Paikalliset

A-P. Pietilä ui vastavirtaan mediapyörteissä

Pirstaloituvassa, monimutkaistuvassa ja kansainvälistyvässä maailmassa journalistisen osaamisen tarve päätoimittaja A-P. Pietilän mukaan vain kasvaa.

Johanna Erjonsalo

Mediamaailmasta on viime aikoina kuultu harvoin myönteisiä uutisia. Tiedotusvälineet ripottavat itse tuhkaa päälleen, ja jos joku esittää myönteisiä kokemuksiaan, häntä epäillään alaa ymmärtämättömäksi helppoheikiksi.

Tiedotusvälineiden sisällä on kuitenkin myös menestyjiä. Ilmaiseksi jaettavat kaupunkilehdet, kuten Länsiväylä, ovat saaneet markkinoista aiempaa suuremman osan.

Keskisuomalainen-konserniin kuuluvat Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehdet ovat markkinajohtajia alallaan. Niiden vetäjä, pitkän linjan journalistina tunnettu Antti-Pekka Pietilä, on ylpeä kehityksestä.

– Journalismi ei ole kiinni siitä, julkaistaanko jutut ilmaiseksi vai maksua vastaan lukijalle. MTV:n uutiset ovat vuodesta toiseen olleet arvostettuja, vaikka ne jaetaan ilmaiseksi katsojille ja kustannetaan mainosrahoilla kuten kaupunkilehdet.

A-P. Pietilä on itsekin vastavirtaan kulkija. Vuosikymmeniä valtamedian näköalapaikoilla toiminut journalisti on nyt tunnustettu kolumnisti ja toimitusjohtaja kaupunkilehdissä, joita ilmestyy ympäri Suomea.

– Kuusi vuotta sitten tulin Ilta-Sanomista vetämään Lehtiyhtymän kaupunkilehtiä. Monet kollegat pitivät siirtoani urani loppuna.

– Tänään monet ovat julkisesti toista mieltä, sillä kaupunkilehdet ovat kehittyneet tilattavien lehtien vakaviksi kilpailijoiksi. Kaupunkilehdet ovat menestyneet paljon paremmin kuin tilattavat lehdet. Ilmainen sisältö ja peittojakelu sopivat kaupunkilaiseen elämänmenoon, Pietilä kuvailee.

Hänen mukaansa median murros on väistämätön, mutta siihen pystytään sopeutumaan niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti.

– Median murros on enemmän suhdannemurros kuin teknologinen ja kuluttajien käyttäytymisen muutos. Edelleen valtaosa kuluttajista haluaa lukea sanomalehtiä ja vastaanottaa mainoksensa printissä, hän korostaa.

– Median mainostulojen lasku kertoo siitä, että taloudessa eletään alavirettä ja mainostajien omat rahat ovat tiukassa. Ei mainostamisen tarve ja tarkoitus ole mihinkään poistunut.

Sähköinen viestintä valtaa alaa ja ihmisten aikaa. Se on koettu tiedotusvälineiden rahoituksen Akilleen kantapääksi. Pietilä ei usko muutoksen olevan niin nopea, etteikö siihen pystytä sopeutumaan.

– Säästösyistä media- ja mainostoimistot pyrkivät myymään mainostajille digituotteita, vaikka niiden vaikuttavuus kuluttajien käyttäytymiseen on pitkälti arvoitus. Printin tulokset tunnetaan ja tiedetään hyviksi.

– Kuluttajien käyttäytyminen muuttuu ja siirtyy verkkoon ja mobiililaitteisiin paljon hitaammin kuin mediatoimistot haluaisivat. Kuluttajat käyttävät sanomalehtiä, koska ovat tottuneet niihin. Niitä luetaan entistä enemmän myös verkosta ja lukulaitteilta näköislehtinä, eli samassa muodossa kuin painettuja sanomalehtiä.

Myöskään perinteinen journalismi ei ole menettämässä arvoaan, sanoo valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2009 saanut Pietilä. Valtio antoi elämäntyöpalkinnon taloustoimittajan työstä tavallisten ihmisten näkökulmien puolustamisesta ja pankkikriisin perusteellisesta penkomisesta.

Pietilä uskoo, että myös jatkossa perinteiselle journalismille on tarve, joka tavoittaa lukijansa muodossa tai toisessa.

– Sanomalehden voima on sen esitystavassa. Lukija näkee yhdellä silmäyksellä, mikä on aukeaman tärkein uutinen ja mitkä ovat pikku-uutisia. Sisältö on valmiiksi valikoitu ja painotettu. Se on hyvää lukijapalvelua.

– Media muuttuu aivan varmasti, ja yhtä varmasti toimittajan työ on ensi vuonna erilaista kuin tänään. Tietoja on hankittava nopeammin, uutiset on kerrottava lyhyemmin, ymmärrettävämmin ja ilman viivytystä.

– Mutta toimittajan ammattitaito maailman, tapahtumien, ilmiöiden ja asioiden selittäjänä ei muutu, Pietilä uskoo.

Pirstaloituvassa, monimutkaistuvassa ja kansainvälistyvässä maailmassa journalistisen osaamisen tarve vain kasvaa.

– Toimittajan työ on jatkossa entistä enemmän ymmärtämisen lisäämistä, asioiden taustojen, yhteyksien ja kokonaisuuksien hahmottamista, tietokirjailijanakin tunnettu Pietilä arvioi.

A-P. Pietilä 60 vuotta

S. 16.4.1954

Vastaava päätoimittaja Länsiväylä, Vantaan Sanomat ja Helsingin Uutiset 2008-

Toimitusjohtaja SLY-Kaupunkilehdet Oy ja SLY-Kaupunkimedia Oy 2009-

Keskisuomalainen Oyj:n kaupunkilehtimatriisin johtaja 2014-

Keskisuomalainen Oyj:n johtoryhmän jäsen 2014-

Sanomalehtien Liitto, hallituksen jäsen 2014- ja kaupunkilehtijaoston puheenjohtaja 2014 alkaen

Aikaisemmat työtehtävät

Ilta-Sanomat, vastaava päätoimittaja 2003–2006, toimituspäällikkö 1989-97

Taloussanomat, vastaava päätoimittaja 1997–2002, toimitusjohtaja 1999–2001

Uutistoimisto Startel, vastaava päätoimittaja 1997–2002, toimitusjohtaja 1999–2001

Esmerk Group Oy:n, hallituksen puheenjohtaja 1999–2001

MTV:n uutis- ja ajankohtaisohjelmien toimituspäällikkö 1987–1989

Tietokirjailija 1990- (julkaissut useita kirjoja mm. taloudesta, politiikasta, pankkikriisistä ja mediataloudesta)

Harrastukset

Taloushistoria, metsästys ja saaristo

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu