Puheenaihe

Natsikirjan tekijä: Synkän historian kaunistelu ei ole kenenkään etu

HISTORIA   Tietokirjailija Martin Andersson tarttui rohkeasti vaiettuun aiheeseen.

Martin Anderssonin Hakkorset på vikingaseglet -kirjaa myydään Sipoon kirjakaupassa ja Akateemisessa kirjakaupassa. Suomennos on suunnitelmissa.

Sipoon Sanomat Crista Lassfolk-Feodoroff

Syntysipoolainen Martin Andersson kirjoitti kaksi sota-aiheista kirjaa Sipoosta ennen kuohuttavaa natsikirjaansa. Hän myöntää saaneensa kiitosta rohkeudestaan, mutta osaa odottaa kritiikkiäkin.

Jos suomalaisten natsikytkökset jo sinällään on arka aihe, on se suomenruotsalaisten osalta lähes tabu.

Fakta kuitenkin on, että saksalaiset olivat rekrytoinneissaan Suomessa kiinnostuneita eniten nimenomaan ”puhtaamman germaanisen geeniperimän” suomenruotsalaisista. Eikä kiinnostus jäänyt ilman vastakaikua.

– Itse olen sitä mieltä, että mennyt on mennyttä. Kukaan ei voi olla vastuussa esi-isiensä tekemisistä, Martin Andersson sanoo.

Kukaan ei voi olla vastuussa esi-isiensä tekemisistä.”

– Historiaa on tärkeä tutkia ilman sensuuria. Se on ainoa keino oppia jotain.

SS-joukkoihin liittyi yhteensä 1 408 suomalaista. Arviolta vain viidennes heistä oli natsimielisiä. Pieni joukko vailla suurempaa kannatusta kotimaassaan.

– Vapaaehtoisia suomenruotsalaisia liittyi vain viisikymmentä, Andersson huomauttaa.

Hän muistuttaa, ettei suomenruotsalaisten natsien touhuja hyväksytty suomenruotsalaistenkaan keskuudessa.

– Natsit olivat hyvin marginaalinen joukko, mutta sitäkin radikaalimpi, Andersson sanoo.

Kirjassaan Martin Andersson taustoittaa monen muunkin henkilön taustan, kuin vain muutaman sipoolaisen. Kaikki alkoi kuitenkin Thorvald Oljemarkista, johon Andersson törmäsi kirjoittaessaan kirjaansa sisällissodasta.

Oljemarkista löytyi kansallisarkistosta 267 sivua poliisin kirjaamia tietoja. Sitä vastoin Hjalmar von Bonsdorffista ei ollut kansallisarkistossa poliisin merkintöjä. Tiedot hänen natsismistaan ovat peräisin pöytäkirjoista ja lehtiartikkeleista.

– Tutkimuksissani tuli monia yllätyksiä vastaan, Andersson sanoo.

– Sipoolaisia kiinnostanee sekin, että Kalkkirannan kalkkitehtaan omistaja Petter Forsström oli natsipiireissä tärkeä tekijä ja rahoittaja.

Lisää aiheesta täällä.

Sipoolaisnatsit

Amiraali Hjalmar von Bonsdorff isännöi Söderkullan kartanoa vuosina 1925–45. Natsipuolueena tunnetun Isänmaallisen kansanpuolueen perustajajäsen vuonna 1932.

Amiraalin kuoltua 1945 kartano siirtyi hänen leskelleen, joka myi sen Sipoon kunnalle 1949.

Thorvald Oljemark oli maanviljelijä ja Båskiksen kartanon herra ja Suomen Kansan Järjestö -natsipuolueen perustaja Arvi Kalstan kanssa vuonna 1933. Toimi Hakkorset-lehden päätoimittajana ja natsipuolueen propagandapäällikkönä.

Lisää aiheesta: 

Kirja: Suomenruotsalaisilla natseilla oli vankka jalansija kartanoissa18.5.2015 21.05

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu