Paikalliset

12 vuotta kohusta – betonipossut palasivat Espooseen

Betoniporsaat seisovat nyt Malminmäen S-marketin edessä. Näiden possujen päällä saavat lapsetkin kiipeillä turvallisesti.

Mikko Välimaa

Lystikkäännäköiset betoniporsaat vartioivat S-Market Malminmäen sisäänkäyntiä Keski-Espoossa. Keltaiset possut saavat seisoa kaikessa rauhassa syksyisessä säässä osuusliikkeen kiinteistön pihassa.

Toisin olisi ollut vuonna 2001, jolloin Espoossa kohistiin kaupungin virastotalojen eteen pystytetyistä sinisistä porsaspatsaista. Länsiväylän uutisen mukaan (LV 4.3.2001) possut saivat kaupungilta ”lähtöpassit imagosyistä”. Ratkaisun teki Espoon keskuksen kehittämisestä vastannut, ex-kaupunginjohtajan vetämä johtoryhmä, joka katsoi possujen olevan mauttomia sekä vaaraksi lapsille.

Eniten kohua herätti johtoryhmän muistion kirjaus, jonka mukaan possut voivat loukata muslimivähemmistön tunteita. Juttu jäi elämään, vaikka jälkikäteen selvisi, ettei kukaan virkamiehistä ollut hoksannut kysyä asiasta muslimeilta itseltään.

Malminmäkeen nyt ilmestyneisiin possuihin ei sen sijaan liity politiikkaa, vakuuttaa HOK-Elannon S-marketeista vastaava ketjujohtaja Kimmo Nikula.

Minkäänlaista aatteellista syytä ei taustalla ole.”
– Ei tässä ole minkäänlaista aatteellista syytä takana. Kyse on puhtaasti turvallisuudesta, eli porsaat estävät autoilijoita ajamasta väärään paikkaan. Olemme myös ajatelleet, että possut ovat lystikkäitä ja lapset tykkäävät niistä, Nikula sanoo.

Joitakin espoolaisia possujen paluu on kuitenkin puhuttanut, ja niiden ilmestymisestä vinkattiin Länsiväylää. HOK-Elantoon asti palautetta ei ole tullut, Nikula kertoo.

Äkkiseltään voisi ajatella, että HOK-Elanto näyttää esimerkkiä ”hyvästä monikulttuurisuudesta”, jossa enemmistö ja vähemmistöt elävät rinnakkain.

Miltä vuosikymmenen takainen keskustelu muslimien loukkaantumisesta vaikuttaa tätä taustaa vasten?

– En halua ottaa kantaa uskonnollisiin seikkoihin. Mitään negatiivista ei korviini ole porsaista kantautunut, Nikula tyytyy toteamaan.

Mutta entä ne alkuperäiset porsaat – miten niille kävi? Espoon apulaiskaupunginpuutarhurina tuolloin työskennellyt Jaana Junkkari teki salapoliisityötä ja selvisi, että possut päätyivät Tohmajärvelle. Siellä ne saivat arvoisensa paikan kunnantalon pihalta.

– Porsaat paljastettiin syksyllä 2002 ja ne nimettiin paikallisen kirjailijan Maiju Lassilan inspiroimana, kertoo paljastustilaisuudessa Espoota edustanut Anne Mannermaa.

Mannermaalle paljastustilaisuus oli jännittävä reissu itärajalle. Hän oli aloittanut kaupungin palveluksessa vasta saman vuoden alussa.

– Possut otettiin siellä juhlallisesti vastaan, vihertyöpäällikkönä nykyisin toimiva Mannermaa kertoo.

Uudet possut vs. vanhat

Vanhat siniset porsaat suunnitteli kuvanveistä Pekka Jylhä, joka tunnetaan parhaiten Finlandia-talon likeisen Kekkos-muistomerkin tekijänä.

Possupatsaat valmisti Lemminkäinen. Ne painoivat 250 kiloa ja maksoivat 4 800 markkaa kappaleelta.

Uudet porsaat on tehnyt betonivalmistaja Rudus.

Possut painavat 260 kiloa ja niiden hinnat alkavat 951 eurosta.

Lähteet: Länsiväylän arkisto ja www.rudus.fi

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu