Viihde

Selkävaivainen, nouse seisomaan!

Hanna Nyyssönen kertoo satulatuolin auttavan pitämään yläkropan hyvässä ryhdissä mutta rennompana. Sillä on pakko istua ryhdikkäästi vatsa tiukkana. Satulatuoli auttaa selkävaivoihin, kuvailee työterveyshoitaja, joka laskee istuvansa sillä noin puolet työajastaan.

Sauvo Jylhä

Jumittavatko hartiat? Särkeekö niska? Kipuileeko selkä? Jos istut kaiket päivät tietokoneen edessä ja vastasit myöntävästi, kuulut niihin, joiden kannattaisi välillä tehdä töitä seisten.

– Istuminen kuormittaa selkää enemmän kuin seisominen, josta on etua myös aineenvaihdunnalle ja alaraajojen verenkierrolle. Töiden tekeminen seisten helpottaa vaivoissa ja tuo työkykyä, tietää Keravalla työskentelevä Lääkärikeskus Aavan työfysioterapeutti Petri Riutto.

Hän kannattaa etenkin sähkösäätöistä työpöytää, jolloin töitä voi tehdä välillä seisten, välillä istuen. Merkittävää hyötyä pöytä toisi työnantajallekin esimerkiksi silloin, kun istumatöihin kykenemätön ihminen voisi jatkaa työssään korotettavan pöydän äärellä.

Työterveyshoitaja Hanna Nyyssönen huomauttaa, että sähköisestä pöydästä olisi hyötyä silloinkin, kun useampi ihminen käyttää samaa työpistettä. Pöydän korkeus on helppo säätää nappia painamalla jokaiselle sopivaksi.

– Terveenkin ihmisen on epämukavaa tehdä töitä, jos pöytä on muutamankin sentin väärän korkuinen. Siitä ne kivut ja säryt alkavat. Hyvää ergonomiaa kannattaa miettiä, ettei tule turhaan kipeäksi.

Nyyssönen itse on käyttänyt sähkösäätöistä pöytää viime kesästä lähtien ja on sangen tyytyväinen. Edellisenä talvena leikattu kaularanka on nyt kipuillut vähemmän eikä selkäkään muistuttele itsestään kuten aiemmin. Hän sanookin kokemansa ja kuulemansa perusteella, että ne, joilla on vastaava pöytä, ovat todella tyytyväisiä.

– Tämä on auttanut. Tuntuu, että seistessä asento on luontevampi eikä niska väsy kuten silloin, kun istua kököttää näyttöpäätteen edessä paikallaan. Mutta jokaisen terveenkin pitäisi muistaa vaihdella asentoa päivän mittaan.

Hän laskeskelee seisovansa noin puolet työajasta. Satulatuolilla hän istuu asiakkaita tavatessaan.

Riuton mukaan tietoisuus hyvän ergonomian työkykyä ylläpitävästä merkityksestä on kasvanut, mutta taloudellisesti tiukkoina aikoina kalustehankinnoista tingitään.

– Valitettavasti, sillä se ei ole paras tapa säästää. Muutaman satasen sijoitus sähköiseen pöytään maksaa itsensä hyvin nopeasti takaisin, kun sairauslomista aiheutuvia kuluja vältetään. Usein työmotivaatiokin kasvaa, kun työntekijä huomaa työnantajan satsaavan ympäristöön ja välineisiin.

Nyyssönenkin harmittelee, että sähköisesti säädettäviä pöytiä on aivan liian harvalla työpaikalla, vaikka niistä olisi apua moneen vaivaan, joita hän joutuu istumatyöläisillä kohtaamaan.

Työskentelipä seisten tai istuen lähtökohta on aina se, että välineiden pitää olla kunnossa, jotta työskentelyasento on mahdollisimman hyvä, korostaa Riutto. Tarvittaessa apua työpisteiden suunnitteluun ja työasentojen korjaamiseen saa työterveyshuollosta.

– Hyvässä ergonomiassa on kyse ongelmien ennaltaehkäisyssä, siksi se on tärkeää. Pyyntöjä tulla säätämään työpistettä tulee jos ei päivittäin niin viikoittain, hän kertoo.

Riutto kuitenkin muistuttaa, ettei vastuuta voi sysätä yksin työnantajalle. Jokaisen tulisi itse huolehtia kunnostaan liikkumalla päivittäin edes hieman ja tekemällä työpäivän mittaan vaikka vain muutamia taukojumppaliikkeitä.

– Ei tilanne yksin seisomalla parane. Siis ylös, ulos ja lenkille – tai minkä tahansa mieluisan lajin pariin! 10–15 minuuttiakin päivittäin tuo paljon hyvää, kun liikkeet ovat oikeat.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viihde

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu