Paikalliset

Länsimetroakin sähköistävä asema avattiin Keilaniemessä

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori käynnisti nappia painamalla Keilaniemen uuden sähköaseman keskiviikkona kello 10.30. Toimitusta seuraa sähköaseman rakentaneen Carunan toimitusjohtaja Ari Koponen.

Klaus Nurmi


Keilaniemessä avattiin keskiviikkona uusi sähköasema, joka syöttää sähköä muun muassa länsimetrolle.

Itse asiassa ilman Keilasatama 1:ssä sijaitsevaa sähköpömpeliä metrojunat eivät edes liikkuisi Espoossa.

Carunan sähköaseman käynnisti nappia painamalla elinkeinoministeri Jan Vapaavuori . Nappi oli vedetty teräskuorisen aseman ulkoseinälle ja painalluksen jälkeen sisältä kuului kunnon jymähdys.

Paitsi että länsimetro rakennetaan, on hyvä että se voi myös toimia, Vapaavuori veisteli.

– Lisäksi tämä sähköasema palvelee yhtä Suomen tärkeimmistä korkean teknologian keskittymistä, Otaniemeä ja Keilaniemeä.

Hän muistutti myös, että ilman sähkökapasiteetin nostamista Keilaniemen uusia asuinalueitakaan ei voitaisi toteuttaa.

Kapasiteetin lisäksi suuri merkitys on sähkön toimitusvarmuudella, josta säädettiin viime syksynä voimaan tulleessa laissakin. Keilaniemessä sähkönjakelu on varmistettu ja Vapaavuori kehuikin uutta asemaa suomalaisen sähkörakentamisosaamisen huipuksi.

Sähköverkoston kohentaminen koko maassa maksaa seuraavan viidentoista vuoden aikana 3,5 miljardia euroa. Se tarkoittaa muun muassa verkoston automatisoinnin parantamista ja ilmajohtojen maakaapelointia.

Vapaavuori huomautti Suomen olevan edelleen riippuvainen sähkön tuonnista, etenkin talven huippukulutusaikoina.

– Ja osa hiilivoimaloista poistuu viimeistään 2020 -luvun alussa. Olkiluoto 3:n valmistuminen ei vielä ratkaise kapasiteetin tarvetta. Vaikka rakennettaisiin pari uutta ydinvoimalaa, lisääntyvä sähkön kysyntä palauttaa meidät jälleen tuontiriippuvaiseksi.

Tehontarvetta on Vapaavuoren mukaan saatava alaspäin tiukoissa tilanteissa.

Keilaniemen sähköaseman rakentaminen maksoi Carunalle kymmenen miljoonaa euroa. Vuodessa yhtiö investoi sähköverkkoonsa yli sata miljoonaa euroa.

Carunan toimitusjohtaja Ari Koponen toivoi, että yhteiskunnalle välttämättömiä sähköverkkoja voitaisiin rakentaa ilman turhaa byrokratiaa ja monimutkaista lupaviidakkoa.

– Laissa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että verkkoyhtiöille annetaan sellainen sääntely ja välineet, joilla tehtävä saadaan täytetyksi, hän totesi viitaten tuleviin miljardien investointeihin sähköverkkoihin.

Entistä Carunan emoyhtiötä Fortumia Koponen kiitti aurinkopaneelikennostosta sähköaseman katolla, mikä osaltaan tukee siirtymistä vähähiilisempään yhteiskuntaan.

Sijoituspaikan löytäminen uudelle sähköasemalle oli vaikea prosessi, kertoi avajaisissa Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko .

– Aloitimme prosessin Fortumin kanssa jo monta vuotta sitten, suunnilleen samaan aikaan kuin metropäätös tehtiin.

Metropäätöksen myötä havaittiin tarve sähkökapasiteetin lisäämiselle ja sähkönsaannin turvaamiselle.

– Tällaista asemaa vain on vaikea sijoittaa kaupunkiympäristöön. Moni pelkäsi siitä tulevan kamalan näköisen rakennuksen ja sitä ehdotettiin laitettavaksi maan allekin.

Louko on tyytyväinen sähköaseman ulkonäköön ja sijaintiin melkein metroradan päällä. Myös hän lisäisi joustoa sähkörakentamisen lupapyöritykseen ja ottaisi sähkönsiirron osaksi tavallista kunnallisteknistä rakentamista.

Uudella sähköasemalla pärjätään kymmeniä vuosia, sanoo Keilaniemen sähköasemahankkeen vetänyt Carunan projektipäällikkö Jari Rinkinen .

– Tämä kattaa voimakkaasti kasvavan Otaniemen ja Keilaniemen tarpeet sekä länsimetron tällä alueella.

Rinkisen mukaan tehontarve kasvaa niin, ettei Tapiolan sähköasema pysty sitä enää riittävästi syöttämään.

Sähköasema muuntaa 110 kilovoltin jännitteen 20 kilovoltiksi ja johtaa sen edelleen lähemmäksi asuinalueiden jakelumuuntajia.

– 110 kilovoltin kaapeli vedettiin maan alla Maarinrannasta Kehä I:n ja Otaniemen kautta tänne, Rinkinen selvittää.

Sähköpömpelin piti sopia alueen arkkitehtuuriin, varsinkin kun metroasema sijoittuu aivan viereen. Kaarevan rakennuksen seinä on reikäistä, haponkestävää terästä.

Seinän kuvio mukailee ilmajohtopylvään ristikkorakennetta. Rinkisen mielestä sähköasema on sen näköinen kuin sen kuuluukin olla.

Fortum myi entisen sähkönsiirtoyksikkönsä viime keväänä ja siitä muodostetun yhtiön Carunan omistavat eläkevakuutusyhtiöt Keva ja Elo sekä kansainväliset sijoittajat First State Investments ja Borealis Infrastruckture. Kaksi jälkimmäistä omistaa yhtiöstä kumpikin 40 prosentin osuuden.

Caruna on Suomen suurin sähkönsiirtoon keskittyvä yritys, joka vastaa 640 000 yksityisasiakkaan ja yrityksen sähkönjakelusta eri puolilla Suomea. Suoraan yhtiö työllistää 340 ja välillisesti 1 500 työntekijää.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu