Kulttuuri

Tupppisuu ja taakankantaja – Heli Tuhkanen kuvaa naisen elämää

Monilla Heli Tuhkasen luomilla naishahmoilla on valkoiset kasvot. Valkoinen tuo tunteet paremmin näkyviin. Aivan viime aikoina syntyneihin töihin on ilmestynyt enemmän värejä.

Anneli Tuominen-Halomo

Naisen elämä. Mitä kaikkea siihen mahtuukaan. Luopumista, taakkoja ja vaikenemista. Ilon hetkiä.

Taidemaalari Heli Tuhkanen ryhtyi muutama vuosi sitten tekemään veistoksia tytöistä ja naisista. Galleria Aarnissa esillä olevat teokset kuvaavat naisen elämää ja erilaisuutta sekä lempeästi että rohkeasti kantaa ottaen.

Nuoret naiset ovat rohkeasti esillä. Mitä vanhemmaksi nainen tulee, sitä pienemmäksi Tuhkasen veistokset muuttuvat.

– Nuoruus on se, mitä nykyään ihannoidaan ja ulkonäköä palvotaan, Tuhkanen muistuttaa.

– Olen aina kuvannut naisia. Naisaiheita on helppo tehdä, koska tiedän, miltä naisista tuntuu.

Hän varoo kuitenkin käyttämästä itsestään luonnehdintaa feministi, koska feminismiä on monenlaista.

– Jos feminismillä tarkoitetaan tasa-arvoa kaikkien välillä, olen feministi.

Kymmenkunta vuotta sitten Heli Tuhkanen alkoi tehdä myös veistoksia, koska koki, että hän ei uudistunut maalauksissaan.

– Minua kiinnosti keramiikka, mutta sen tekemistä varten olisi pitänyt hankkia uuni. Päädyin käyttämään paperimassaa, koska sillä saa lopputuloksen, joka on keramiikan näköistä. Monet katsojat ovatkin luulleet materiaaliani keramiikaksi, Heli Tuhkanen kertoo.

Galleria Aarnin lattialla seisovat hoikat nuoret naiset ovat aikuisen naisen pituisia, mutta aika androgyyneja. Niiden kontrastina seinillä on pieniä, rehevämpiä ja vanhempia naisia.

Veistoksella saattaa olla sama nimi kuin Heli Tuhkasen aiemmin tekemällä maalauksella. Esimerkiksi Luopuminen syntyi ensin maalauksena silloin kun poika muutti pois kotoa. Viime vuonna aihe sai veistoksen muodon.

Paperimassalla työskentely on hidasta, koska sen pitää antaa kuivua välillä. Isojen teosten tekeminen on kuukausien projekti.

– Jos olisin järjissäni, en olisi ikinä vaihtanut maalaamista tähän. En odota inspiraatiota. Aloitan vaan ja vähitellen innostun. Työ kertoo itse, mikä siitä tulee, taiteilija sanoo.

Kun Tuhkanen kyllästyy johonkin teokseen, hän saattaa leikata siltä pään irti ja muokata uuden. Joku toinen naisfiguuri saattaa saada vartaloonsa lisää muotoja.

Monilla Tuhkasen naisista on valkoiset kasvot.

– Valkoinen nostaa kasvojen ilmeet paremmin esiin ja korostaa tunnetta.

Viimeisimpien teosten kasvot eivät ole enää valkoiset. Heli Tuhkasen työt ovat kauttaaltaan saaneet lisää väriä. Keinussa istuvan tytön keinu ja mekko ovat vihreät, tytön pitkät hiukset ovat peräisin kirpputorilta ostetusta peruukista. Toisella tytöllä on sininen mekko, josta työ on saanut nimensäkin, ja sinistä nauhaa käsissään.

– Jos aina tekee samalla tavalla, jämähtää paikoilleen. Kun jotain uutta on aluillaan, silloin pitää antaa mennä, taiteilija perustelee.

Helsingissä asuvalla Heli Tuhkasella on työhuone Roihupellon taiteilijakorttelissa. Hän on Taidemaalariliiton ja Helsingin Taiteilijaseuran jäsen. Julkisia taideteoksia hän on tehnyt Vallilan terveysasemalle, Herttoniemen sairaalaan sekä Kampin palvelukeskukseen.

Heli Tuhkasen näyttely Hei siskot on esillä Galleria Aarnissa Tapiolassa Heikintorilla (Kauppamiehentie 1) 1. maaliskuuta asti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Kulttuuri

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu