi kymmenen vuotta sitten. Väkevä aloitti uuden levyn työstämisen heti. Säveltäminen kesti kymmenen vuotta ja tuorein teos p(X), valmistui viime vuonna.

– Olen tehnyt myös synteesiohjelmat itse. Se on sama asia kuin jos fyysisellä soittimella soittava aloittaisi tekemällä työkalut soittimen rakentamiseen, Väkevä vertaa.

– Parin minuutin mittaisen kappaleen tekemiseen voi kulua vuosi. Se ei ole kvartaaliaikana tehokasta tahtia, säveltäjä hymähtää.

Taidemusiikki ei elätä. Säveltäjä tarvitsee tuekseen leipätyön, apurahan tai muuta rahoitusta. Pitkään it-alalla työskennellyt Kari Väkevä uskalsi kolmisen vuotta sitten jättäytyä täyspäiväiseksi säveltäjäksi.

– Popmusiikissa nähdään lyhyitä tähdenlentoja, mutta taidemusiikissa on tehtävä töitä vuosikymmeniä ennen kuin saa nimeä, Väkevä muistuttaa.

Uusimmasta levystä on otettu noin 500 kappaleen painos lähinnä promootiotarkoituksiin.

– Taiteen tekeminen on kutsumus. Se on luomispakkoa. Säveltäminen on vaikeaa, mutta antoisaa.

Väkevän elektroakustinen musiikki johdattelee kuulijan erilaisiin tiloihin. On helppo kuvitella olevansa kuuntelemassa aaltojen kohinaa myrskyävän meren rannalla tai keskellä metsää, minne kantautuu rautatieltä junan ääni. Osa musiikista tuntuu vievän tieteiselokuvien maailmaan.

Vaikka Kari Väkevä käyttää musiikin tekemiseen modernia tekniikkaa, hän on halunnut tallentaa musiikkinsa cd:lle.