Paikalliset

Tutkija: Köyhä pelkää väkivaltaa enemmän kuin rikas

NÄKÖKULMA Väkivaltarikosten määrä on laskenut jo vuosia. Silti moni suomalainen pelkää edelleen joutuvansa väkivallan uhriksi.

Viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan peräti 35 prosenttia suomalaisnaisista ja 22 prosenttia miehistä ilmoitti pelänneensä joutuvansa katuväkivallan uhriksi.

Timo Simpanen

Mitä paremmin ihminen tulee toimeen, sitä vähemmän hän pelkää väkivaltarikoksen uhriksi joutumista.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 2013 tekemästä uhrikyselystä selviää, että toimeentulo jakaa suomalaisia rikospelkojen suhteen miltei yhtä voimakkaasti kuin sukupuoli.

35 prosenttia niistä suomalaisista, jotka ilmoittivat toimeentulonsa olevan hankalaa tai hyvin hankalaa, oli pelännyt joutuvansa katuväkivallan uhriksi vuoden aikana.

Vastaava osuus oli 25 prosenttia niiden joukossa, jotka kokivat toimeentulon olevan helppoa. Lisäksi hyvin toimeentulevista kotiväkivaltaa pelkäsi vain kolme prosenttia, kun samaa pelkäsi lähes joka kymmenes heikosti toimeentuleva.

Tutkija Petri Danielssonin mukaan tämä voi osaltaan johtua siitä, että toimeentulon ollessa hankalaa yleinen epävarmuuden tunne kasvaa.

– Suomessa esimerkiksi havaittiin, että 90-luvun laman yhteydessä rikollisuuden pelko nousi, vaikka rikollisuuden tasossa ei havaittu vastaavaa nousua. Tätä selitetään usein sillä, että taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen lisäsi ihmisten turvattomuuden tunnetta ja siten myös rikospelkoja.

Toimeentulo jakaa suomalaisia rikospelkojen suhteen miltei yhtä voimakkaasti kuin sukupuoli.”

Toisaalta hän huomauttaa, että myös riski joutua väkivallan kohteeksi on rikkailla vähäisempi.

– Samalla on tietenkin todettava, että heikommin toimeentulevilla on tosiasiallisestikin suurempi riski joutua rikoksen kohteeksi, joten osaltaan erot voivat selittyä myös todellisella riskillä joutua rikoksen kohteeksi.

Sattumanvaraisen väkivallan uhriksi joutuminen on Suomessa silti erittäin harvinaista. Näin siitä huolimatta, että suuri joukko suomalaisia pelkää joutuvansa väkivallan uhriksi niin kadulla, kotona kuin työpaikallakin.

– Suhteessa siihen, kuinka harvinaista väkivallan kohteeksi joutuminen on, niin huolestuneisuus tai pelko väkivallan kohteeksi joutumisesta on moninkertaisesti yleisempää, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen suunnittelijana työskentelevä Petri Danielsson sanoo.

Optula on selvittänyt suomalaisten pelkoja jo kolmena vuosikymmenenä.

Viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan peräti 35 prosenttia suomalaisnaisista ja 22 prosenttia miehistä ilmoitti edellisen vuoden aikana pelänneensä joutuvansa katuväkivallan uhriksi.

Samassa kyselyssä miehistä ja naisista 4–5 prosenttia ilmoitti joutuneensa väkivallan tai väkivallalla uhkailun kohteeksi viimeisen vuoden aikana. Fyysisten hyökkäysten lisäksi luku sisältää sanalliset uhkailut, tyrkkimiset ja tönimiset.

– Naisilla ja miehillä on uhritutkimuksen mukaan jotakuinkin yhtä suuri riski joutua väkivallan kohteeksi. Vakavan väkivallan osalta miesten riski on selvästi suurempi. Mutta silti naisilla väkivallan pelko on miehiä korkeammalla tasolla. He myös ilmoittavat kyselyissä välttävänsä jotakin aluetta vaikkapa kotipaikkansa lähellä, koska he pelkäävät joutuvansa väkivallan kohteeksi, toteaa Danielsson.

Pelkäätkö liikkua yksin kaupungilla?

En
64% (130 ääntä)
Kyllä
36% (73 ääntä)
Ääniä yhteensä: 203

Henkirikosten määrä on laskenut 1990-luvun puolivälistä asti

Murhia, tappoja ja surmia tehtiin vuonna 2013 yhteensä 95, mikä on selvästi alle kymmenen vuoden keskiarvon (115). Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä poliisin tietoon tuli 27 henkirikosta, joka on neljä enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna.

Henkirikosten taso on laskenut 1990-luvun puolivälistä lähtien. Syrjäytyneiden ja alkoholisoituneiden miesten keskinäinen väkivalta on henkirikoksissa selvänä enemmistönä.

Poliisi tilastoi viime vuonna noin 35 500 pahoinpitelyrikosta. Tilastoitujen pahoinpitelyjen määrä väheni 7 prosenttia edellisestä vuodesta.

Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kaikkien pahoinpitelyrikosten määrä vähentyi neljällä prosentilla edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta.

Vuotta 2013 koskeneen kansallisen uhritutkimuksen mukaan neljä prosenttia 15–74-vuotiaista joutui viimeksi kuluneen vuoden aikana vammaan johtaneen väkivallan uhriksi.

Lähde: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta: 

”Pojittelulla tai homottelulla voi kuolla Suomessa”21.9.2014 20.10

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu