Kulttuuri

Hullunhauskat veljekset näyttämöllä – Tatu ja Patu aloittavat teatteri Hevosenkengän juhlavuoden

KULTTUURI Kaikki tuntevat Tatun ja Patun. Nuo villit vekarat seikkailevat tammikuun lopulta alkaen Teatteri Hevosenkengässä.

Näytelmän katsojilla on tietyt odotukset siitä, millaisia Tatu ja Patu ovat. Nukkien suunnittelija Mimmi Resman ja nukkien tekijä Kristina Segercrantz ovat toteutuksessaan noudattaneet Tatu ja Patu -kirjojen henkeä.

Anneli Tuominen-Halomo

Harva tietää, kuinka paljon on tehtävä töitä ennen kuin Teatteri Hevosenkengän uusi näytelmä on esitysvalmiina. Kaiken pitää sopia yhteen: näyttelijöiden, nukkien, lavastuksen ja äänimaailman. Talossa suunnitellaan ja tehdään kaikki itse, lavastukset ja nuketkin. Se on kuukausien työ.

Nukke on taideteos, joka palvelee taideteosta. Tatu ja Patu -nuket syntyivät Mimmi Resmanin ja Kristina Segercrantzin tiiviinä yhteistyönä. Resman suunnittelee ja Segercrantz toteuttaa.

– Pelkästään nuken pään tekeminen kestää viikon. Siinä on monta kerrosta paperimassaa ja työn pitää välillä kuivua, nukkien tekijä ja graafikko Kristina Segergrantz kertoo.

Hyvä nukke on liikkuva.”

Tatun ja Patun ollessa kyseessä mielikuvitusta ei voi päästää valloilleen. Tatusta ja Patusta on pyrittävä tekemään saman näköiset ja -henkiset kuin kirjassa. Tatu ja Patu supersankareina -näytelmän nuket ja lavasteet ovat lojaaleja Aino Havukaisen piirtämän ja Sami Toivosen kirjoittaman kirjan hahmoille ja tyylisuunnille.

– Hyvä nukke on liikkuva. Liikkuvuudella näyttelijä puhaltaa henkeä nukkeen, Kristina Segercrantz sanoo.

Tatusta ja Patusta tehdään poikkeuksellisesti kaksi versiota: iso ja pieni. Iso nukke on noin 60 senttiä korkea. Painoakin sillä on monta kiloa. Nuken päähän ja takapuoleen kiinnitetään kepit, joiden avulla nukesta saa tukevan otteen ja sitä on helppo liikuttaa. Nuken pitää lentää näyttelijän käsissä. Kuolleita hetkiä ei saa tulla.

Mimmi Resman pitää nuken tärkeimpänä ominaisuutena ilmettä ja sitä, että nukke taipuu tilanteeseen kuin tilanteeseen. Nukkien pitää olla myös kestäviä, niin että ne säilyvät käyttökelpoisina harjoituksista satoihin esityksiin.

– Materiaalilla voi vaikuttaa nuken ulkoiseen olemukseen, Mimmi Resman sanoo.

Nuken pitää inspiroida näyttelijää, nuken ja näyttelijän välille pitää muodostua symbioosi.

Resmanin mukaan suunnittelijan työssä pitää olla luova, mutta samalla pitää ymmärtää myös tekniikkaa, jotta nukesta tulee toimiva ja sillä voi toteuttaa taiteellista näkemystä.

Nukkien suunnittelu alkoi alkoi jo kesällä. Ensin kirjasta poimittiin esille hahmojen ominaispiirteet.

– Keskustelimme pitkään nukkien ilmeistä. Ilme ei saa olla liian naurava mutta ei surullinenkaan. Sitten tehtiin koeilmeitä.

Mimmi Resman halusi, että Tatun ja Patun ja muiden nukkien päät tehdään kovasta materiaalista, koska se tuntui sopivan hahmoihin parhaiten.

Pienetkin asiat vaikuttavat kokonaisuuteen. On mietittävä, mikä on oikea sävy vaatteille. Lopullisen värisilauksensa nuket saavat sitten, kun ensimmäiset harjoitukset näyttämöllä ovat takana.

Hevosenkenkä

Teatteri Hevosenkenkä täyttää tänä vuonna 40 vuotta.

Tatu ja Patu supersankareina, ensi-ilta 29.1. on jo loppuunmyyty.

Ohjaus ja dramatisointi Katja Krohn, lavastus ja nuket Mimmi Resman, musiikki Tommi Lindell ja valot Veijo Lindell.

Rooleissa Outi Haaranen-Halme, Eero Ahre, Pekka Heiman ja Timo Ruuskanen.

Teatteri sijaitsee Juhannusmäellä Espoossa vuonna 1899 kansakouluksi rakennetussa talossa.

Lisää aiheesta: 

Helinä Rautavaaran museolle ja Teatteri Hevosenkengälle museoviraston avustus1.4.2014 14.40
Teatteri Hevosenkenkä toi klassikkosadun näyttämölle4.3.2014 14.40

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Kulttuuri

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu