Paikalliset

Kielitaito rapistuu ja lukutaidottomuus yleistyy – tutkija ei huolestu vielä

Koululaisilla on vaikeuksia keskittyä etenkin pitkiin teksteihin. Kuvan lapset eivät liity aiheeseen.

Johanna Erjonsalo

Nuorten äidinkielen osaaminen on tutkimusten mukaan entistä heikompaa, ja arvion mukaan jopa pari tuhatta nuorta läpäisee peruskoulun ilman kunnollista lukutaitoa. Tutkijan mielestä tilanne ei kuitenkaan ole mustavalkoinen, sillä perinteisen kieliopin rinnalle on noussut yhä vahvemmin kielenkäytön tilannetaju – ja sen nuoret hallitsevat.

Suomen kielen tutkija ja opettaja Lari Kotilainen sanoo, että äidinkielen osaamiseen on tullut kuoppa. Suomensuojelija-blogia pitävä Kotilainen ei kuitenkaan pidä sitä isona ongelmana – ainakaan vielä.

Syyksi kielitaidon rapistumiseen on nimetty muun muassa nettikeskustelut ja pikaviestintä.

– Haasteena on se, että nuorten pitäisi lukea enemmän yleiskielistä tekstiä, Kotilainen sanoo.

Äidinkielen hyvä osaaminen ei kuitenkaan tarkoita ainoastaan kielioppia tai yhdyssanoja, vaan myös kielen käyttämistä eri tilanteissa. Kielikellon päätoimittajana toimiva tutkija Riitta Eronen Kotimaisten kielten keskuksesta pitää nuorten kielitaitoa monimuotoisena.

– Eri kirjoitustilanteita ja tekstilajeja on paljon. Hyvää kielitaitoahan on se, että hallitsee eri tyylit: tarvittaessa asiallista kieltä tai lyhenteitä ja vitsailua hymiöiden kera tai ilman. Tarvitaan sosiaalista kielioppia, Eronen toteaa.

Kieltä oppii mallista eli pääasiassa lukemalla. Tämä näkyy erityisen hyvin nuorten kielitaidossa.

– Nuoret näyttävät lukevan paljon blogeja ja kolumneja, sillä niiden jutustelevasta tyylistä näkyy vaikutteita esimerkiksi monissa ylioppilaskirjoitusten teksteissä. Yleisesti ottaen nuoret kirjoittavat ja hallitsevat eri tekstityylejä, mistä kertoo muun muassa fanifiktion suosio, Eronen sanoo.

Fanifiktiolla tarkoitetaan fanien tuottamaa kuvitteellista tekstiä, jonka lähtökohtana on esimerkiksi jokin tv-sarja, elokuva tai kirja.

Erosen resepti kielitaidon parantamiseen on yksinkertainen: nuoria kannattaa yhä uudelleen ohjata lukemaan painettua sanaa eli lehtiä ja kaunokirjallisuutta. Esimerkiksi aikakauslehtien kieltä Eronen pitää hyvänä ja muistuttaa, että myös lehdet tarjoavat eri genrejä, joissa kieli vaihtelee.

– Kyse on motivaatiosta, sillä kun teksti on tarpeeksi kiinnostavaa, sitä halutaan lukea. Suomeksi tuotettujen tekstien houkuttelevuutta kannattaisi pohtia: miten sitä voitaisiin lisätä?

Aikakauslehtiä käytetään kouluissa mediaopetuksessa, jossa nuoret oppivat muun muassa tiedonhallintataitoja median sisältöjen kriittistä tarkastelua. Niitä hyödynnetään kouluissa pitkään eri oppiaineissa, sillä sama lehti voi toimia materiaalina niin äidinkielen, kuvaamataidon kuin kotitalouden tunneilla. Nuoret oppivat itsekin tuottamaan aktiivisesti tekstiä ja tekemään esimerkiksi omia aikakauslehtiä.

– Tällä hetkellä ongelmana on muun muassa se, että nuoret eivät pysty perustelemaan asioita vaan argumentointi on hukassa, sanoo suomen kielen tutkija Lari Kotilainen.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu