Paikalliset

”Asenteet huono-osaisia kohtaan ovat koventuneet”

NÄKÖKULMA  Syrjäytyminen alkaa neljän seinän sisältä, mutta kansalaisvastuun korostaminen vauhdittaa eriarvoisuutta, tutkija sanoo.

Arto Selkälä väitteli viime vuonna Lapin yliopistossa aiheesta ”Kansalaisuuden hallinta suomalaisessa sosiaali- ja terveyspolitiikassa” . Väitöskirjassaan Selkälä tutki, heikentääkö kansalaisvastuun korostaminen tukimahdollisuuksia huono-osaisemmilta kansalaisilta.

Johanna Erjonsalo

Arto Selkälä väitteli viime vuonna Lapin yliopistossa aiheesta ”Kansalaisuuden hallinta suomalaisessa sosiaali- ja terveyspolitiikassa”Väitöskirjassaan Selkälä tutki, heikentääkö kansalaisvastuun korostaminen tukimahdollisuuksia huono-osaisemmilta kansalaisilta.

Aihe syntyi jo 2000-luvun alussa, jolloin Selkälä työskenteli Sosiaaliturvan keskusliitossa analyysitehtävissä.

– Sosiologin taustasta johtuen huomasin aineistosta piirteitä, joita pystyin myöhemmin tutkimaan tarkemmin teoriaopintojeni avulla.

Kunnat eivät kiristä tukipolitiikkaansa vain oman taloustilanteensa vuoksi.”

Selkälä osoitti väitöskirjassaan, että kansalaisten oman vastuun korostaminen hyvinvoinnistaan aiheuttaa kansalaisille suunnattujen tukien kaventamista.

Tukipolitiikan kiristyminen ei ole myöskään suoraan sidoksissa siihen, kuinka hyvä kunnan taloustilanne on.

– Yllätyin, että tiukempi suhtautuminen huono-osaisempiin kansalaisiin koskee myös noin 25 prosenttia hyvin menestyvistä kunnista.

Päälle tulevat vielä ne kunnat, joilla taloudelliset resurssit eivät ole kunnossa, ja jotka kiristävät tukipolitiikkaansa sen vuoksi.

– Käytännössä siis 40–50 prosenttia kunnista suhtautuu vähäosaisiin tiukasti.

Selkälä ei voi kuitenkaan nimetä kuntia, sillä hän sai tutkimusaineiston käyttöönsä vain salassapitovelvoitetta vastaan.

– Joukkoon mahtuu kuitenkin niin pienempiä kuntia kuin keskisuuria kaupunkejakin ympäri maata, hän suostuu toteamaan.

Kuntien poliittista painopistettä tutkimus ei kerro, yksinkertaisesta syystä.

– Sitä en tutkinut. Se olisi kieltämättä kiinnostava aihe, Selkälä makustelee.

Mistä kuntien tiukka suhtautuminen huono-osaisuuteen sitten johtuu?

Selkälän mielestä arvojen koventuminen alkoi vuosituhannen vaihteessa, jolloin kuntien valtionosuusjärjestelmän isot lakimuutokset tehtiin. Tällöin kunnille lankesi isompi vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista.

– Se näkyy sosiaali- ja terveysjohtajien asenteiden muutoksessa. He ymmärsivät, että jos kansalaisten pitää ottaa enemmän vastuuta hyvinvoinnistaan, se avaa ovet kriittisemmälle suhtautumiselle heikompiosaisiin.

Kansalaisvastuun korostaminen on myös seuraus nykyisestä työvoimapolitiikasta, jossa ihmisten pitäisi pyrkiä työllistämään tarvittaessa itse itsensä.

– Esimerkiksi Britanniassa ja Saksassa päästiin nopeasti lamasta eroon, koska heillä pienyrittäjyys on tehty niin helpoksi, hän tietää.

Aiemmin korostettiin Selkälän mukaan työn kysyntätekijöiden merkitystä – työmarkkinoille työllistyttiin, kun yritykset tarvitsivat työntekijöitä.

– Nykyään korostetaan työn tarjontateoriaa, jossa paine työmarkkinoilla laskee työn hintaa, jolloin yritykset voivat investoida enemmän.

Selkälä muistuttaa, että työ on silti parasta sosiaaliturvaa.

– Syrjäytyminen alkaa neljän seinän sisältä, kun jämähdät kotiisi, etkä enää ole osallisena missään.

Nuoret voivat hyötyä siitä, että pääsevät töihin, oli työ mitä tahansa. Pitkäaikaistyöttömälle, joka haluaisi oman alansa töitä, tilapäinen pesti voi sen sijaan vain lisätä katkeruutta."

Viime aikoina julkiseen keskusteluun on nostettu osallistavan sosiaaliturvan käsite, jonka tarkoitus olisi helpottaa pitkäaikaistyöttömien, maahanmuuttajien sekä muiden ongelmatapausten pääsyä työmarkkinoille. Työstä kieltäytyessään avustuksista nipistettäisiin 40 prosenttia pois.

Selkälä ei näe ratkaisua täysin ongelmattomana.

– Se on täysin toteutuksesta kiinni, hän painottaa.

Selkälän tekemien haastattelujen perusteella on selvinnyt, että pitkäaikaistyöttömän turhautuminen tulee usein siitä, jos oman alan ammattitaidolle ei löydy enää kysyntää.

– Vaikka tällaista työtöntä osallistettaisiin kuinka, niin se turhauma vain jatkuu, jos hänelle ei löydy työmarkkinoilta sopivaa työpaikkaa, mies tähdentää.

Hänestä osallistavan työvoimapolitiikan kohteeksi kannattaisi ensisijaisesti ottaa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret.

– Nuoret voivat hyötyä, jos pääsevät töihin, oli se työ sitten mitä tahansa, Selkälä arvioi.

Selkelä muistelee suomalaista tutkimusta, jossa tutkittiin narkomaanien identiteettejä. Vastapuheen avulla monet heistä pääsivät jaloilleen ja rakentamaan elämäänsä.

– Lakimuutosten täytyy toimia myös yksilön elämässä.

Ovatko asenteet huono-osaisia kohtaan koventuneet?

Jos, miten tämä näkyy arjessa?

Kyllä
83% (247 ääntä)
Ei
17% (49 ääntä)
Ääniä yhteensä: 296

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu