Paikalliset

Naisten talo on yksi Helsingin suurimmista

MEILAHTI Keskuspuiston laidassa Mannerheimintiellä korjataan yhtä stadin suurimmista asuintaloista.

Eeropekka Rislakki viihtyy lottien rakennuttamassa talossa. Nykyisin talon asunnoista vajaa puolet on yksityisomistuksessa. Lotta Svärd -säätiön vuokra-asuntoihinkaan ei ole erityisiä pääsyvaatimuksia.

Sakari Nupponen

Meilahdessa kunnostetaan yhtä kaupungin suurimmista asuintaloista. Kyseessä on Naisten talona tunnettu Mannerheimintie 93.

Talon rakennutti 1950-luvun alussa Suomen Naisten Huoltosäätiö, jolle oli siirretty lakkautetun Lotta Svärd -järjestön varoja.

Nätti seinästä kyllä tulee.”

Meneillään on alkuperäisen julkisivun korjausurakka.

– Siihen aikaan rakennettiin niukoista materiaaleista ja eristykset olivat heppoisia, talon asukas Eeropekka Rislakki kertoo.

– Tiilien välinen sauma on normaalia leveämpi, joten se on ollut tavallista alttiimpi rapaantumiselle.

Tiilet eivät ole standardikokoa, joten ne joudutaan valmistuttamaan erikseen.

– Se on kallista. Mutta nätti seinästä kyllä tulee, Rislakki kehaisee.

Naisten talon asunnoista yli puolet on Lotta Svärd -säätiön omistuksessa. Loput ovat yksityisomistuksessa kuin missä tahansa taloyhtiössä.

Rislakista ja hänen vaimostaan tuli naistentalolaisia viisi vuotta sitten.

– Etsimme asuntoa Meilahdesta päin. Sitten mietimme, että miksipä se ei voisi olla tämä talo.

– Talossa on viisi kaksikerroksista ateljeeasuntoa. Soitin kaikkien omistajat läpi, ja yksi oli halukas myymään.

Rislakin mukaan Naisten talo on kuin iso kylä. Talossa on enimmillään asunut lähes 700 henkeä, nykyisin enää vajaa puolet siitä.

– Talon pääkäytävä on 240 metriä pitkä. Sekin kertoo jotain, että viimeisen rapun kirjain on P.

– Meillä on myös harvinaisen paljon omaa pihaa, mikä luo yhteisöllisyyttä. Jokainen saa tehdä meillä puutarhatöitä, Rislakki kertoo.

Lotta Svärd-säätiön talo

Rakennutti Suomen Naisten Huoltosäätiö, jolle 1944 lakkautettu Lotta Svärd -järjestö onnistui siirtämään huomattavan osan varallisuuttaan.

Talolla haluttiin helpottaa sodasta kärsineiden naisten ja lasten asuntopulaa.

Rakennettiin kahdessa vaiheessa ja valmistui vuonna 1953.

Asukkaiksi hakeutui etenkin lottajärjestössä toimineita naisia.

Eniten asukkaita eli 695 talossa oli vuonna 1955, nykyisin asukkaita on reilut 300 henkeä.

Kaikkiaan 300 asunnosta Lotta Svärd -säätiö omistaa 180. Muut myytiin 1970- ja 1980-luvuilla uusien asuintalojen rahoittamiseksi.

Säätiön asuntoja vuokrataan nykyisin kenelle tahansa.

Asuntoja vapautuu vuosittain noin kymmenen ja niistä ilmoitetaan säätiön nettisivuilla.

Monet nykyasukkaista ovat opiskelijoita, koska talossa on paljon yksiöitä.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu