Kulttuuri

Uusi kirja paljastaa: Niskavuori-näytelmillä oli esikuvat todellisessa elämässä

Niskavuoren henki –kirjan julkistamistilaisuudessa kirjailija Erkki Wuolijokea haastatteli Matti Kassilan Niskavuori-filmatisoinnissa loistanut näyttelijä Satu Silvo.

Kari Martiala

Suosittujen Niskavuori-näytelmien juuret ovat syvällä Hämeen sydämessä, hauholaisesta kylässä ja Wuolijoen kartanossa. Monelle on ollut yllätys, miten tarkasti Hella Wuolijoki keräsi aineistoa näytelmiinsä kotiseutunsa Wuolijoen kartanon maisemista.

Filosofian tohtori ja nykyinen Wuolijoen kartanon isäntä Erkki Wuolijoki kertoi keskiviikkona kirjansa Niskavuoren henki (Karisto 2015) julkistamistilaisuudessa näytelmien aiheuttamasta reaktiosta.

– Kun vuonna 1936 näytelmä Niskavuoren naiset ilmestyi, se oli totaalinen jymy-yllätys Wuolijoen perheelle. Hella ei ollut puhunut asiasta mitään ja mahtoivatpa silloin puhelimet ja kirjeet kulkea kuumana, kun kävi ilmi, että näytelmän henkilöt ja paikannimet on napattu suoraan meidän kylältä. Luultavasti Hellalla oli kuitenkin hirveän hauskaa, Erkki Wuolijoki naurahtaa.

Espoolainen Erkki Wuolijoki on Wuolijoen kartanon isäntä kesäisin.

– Toki tarinat eivät ole suoraan oikeista tapahtumista, mutta monet ideat löytyivät suoraan todellisuudesta. Siitä puhuttiin paljon kylällä.

Kun Niskavuoren naiset ilmestyi, se oli totaalinen jymy-yllätys Wuolijoen perheelle.”

Monilla näytelmien henkilöillä oli suora esikuva todellisessa elämässä.

– Esimerkiksi Juurakon Huldan esikuva oli Eine Valkjärvi , josta tuli menestynyt yrittäjä. Sen takia Hella sai hänestä idean, että näin tullaan yrittäjäksi.

Sylvi Wuolijoen mielestä näytelmät olivat todellinen skandaali. Niissähän väitettiin, että olisi muka ollut aviottomia lapsia, ja että miehet olisivat muka juoneet viinaa, eihän se voinut niin olla.

– Että kyllä se Hella ne ihan itse keksi, ei niissä ollut mitään perää, Erkki Wuolijoki kertoo Sylvin sanoneen.

– Näytelmät kuohuttivat pitkään kyläläisten mieliä. Vielä minun lapsuudessani kuulin sitä samaa paatosta, että ”ei niitä pidä ollenkaan ottaa tosissaan, ne ovat vain juttuja”. Sylvillä oli kuitenkin tässä oma lehmä ojassa. Meidän nuorten keskuudessa asia alettiin ottaa jo huumorilla ja se kääntyi tavallaan voitoksi. Yksi sukupolvi välissä teki oikein hyvää ja rauhoitti tunteita.

Avaa nyt kokonaan uuden näkökulman Niskavuoreen.”

Kirjansa lähteenä Erkki Wuolijoki on käyttänyt yksityisarkistojen päiväkirjoja, käsikirjoituksia, kirjeitä, kortteja ja valokuvia, joita ei ole aikaisemmin hyödynnetty tutkimuksessa.

– Hella Wuolijoen suhteesta suomalaiseen yhteiskuntaan on kirjoitettu paljon monella eri tasolla, kolme väitöskirjaa ja lukematon määrä lehtikirjoituksia. Hellan sosiaalisesta suhteesta lähiympäristöönsä ja niihin perheisiin, joihin hän tutustui aviomiehensä ja sulhasensa Sulon kautta ei ole oikeastaan kirjoitettu mitään, ja sen takia avaan nyt kokonaan uuden näkökulman Niskavuoreen, Wuolijoki sanoo.

– Hella tuli tähän yhteisöön ulkopuolelta ja se mahdollisti tarkastella yhteisöämme tavallaan ulkopuolisen näkökulmasta. Jos hän olisi ollut suomalainen, hän ei olisi ikinä huomannut mitään erikoista siinä käyttäytymisessä, jota me harrastimme silloin yleisesti. Me ollaan vähän erikoisia, hän naurahtaa.

– Hella yllättyi siitä määrätietoisuudesta, jota hän näki suomalaisissa ihmisissä, hän oli yllättynyt siitä itsensä toteuttamisen tarpeesta joka suomalaisilla oli. Kaikki toteuttivat itseään. Se ei ollut tavallista Baltiassa ja siinä miljöössä josta hän oli tullut. Hella näki meissä myös härkäpäisyyttä, jopa itsepäisyyteen tai jopa rajan ylittävään tyhmyyteen sakka.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Kulttuuri

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu