Kuka pelkää ruotsia?

Pois vaan pakkoruotsi. Mutta mitä siitä seuraa?

Perustuslaki takaa kaksikielisyyden, vaikka pakkoruotsin opetus loppuisi kouluissa. Ruotsi ei siis häviä minnekään.

Ruotsinkieliset saavat jatkossakin opetuksen ja julkiset palvelut omalla kielellään kuten saamelaiset.

Julkisten alojen työntekijöiden on hallittava virkaruotsi. Siksi yksikieliset suomalaiset vaikeuttavat vapaaehtoisesti asemaansa näillä työmarkkinoilta. Sitäkö tässä haetaan?

Ruotsin taitoa ei enää arvosteta, koska englanti on valtakieli. Tällä on helppo perustella ruotsin opetuksen poistamista. Jos vaatimus perustuu oppimishaluttomuuteen, tilanne on katastrofaalinen.

Pakkoruotsia ei haluta opiskella ja erityisesti pojat eivät sitä halua, kuten liian moni poika ei yleensäkään halua käydä koulua, opiskella ammatti- tai korkeakoulututkintoa.

Ruotsin poiston lietsonnalla on helppo kerätä lukuhaluttomien ääniä.

Koulutus jakaa jo nyt kansan. Matala koulutustaso ennustaa suurella todennäköisyydellä ajoittaista työttömyyttä, pätkätöitä, pieniä tuloja, huonoa ruokavaliota, ylipainoa, syrjäytyneisyyttä, heikkoa eläketurvaa ja ennenaikaista kuolemaa.

Yksilöjen väliset erot kehittyvät jo kouluiässä, jossa oppimiskielteisyys yhdistettynä alhaiseen vaatimustasoon voi määrittää ihmisen loppuelämän kulun. Siksi perusopetuksen sisällöllä on suuri merkitys.

Vähän opiskelleiden miesten asema heikkenee yhteiskunnassa, jossa menestyminen perustuu koulutukseen, monipuoliseen kielitaitoon ja moniosaamiseen.

Alhaisen koulutustason suomalaiset kilpailevat entistä kovemmin vieraskielisten kanssa, kun virolaiset, latvialaiset, liettualaiset, venäläiset, afrikkalaiset ja aasialaiset pyrkivät samoihin matalapalkkaisiin aputöihin.

Toivottavasti pakkoruotsin poisto ei edistä yleistä koulutuksen vaatimustason alentamista.

Kommentit

Pietilän kirjoitus on silkkaa vitsiä, kiitos! Ei noin tyhmiä täysipäinen kirjoittele, muuten kuin saadakseen aikaan hupia. Kaikkihan me tiedämme, että vapaaehtoisuus sopii meille suomalaisille parhaiten.

PAKKO POIS!

Pietilä antaa hieman harhaanjohtavaa tietoa kun väittää, että "julkisten alojen työntekijöiden on hallittava virkaruotsi". Kuitenkin ainoa kielitaitolaissa oleva konkreettinen kielitaitovaatimus on, että korkeakoulututkintoa edellyttävien valtion työsuhteissa kelpoisuusvaatimuksena on kaksikielisissä viranomaisissa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Yksikielisissä viranomaisissa vaaditaan toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito. Sen lisäksi voidaan valtioneuvoston asetuksilla säätää myös muita vaatimuksia ja lienee säädettykin. Oikeasti siis vaatimus ei ole ehdoton ja kaikki toimet kattava.

Sen lisäksi kai julkista sektoria olisi pyrittävä Pietilänkin omaksumien oppien mukaan supistamaan. Onko siis ruotsin osaamattomuus oikeasti suurikaan este uralle?

Pietilän vihjailut oppihaluttomuudesta on suorastaan järkyttävän leimaava vaikka hän ei suoraan kirjoitakaan, että ruotsia itselleen vähemmän tärkeänä pitäisivät ovat hänen mielestään laiskoja.

Oikeastihan miltei kaikessa pakkoruotsin vastustamisessa on ollut kyse tilan ja resurssien saamisesta maailmalla ja Suomessa tärkeämpien kielten ja muiden taitojen opettamiseen ja oppimiseen. Kyse on siis vaihtoehdoista eikä luopumisesta.

Myyryläinen

Mistä kaikki juontaa..vähän faktaa.historiasta....LUE...

Ruotsin vallan aikana aatelisto ja iso osa ainakin varakkaammasta porvaristosta puhui ruotsia äidinkielenään. Aateliin tai valtaporvaristoon nousseet suomenkieliset ruotsinkielistyivät nopeasti.
Suomenkieliset talonpojat esittivät valtiopäivillä usein pyyntöjä tulkki- ja kääntämispalveluista sekä suomen kielen huomioon ottamisesta valtion virkoja täytettäessä. Käytännön vaikutusta näillä pyynnöillä ei juuri ollut.[1]

Porthan ei pitänyt ongelmallisena, että maassa puhuttiin kolmea eri kieltä (suomea, ruotsia ja latinaa), ja että maassa sosiaalisen aseman kohoamiseen liittyi tuolloin automaattisesti kielen vaihto ruotsiin. Hän kuitenkin määritteli suomalaisuuden nimenomaisesti kielen perusteella.

Venäjän hallitsijat kuitenkin puolsivat suomen kielen asemaa, koska katsoivat aseman vahvistamisen maassa heikentävän maan siteitä entiseen emämaahansa Ruotsiin.

Suuriruhtinaskunnan aikana luotiin uusien eurooppalaisten nationalististen aatteiden innoittamana suomalainen identiteetti. Tämä suomalaisuusaate ei varsinaisesti ollut kielipoliittinen liike.

. Lait valmisteltiin ruotsiksi, ja vasta esitykset ja julkaistavat säädökset käännettiin suomen kielelle. Suomenkielinen lainvalmistelu alkoi yleistyä vasta vuoden 1906 eduskuntauudistuksen jälkeen.[1]

Pyrkimykset suomen kielen aseman ja suomenkielisten kielellisten oikeuksien parantamiseksi yhteiskunnassa johtivat 1840-luvulla sivistyksellisesti radikaalin fennomania-aatteen syntyyn,[7] Sen vaikutuksesta perustettiin Suomalainen puolue ja alettiin julkaista ensimmäistä varsinaista suomenkielistä sanomalehteä Suometarta.[5] Tämän jossain määrin radikalisoituneenkin liikkeen esittämien vaatimusten vastapainoksi syntyi myös joitain radikaaleja piirteitä omannut svekomania, jota edusti Ruotsalainen puolue, myöhemmin Ruotsalainen kansanpuolue.[5]

Molemmille ryhmittymille keskeinen ajatus oli, että kieli määrittelee kansallisuuden.[10]

Fennomaanien vaatimukset yhdestä yhteisestä kielestä Suomessa ja halu pakko-assimiloida maan rannikko-osien ruotsinkielinen väestö herättivät pelkoa ruotsalaiskansallisessa liikkeessä [11]. Ajateltiin, että ruotsin kieli ja ruotsalainen kulttuuri tuhoutuisi maasta kokonaan. Näitä pelkoja pyrittiin Clas Zilliacuksen mukaan torjumaan ylimielisyydellä.

Germaanisen rodun ylemmyyteen tarjosi tukea ruotsalaisen August Sohlmanin ja norjalaisen P. A. Munchin kirjoitukset, joiden mukaan suomalaiset olivat mongolien ja tataarien kanssa samaa rotua ja kykenemättömiä luomaan arjalaisen tasoista sivistystä.[13].

Jotkut svekomaanit, kuten ruotsalaisen liikkeen perustajiin kuuluva Axel Olof Freudenthal, saivat virikkeitä näistä rotuteorioista.[10] Freudenthalin kirjoituksissa ja hänen perustamassaan Vikingen-lehdessä suomenkieliset leimattiin toiseksi roduksi; suomessa oli kaksi kansallisuutta, joilla ei ollut verisiteitä toisiinsa. Suomenkielisten rodullisella alemmuudella perusteltiin sitä, miksi suomenkielisten ei kuulunut saada tasavertaisia oikeuksia. Suomen kielen katsottiin olevan alemmalla kehitysasteella, eikä se siksi kelvannut hallinnon ja kulttuurin kieleksi.[14] Freudenthal näki ruotsinkielisen väestönosan tulevaisuuden päämääränä, että se kehittäisi ja vahvistaisi tietoisuutta omasta kansallisuudestaan (ruotsalainen) ja oikeudestaan elää kansallisuusperiaatteen nojalla.

Vuonna 1850 annettiin kieliasetus, jossa kiellettiin muun kuin uskonnollisen ja taloudellisen kirjallisuuden julkaisemisen suomeksi. Lain tarkoituksena oli estää aikakauden eurooppalaisten vallankumouksellisten ajatusten leviäminen kansan keskuuteen.

Keisarin asettaman aikarajan alkaessa tulla vastaan Suomen slavofiilinen kenraalikuvernööri Fjodor Logginovitš Heiden pyrki asetusteitse saattamaan suomen toiseksi viralliseksi kieleksi. Hän kuitenkin törmäsi senaatin ruotsinmielisten senaattorien ja lakimiesten, ennen kaikkea prokuraattori Robert Montgomeryn, näkemykseen, jonka mukaan suomi oli vieras kieli, jota ei voitu käyttää oikeusistuimissa.

1800-luvun loppupuolella alkanut suomenkielisen koulutuksen kehittäminen johti 1900-luvun alkuun mennessä siihen, että maahan oli syntynyt suomenkielinen koulutettu väestöryhmä, ja 1910-luvulle tultaessa suomesta oli muotoutunut täysivaltainen kulttuurikieli. Ruotsi säilyi edelleen kansalliskielenä, mutta sitä ei enää voitu pitää koko kansakunnan kielenä vaan kielenä, jota puhui selvä vähemmistö maan kansalaisista. Tämä johti myös siihen, että ruotsinkielinen väestö alkoi nähdä itsensä aikaisempaa selkeämmin omana kansanryhmänään, johon kuului koulutetun ruotsinkielisen talous- ja kulttuurieliitin lisäksi myös tavallista rahvasta. Tämä toimi kimmokkeena Ruotsalaisen kansanpuolueen syntyyn vuonna 1906, johon vaikuttivat myös lisääntynyt kiistely kielikysymyksen ympärillä ja suomalaismielisten piirien pyrkimys saattaa suomi ainoaksi hallinnon ja korkeamman opetuksen kieleksi.[1]

Vuoden 1919 hallitusmuodon säännös, jossa suomi ja ruotsi todetaan maan kahdeksi kansalliskieleksi, oli kompromissi, johon päädyttiin pitkien neuvotteluiden päätteeksi.

Suomen itsenäistyminen vuonna 1917 nosti esiin kysymyksen Ahvenanmaan maakunnan asemasta niin Ahvenanmaalla kuin Ruotsissakin, jossa erityisesti oikeistopiirit pyrkivät liittämään sen osaksi Ruotsin valtakuntaa. Ruotsin kuningas otti vastaan vuonna 1918 yli 7 000 ahvenanmaalaisen allekirjoittaman adressin, jossa pyydettiin saariryhmän liittämistä Ruotsiin. Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan Ruotsi otti asian esille voittajavaltioiden kanssa ja esitti, että saariryhmän kohtalo ratkaistaisiin Pariisin rauhankongressissa. Suomessa kiista sai myös sisäpoliittisia ulottuvuuksia, koska Ahvenanmaan siirtyminen Ruotsille olisi pienentänyt ruotsinkielisten osuutta väestöstä entisestään ja siten heikentänyt heidän asemaansa. Tästä syystä RKP vastusti sekä ahvenanmaalaisten että pohjalaisten separatistisia pyrkimyksiä.

Vuoden 1935 valtiopäivät olivat Suomen kielikiistojen huipentuma ja aitosuomalaisten viimeinen suuri esiintyminen. Pikkuhiljaa kansainvälinen tilanne, Neuvostoliiton ja mahdollisen sodan pelko pakotti myös voimakkaimmin aitosuomalaisen puolueen, maalaisliiton, muihin pohjoismaihin suuntautuneen ulkopolitiikan taakse ja Kokoomuksessa aitosuomalaisten vaikutusvalta väheni Paasikiven astuessa puolueen johtoon ja syrjäyttäessä puolueen oikeistosiiven vuonna 1934. Pohjoismaista ajateltiin saatavan ainakin poliittista ja ehkä myös aseellista tukea mahdollisen kriisin sattuessa.[1]

Pariisin rauhansopimuksessa Suomen menettämien alueiden väestön uudelleen asuttamisessa kielipoliittiset kysymykset nousivat keskeiseen asemaan. Pakkoluovutettujen alueiden väestön, joka muodosti 12 prosenttia koko maan väestöstä, uudelleen asuttaminen oli sosiaalista agraaripolitiikkaa — kaikille halukkaille oli tarjottava mahdollisuus omaan maahan ja asuntoon. Tälle periaatteelle perustunut maanhankintalaki hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 1945.[1]

Silloisen pääministerin, J. K. Paasikiven, vaatimuksesta maanhankintalakiin lisättiin kielipykälä, jonka mukaan siirtokarjalaisten asuttaminen ei saanut muuttaa kuntien kielisuhteita, mikä käytännössä esti evakkojen asutuksen ruotsinkielisiin ja kaksikielisiin kuntiin, koska ruotsinkielisiä evakkoja ei Porkkalan vuokra-alueen asukkaita lukuun ottamatta juuri ollut. Paasikiven näkemyksen mukaan evakot olisivat uhanneet ruotsinkielisten asutusta ja kulttuuria!!!!!!!!!!!!!!!!

Pakkoruotsin synty...1964-68!

Suomen yleissivistävä koulutus oli autonomian ajalta perustunut kaksihaaraiseen järjestelmään, jossa oppilaat kävivät ensimmäisen neljä vuotta yhteistä kansakoulua, jonka jälkeen osa ikäluokasta siirtyi teoreettispainotteiseen oppikouluun. Kansakoulun opetus painottui enemmän käytännön työelämässä vaadittaviin taitoihin.[1]

Eräs oleellinen ero kansa- ja oppikoulun välillä liittyi kieltenopetukseen. Vasta vuoden 1964 koulu-uudistuksen yhteydessä saattoi kansakoulu ottaa pysyviksi oppiaineikseen kaksi vierasta kieltä, joista toinen laissa mainittu niin sanottu toinen kotimainen kieli eli suomenkielisille ruotsi ja ruotsinkielisille vastaavasti suomi. Joissain kansakouluissa oli tosin annettu kielenopetusta jo tätä aikaisemmin vapaaehtoisena aineena. Kansakoulussa opiskeltiin aluksi lähes yhtä paljon ruotsia ja englantia, mutta pikkuhiljaa englanti syrjäytti ruotsin vieraan kielen opetuksessa. Tosin vain noin joka neljäs kansakoululainen opiskeli vieraita kieliä.[1]

Vuonna 1968 Suomen sovittiin peruskoulun kieltenopetuksesta toisin kun lain valmistelutyön aikana oli ajateltu. Laki koulujärjestelmän perusteista hyväksyttiin eduskunnassa sellaisena, että peruskouluun tuli kaikille pakollisiksi kaksi vierasta kieltä, joista toisen tuli olla niin sanottu toinen kotimainen. Tämän lisäksi yläasteella voitiin opiskella vielä yhtä vapaaehtoista kieltä.

Suomen peruskoulun opetussuunnitelmasta muodostui kansainvälisesti poikkeuksellisen kielipainotteinen, ja päätös kahdesta pakollisesta vieraasta kielestä aiheutti paljon arvostelua.

kyselytutkimusten mukaan kuitenkin enemmistö suomalaisista vastustaa koulujen pakollista ruotsinopetusta.[18][19]

Ahvenanmaan itsehallintolain 40 § mukaan Ahvenanmaa on ruotsinkielinen alue, jossa "valtion ja maakunnan viranomaisten sekä kunnallishallinnon virkakieli on ruotsi". Suomen kansalaisilla on kuitenkin oikeus käyttää maakunnassa toimivassa oikeusistuimessa tai valtion viranomaisessa suomen kieltä. Maakunnan ja sen kuntien viranomaisissa tätä oikeutta ei ole. Maakunnan koulujen opetuskieli on ruotsi eikä kouluissa ole pakollista suomen opetusta.!!!

Zetterberg, Seppo (toim.): Suomen historian pikkujättiläinen. WSOY, 1987.

Entäpä sitten mikä on vastaavasti tilanne ruotsin kielisessä Ruotsissa,jossa syntyperältään suomalaisten määrä on paljon suurempi kuin

kuin suomenruotsalaisten määrä Suomessa: Tästä hiukan tietoa siitäkin(eikä kukaan Ruotsissa puhu Suomenkielen rikastavasta vaikutuksesta!)...

SR Sisuradio tilasi tilastolliselta keskustoimistolta SCB:lta (Statistiska Centralbyrån) tilaston, josta käy ilmi Ruotsin suomalaistaustaisen väestön määrä ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa polvessa kunnittain 31.12.2008. Kävi ilmi, että suomalaistaustaisia on Ruotsissa 675 000.

Mukana ovat:

Suomessa syntyneet, ne joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa sekä
ne, joiden isovanhemmista vähintään yksi on syntynyt Suomessa.

Tilasto perustuu SCB:n vuosittain laatimaan väestötilastoon, eikä siitä siksi käy ilmi suomalaistaustaisten äidinkieli. Toisin kuin Suomessa, ei Ruotsissa ole koskaan tilastoitu maan asukkaiden äidinkieltä.

Ruotsin vähemmistöpolitiikka toteutuu edelleen heikosti kunnissa ja maakäräjissä. Näin toteaa Tukholman Lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät vuotuisessa raportissaan hallitukselle.

http://sverigesradio.se/sida/default.aspx?programid=2258

pakkoruotsi pois!

Ruotsinkielisten palvelusta ei tarvitse olla huolissaan, onhan Suomen mantereella ja Ahvenanmaalla ruotsia osaavia. He myös osaavat palvella suomenkielisiä suomeksi, kuten laki edellyttää:))

Pakkoruotsina aika on ohi

Johtuisiko siitä historian todeksi osoittamasta seikasta, että ruotsalaiset ovat aina olleet valmiina kuolemaan viimeiseen suomalaiseen asti...

Vaka vanha väinämöinen...

Pietilä käyttää harhaanjohtavia, raukkamaisia ja veemäisiä argumentteja. Samanlaista logiikkaa olisi väittää että koska kaikki parturit ovat ihmisiä kuolet eläimenä tai kasvina ellet ole parturi. Tai että kannattaisi syntyä valkoiseksi Etelä-Afrikkaan tai ainakin elää valkoisin ajatuksin, koska mustilla karumpi loppu.

Bengt

Onko tämä nyt joku vappupila? Haluttomuus opiskella ruotsia on siis Pietilän mielestä yhtä kuin totaalinen oppimishaluttomuus, josta suora seuraus on syrjäytyminen ja työttömyys ja kyvyttömyys menestyä elämässä. Ehkä kannattaisi joskus vierailla vaikkapa teknillisissä yliopistoissa. Siellä on aika paljon varsin oppimishaluista väkeä, joista aika monella jää viimeiseksi suoritettavaksi kurssiksi ruotsin peruskurssi. Miksiköhän?

Shoon

Suomalaiset, Pietilänkin esi-isät, ovat henkensä edestä taistelleet, jotta Suomessa eläisi vapaa ja itsenäinen kansa.
Pietilän hölmöt jutut ovat suora osoitus, etteivät esi-isät ja -äidit turhaan kuolleet, nyt saa laukoa mitä tahansa, ilman pelkoa siperiasta.

Vaka vanha väinämöinen...

Mikä itsenäinen Suomi? Suomi on täysin Brysselin vallan alla ja ei edes omaa valuttaa vaan joku paskaeuro jonka arvo on niin korkea että ei mitään saa myytyä Suomen maasta.Suomessa ei mitään tietoakaan itsenäisyydestä ja kokoomus myy sen pienen itsenäisyyden äkkiä pois Stubbin johdolla.Kreikalla suurempi valta Eu,ssa kuin Suomella koskaan tulisi olemaan olemme vaan maksumiehiä.

tietäjä

Niin, enhän väittänytkään, että olisimme enää itsenäinen valtio, kun petosliitos Eurostoliittoon saatiin aikaan, harhauttamalla kansaa oikein perk-llisesti. Nyt olemmekin vain yksi kolhoosi muiden mukana, mutta kuten Karjalan tasavalta aikoinaan, maksumiehenä ja muiden kolhoosien mallioppilaana, kunnes nirri irtoaa.

Vaka vanha väinämöinen...

Kuka pelkää ruotsia?
Koko muut Eurooppa!

Koko EU-alueella vain Suomessa ja Ruotsissa ruotsinkielen opetteleminen on pakollista. Ei missään muualla Euroopassa.

Miksi Suomi ei voisi olla samanlainen eurooppalainen valtio kuin kaikki muutkin EU-maat?

Tepeteus

"Ruotsinkieliset saavat jatkossakin opetuksen ja julkiset palvelut omalla kielellään kuten saamelaiset.
Julkisten alojen työntekijöiden on hallittava virkaruotsi. Siksi yksikieliset suomalaiset vaikeuttavat vapaaehtoisesti asemaansa näillä työmarkkinoilta. Sitäkö tässä haetaan?"

Miksi muuten julkisen alojen työntekijöiden EI tarvitse hallita samalla tavalla virkasaamea? Miksi vain virkaruotsi on pakollinen?

Saame on vanha kieli valtiolla alueella. Vanhempi kuin ruotsi.

Tepeteus

Ruotsin keinotekoisesta korostetusta asemasta voidaan hyvin luopua. Mikäli se on niin tärkeä kieli kuin pakkoruotsin puolustajat antavat ymmärtää, niin se ei asemaansa menetä vaikka opettelun pakollisuus poistuisikin. Mitä pelättävää vapaassa kielivalinnassa siis on?

Kyösti

Perustuslaki on muutettavissa; pakkoruotsi pois.

Antaa noiden pikkupietilöiden sitten ihmetellä, kun monikieliset suomalaiset pärjäävätkin ilman ruotsinkieltä.

Taitaa Pietilä olla sen ruotsinkielisen säätiön hommissa, siis sen minkä tilapäispalkkalistoilla urahteli Paavo Lipponen joku vuosi sitten.

Kielipettureita? Onko heitä lisää?

Iloinen veronmaksaja

Perustuslaki on muutettavissa; pakkoruotsi pois.

Antaa noiden pikkupietilöiden sitten ihmetellä, kun monikieliset suomalaiset pärjäävätkin ilman ruotsinkieltä.

Taitaa Pietilä olla sen ruotsinkielisen säätiön hommissa, siis sen minkä tilapäispalkkalistoilla urahteli Paavo Lipponen joku vuosi sitten.

Kielipettureita? Onko heitä lisää?

Iloinen veronmaksaja

No mitä varten ruotsinkielisillä sitten on kiintiöt esim. lääkärikulutukseen, jos ei juuri ruotsinkielisten palvelujen järjestämistä varten? Kaupallisella puolella ruotsinkielisen koulutuksen osuus taitaa olla jopa lähemmäs 20% - eli reilusti ylitarjontaa.

Ja minkä takia reilu 200 000 ihmistä muka tarvitsisi yhtä paljon virkamiehiä kuin 5 miljoonaa ihmistä? Miksi ei riitä, että jokaisessa virastossa on riittävästi ruotsintaitoisia - ja etenkin kun on ihan tunnettu tosiasia, että ruotsinkieliset asuvat hyvin keskittyneesti omissa ankkalammikoissaan rannikolla.

Kaksikielisyys ei edes päde reaalitodellisuudessa, vaan tosiasiassa Suomi on Euroopan yksikielisimpiä maita, koska asukkaista yli 90% on yksikielisesti suomenkielisiä. Ja entäpä muut vähemmistökieliset, esim. venäjänkieliset, joiden määrä saattaa jo lähitulevaisuudessa ylittääkin ruotsinkielisten määrän - miksi ruotsinkielisten asema on parempi kuin venäjänkielisten tai saamenkielisten tai somalinkielisten, kun ruotsinkieliset kuitenkin ovat vain pieni vähemmistö itsekin? Ei vaan voi takertua historiallisiin privilegioihin, jos ne sotivat tasavertaisuutta ja tervettä järkeäkin vastaan.

Yliopistoissa vastustetaan myös pakkoruotsia - ovatko yliopistot sitten jotain kouluttamattomien ihmisten lymyämispaikkoja vai? Entä jos haluaa opiskella ruotsin sijaan ranskaa, tuota tärkeätä EU-kieltä? Reaalitodellisuudessa ihmisen aika on kuitenkin rajallinen ja jos ei satu olemaan kielinero, niin vain useimmiten 1-2 vierasta kieltä on mahdolllisuus oppia hyvin. Ja suomenkieliselle ruotsi todellakin on vieras kieli, mutta ruotsinkieliset taas ovat suuremmaksi osaksi kaksikielisiä - johtuen jo siitä, että Suomi on niin yksikielisesti suomenkielinen maa, että suomi tarttuu suruihin ihan pakostakin jo ympäristöstä.

Pakkoruotsi myös maksaa aivan jumalatomasti, meillä ei ole siihen varaa - etenkään nyt, kun Suomi on konkurssin partaalla jo muutenkin...

Vapaan kielivalinnan jälkeenkin ruotsia saa muuten edelleen opiskella - ei sitä ketään ole kieltämässä!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Olen aivan varma myös siitä, että monet pakkoruotsia puolustavat, heidän perillisensä ja lähipiirinsä opiskelevat ruotsia pakkoruotsin lakkauttamisen jälkeenkin ja jopa kahta innokkaammin - ja onhan motivoituneita helpompi opettaakin. Ruotsin opetuksen tasoakin voidaan nostaa, sillä pakkoruotsihan ei edes tuota ruotsin osaajia - kun ei se vaan nyt riitä ruotsinkielisten palvelemiseen, että osaa tervehtiä ja kysellä vähän kuulumisia ruotsia sönkkäämällä.

Pakkoruotsi on järjetöntä!

Onkohan jollain ruotsinkielisellä verovapaalla miljardisäätiöllä menossa jokin kamppanja pakkoruotsin säilyttämiseksi, kun joka toinen media suoltaa näitä pakkoruotsia puolustavia rimanalituksia ja olkiukkoja?!

Pakkoruotsi jos mikä tuhoaa opiskelumotivaation, se on myös erittäin nöyryyyttävää historiallisista syistä johtuen. Itse koen pakkoruotsin henkisenä väkivaltana suorastaan. Ei ne ihan tyhjästä tule nämä keskustelupalstojen lohkaisut - esim. että moni istuisi mielummin vankilassa kuin ruotsin tunneilla, olisi ns. totaaliruotsistakieltäytyjä - vähän kuin totaalikieltäytyjät armeijan suhteen. Pakkoruotsiin liitty paljon historiallista painolastia Freudenthaleineen ja ns. bättre folkkeineen, mikä pitäisi ottaa huomioon.

Yllättävän monella pojallakin on kiitettävä numero englannista, mutta vain armovitonen ruotsista. Tytöillä voi olla ruotsikin kiitettävä, mutta todellista taitoa ei silti ole tai se unohtuu muutaman vuoden jälkeen - koska mitään käyttöä ei ruotsille ole; ruotsi on läsnä vain ruotsin tunneilla. Ruotsissa suomalaisia halveksutaan finnjäveleinä - joten mitään kiinnostusta ei sinnekään suuntaan monella ole.

Pakkoruotsi pois!

Kuka pelkää?
Hauska kysymyksenasettelu. Ainakin suurin osa kommentoijista pelkäävät itsensä ja lastensa sivistämistä. Siitä on nimittäin kyse.
Ruotsinpelkääjät, miksette sen sijaan että kapanjoitte jotain mikä on negatiivista, kampanjoi että joko saame, ruotsi tai suomi - kaikki vapaavalintaisiksi kakkoskieliksi. Nämä kolme ovat alkuperäiskieliä ja maamme itsenäisyyden puolesta kuolleitten kielet. Historian tuntemisen puute vaivaa tätä kansaa. Huudetaan perspektiiviä ja perusteita vailla olevia, "historiaan" ja etnisyyteen liittyviä asioita niin että vinksahtaneet ennakkoasenteet saisivat lisää kasvualustaa.
Mua harmittaa ettei SEKÄ ruotsi että saame ollut opetusohjelmassa.
Englannin oppii nykyään ilman kouluakin (ainakin minä ja poikanikin opimme ja engl.kiel. työpaikkaan päädyin myös). Engl. kiel. voi sitten vaihtaa vaikka venäjään jos tuntee sen olevan järkevää. Miksei opetushallitus myös voisi järjestää projekteja joissa eri kielten kursseja netissä? Toisaalta voi keskustella siitä voisiko yleisen arvosanan eriyttää vieraskielten arvosanoista, mutta se on loppujen lopuksi ehkä oppihaluttomien ja ainaisvalittajien lobbausprojekti.

Ei vähemmän vaan lisää.

Ei vähemmän vaan lisää kirjoitti: "Ainakin suurin osa kommentoijista pelkäävät itsensä ja lastensa sivistämistä."

Ihanko totta? Missä? Eihän pakkoruotsi ole sivistämistä. Jos olisi niin kaikki nuo ranskalaiset, saksalaiset, espanjalaiset sunmuut olisivat sivistymättömiä moukkia kun eivät ole saaneet sivistystä pakkoruotsina.

Ei vähemmän vaan lisää kirjoitti: "Historian tuntemisen puute vaivaa tätä kansaa. "

Olen samaa mieltä. Tarvitsemme siis lisää pakkohistoriaa. Itse asiassa meidän historiakäsityksemme on niin olematon ja kapea koska meille on syötetty siitä vain (suomen-)ruotsalaista näkökulmaa. Se sisältää Ruotsin valtaa edeltäneen ja sen jälkeisen Venäjänvallan demonisoiomista. Jälkimmäisestä olemme jo hieman pääsemässä irti mutta ensimmäinen on edelleenkin vallalla.

Ei vähemmän vaan lisää kirjoitti: "Engl. kiel. voi sitten vaihtaa vaikka venäjään jos tuntee sen olevan järkevää."

Miksi ei ruotsia?

Ei vähemmän vaan lisää kirjoitti: "Miksei opetushallitus myös voisi järjestää projekteja joissa eri kielten kursseja netissä? "

Niinpä, miksi ei?

Myyryläinen

Aikamoinen harha väittää pakkoruotsia sivistämiseksi. Tuo ajatuskulku kielii kierosta ja itsekkäästä asenteellisuudesta.

Iloinen veronmaksaja

Pakolla tai pelolla ei ihminen opi mitään! Jotenkin tuntuu, että suomenruotsalaiset ovat ihan täpinöissään kielensä kanssa, kun eivät uskalla kokeilla pakon poistamista. Jospa vapaaehtoinen ruotsinkieli otettaisi mielenkiinnolla vastaan?
Reippahasti vaan kokeilemaan, ja tätä suomen enemmistön kieltä - suomenkieltä opettelemaan. Miksi valtaosan väestöstä pitää pakolla jauhaa kieltä, jota eivät misään tarvitse? Suomenruotsalaiset suomen kielikylpyyn vaan!

Myy

Kirjoitus oli hieman outo. Jo otsikko oli sellainen. Eihän kukan ruotsin kieltä pelkää, mutta suurin osa inhoa sen pakottamista kaikille.

Eikä pakkoruotsin poisto suinkaan edistä koulutustason laskua! Sehän edistää sen nousua, koska kielipalettimme monipuolistuu. Lisäksi luetaan monia hyödyllisiä ja suuria maailmankieliä yhden turhan pikkukielen sijaan.

Ruotsin kielen tarve pääväestölle on keinotekoinen ja perustuu pelkästään pakkovirkaruotsiin, joka tulisi poistaa heti pakkoruotsin jälkeen.

Oikeus ja kohtuus!

"Julkisten alojen työntekijöiden on hallittava virkaruotsi"

Tämä ei pidä paikkansa. Kielivaatimukset vaihtelevat kunnittain ja hommittain. Ahvenanmaalla ei tarvitse osata toista kotimaista yhtään missään positiossa.

Ulkomaalaisten työntekijöiden kielivaatimuksia on höllätty niin, ettei edes suomen taitoa edellytetä.

"Tällä on helppo perustella ruotsin opetuksen poistamista."

Kyllä kai, mutta nyt puhutaan opetuksen vapaaehtoisuudesta, ei poistamisesta.

"Vähän opiskelleiden miesten asema heikkenee yhteiskunnassa, jossa menestyminen perustuu koulutukseen, monipuoliseen kielitaitoon ja moniosaamiseen."

Monipuolisuutta kielitaitoon saataisiin juuri korvaamalla nyt pakollista ruotsin opiskelua muilla kielillä. Tasa-arvomielessä lienee niin, että naisten asemaa pönkittää koulutuksen kielikeskeisyys. Moniosaajia saadaan ulkomailta, eikä silloin heikko kielitaito tunnu olevan este.

"Toivottavasti pakkoruotsin poisto ei edistä yleistä koulutuksen vaatimustason alentamista."

Olen ymmärtänyt, että "välillistä syrjintää on esimerkiksi se, että työtehtävässä edellytetään hyvää suomen tai ruotsin kielen taitoa, vaikka se ei ole välttämätöntä työn tekemisen kannalta."

Pientä rajaa

Perustuslakimme ei "takaa " kaksikielisyyttä. Se vain edellyttää omakieliset palvelut suomenruotsalaisille.

Eikä perustuslaki mitenkään voi taata sellaista, mitä ei ole olemassakaan. Nykyään Suomi on monikielinen/yksikielinen maa, eikä millään laskutavalla kaksikielinen.

RKP, Folktinget ja muut kiihkojärjestöt sekoittavat tahallaan kielilain ja perustuslain toisiinsa. Monet menevät siihen halpaan.

Oikeus ja kohtuus!

Hah hah, kuka pelkää ruotsia on hyvä vitsi.
Kuka inhoaa ruotsia ? Jag.

Sen sijaan että ihmiset pakotetaan opiskelemaan Suomessa ruotsia, voitaisiin pakottaa Suomeen muuttavat opettelemaan suomea, ei ehkä ihan huonoin esimerkki ole nykyinen terveydenhuolto, jossa on muualta tulleita lääkäreitä pilvin pimein, osa ei puhu suomea edes välttävästi, eivät osaa suomeksi edes anatomiaa puhumattakaan että ohjeistaisivat potilaan selkokielellä...kuvottaa...

äly hoi

Suomeen ei tulisi päästää ihmisiä, joilla ei ole edes kotimaisten kielten perusteiden osaamista. Maahanpyrkijät tulisi pisteyttää ja pisteitä tulisi antaa muun muassa kotimaisten kielten osaamisesta. Pistelaskenta tulisi säätää siten, että vain älykkäät, ahkerat ja nuhteettomat pääsevät läpi. Näin jäisimme ilman ulkomailta tuotettuja laiskureita, tyhmiä ja rikollisia. - Mistäkö keksin pistesysteemin. No Kanadahan se pisteyttää maahanpyrkijät ja karsii pois ne, joiden menestyminen ja sopeutuminen ei ole todennäköistä tai joita ei tarvita. Paha, paha Kanada. Hyi...

acc

Aaceecee öiseen aikaan ja persujen Packalén päivän valossa vaativat ihmisten pisteyttämistä. Aaceecee Suomeen tulijoiden pisteyttämistä ja Packalén suomalaisten pisteyttämistä. Pisteyttämisessä on hohtoa, se kertoo pisteytetystä paljon. Etevimmät talousrikolliset ovat 10 pisteen arvoisia, nakkivarkaille riittää 1/2 pistettä. Verbaaiakrobaatti narsisti ansaitsee 10,5 pistettä ja ahkera hiljainen siitä sen ylijäämän 0,5 pistettä. Jalkapuolelle vain puolet kaksijalkaisen pisteistä. Sama silmäpuolen kanssa. Aaceecee saisi Packalénin pisteistä... no, jaa... mutta Älyn vuolas vuo Packalén voisi aaceeceen pisteistä saada täyden leppäpirkon hyvinniin :)

kaikkien alojen erikoisasiantuntija

"Julkisten alojen työntekijöiden on hallittava virkaruotsi.

Ei tarvitse. Perustuslaki sekä kielilaki ei myönnä ruotsinkielisille oikeutta muuhun, kuin saada kaksikielisiltä viranomaisilta - ei siis jokaiselta viranomaiselta eikä jokaiselta työntekijältä - palvelua ruotsiksi. Koska ruotsinkielisiä on 5,3 %, vain 5,3 %:lta työntekijöistä saadaan vaatia ruotsin taitoa. Muussa tapauksessa rikotaan perustuslain yhdenvertaisuuspykälää eli ruotsinkieliset asetetaan muita kansalaisia parempaan asemaan ja samalla aiheutetaan turha rasite yksilöille, veronmaksajille ja koko julkiselle sektorilla. Julkisen sektorin tehtävä on hoitaa palvelut kustannustehokkaasti eikä siten, että 100 % palvelee 5 %:a.

"Siksi yksikieliset suomalaiset vaikeuttavat vapaaehtoisesti asemaansa näillä työmarkkinoilta. Sitäkö tässä haetaan?"

Tässä on kehäpäätelmä eli perustellaan epädemokraattisella lailla epädemokraattista lakia eli ensin hyväksytään ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien vastainen lainsäädäntö, joka vaatii kokonaisilta ammattiryhmiltä ruotsin osaamista 5 %:n takia ja sitten vaaditaan suomenkielisiä osaamaan ruotsia, jotta tämä ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien vastainen lainsäädäntö toteutuu.

Suomenkielisten asemaa työmarkkinoilla haittaa ennen kaikkea pakkoruotsi, koska Elinkeinoelämän keskusliiton selvitysten mukaan valtti työmarkkinoilla ei ole enää ruotsin osaaminen, vaan venäjä, kiina, saksa, ranska, portugali, espanja jne.

A. Salminen

Alun perin kaksikielisen kunnan raja oli 10 % ilman mitään absoluuttisia lukuja. Rajaa on alennettu, koska on menty ruotsinkielisten ehdoilla eli halutaan keinotekoisesti kaksikielisiä kuntia, kuten Vantaa, jossa on alle 3 % ruotsinkielisiä eivätkä hekään ole ruotsinkielisiä vaan kaksikielisiä, jotka puhuvat suomea yhtä hyvin kuin suomenkieliset.

A. Salminen

On myös tehty kaksikielisiä kuntia ilmaan mitään raja-arvoja. Lohja-Lojo päätettiin tehdä kaksikieliseksi, vaikka ruotsinkielisiä on selvästi alle vaadittavan määrän, nyt jotain 3%.

Tepeteus

Tässä muutama pointti Sampo terholta:

1. Kaksikielisyys on rikkaus – Tämä on mielipide eikä järkiperustelu. Jokaisella on tietenkin oikeus omaan mielipiteeseensä, mutta toisaalta kukaan ei voi toisen puolesta määrätä, minkä hän kokee rikkaudeksi. Suomen valtion kaksikielisyys ei myöskään edellytä pakkoruotsin ylläpitämistä.

2. Onhan kouluissa muitakin pakollisia aineita kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi – Pakollisia aineita saa kouluissa olla jatkossakin, mutta yhtäkään niistä ei voi perustella sillä, “että onhan muitakin pakollisia aineita, siksi myös tätä opiskellaan” – tässähän ei perusteluna ole lainkaan asiasisältöä. Minkä tahansa aineen opiskelusta on osoitettava olevan hyötyä niille, joille se on pakollista. Matematiikan ja biologian perustiedot ovat tarpeellisia kaikille ja kaikkialla maailmassa, eli niille on selkeät yleishyödylliset perusteet, jotka ruotsilta puuttuvat.

3. Pakkoruotsi edistää kielellistä monimuotoisuutta – Miten monimuotoisuus kasvaa siitä, että kaikki kansalaiset pakotetaan lukemaan yhtä ja samaa kieltä, laajemman kielivalikoiman sijaan?

4. Ruotsin opettelu on hyvä tapa oppia muitakin kieliä – Varmasti vielä parempi tapa oppia muita kieliä on lukea juuri niitä, eikä välissä vuosia ruotsia. Ja vastaavasti muiden kielten osaaminen varmaankin olisi sitten myös hyvä tapa tarpeen tullen oppia helpommin ruotsia.

5. Pakkoruotsi edistää kansainvälisyyttä – Todellisuudessa maamme hirttäytyminen kahteen kansainvälisesti pieneen kieleen (suomi, ruotsi) on paremminkin nurkkakuntaista, ei avautumista kansainvälisyydelle.

6. Ruotsin kieli on sivistävää – Ehkäpä, mutta voiko kukaan tosissaan väittää, että se on sivistävämpää kuin vaikkapa ranska, saksa, espanja tai mikä tahansa muu kieli, jota osa oppilaista lukisi ruotsia mieluummin?

7. Ruotsi ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme – Kyllä, mutta historiaa opiskellaan historiantunneilla. Kielten opetuksen täytyy tähdätä tulevaisuuden tarpeisiin, ei menneisyyteen. Menneisyyteen ei voi työllistyä eikä lähteä edes turistimatkalle kieliosaamistaan hyödyntämään.

8. “En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä” – Tämä on varmasti periaatteessa totta, mutta itse ainakin olen kuullut hyvin monien valittavan sitä, että joutui lukemaan nimenomaan ruotsia kieliosaamisensa laajentamiseksi, eikä saanut vapautta lukea jotain suurempaa maailmankieltä sen sijaan.

9. Kun jokaisen on luettava pakkoruotsia, kaikille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä kaksikielisyyttä vaativiin virkoihin – Pakkoruotsijärjestelmän purkaminen tulisikin aloittaa juuri virkakelpoisuusvaatimuksista, joille ei ole mitään käytännöllisiä perusteita. Riittää, että kaikissa virastoissa, laitoksissa jne. on joku, joka osaa antaa ruotsinkielistä palvelua, kaikkien ei tarvitse sitä osata.

10. Pakkoruotsi on välttämätöntä siksi, että ruotsinkieliset saisivat Suomessa palvelua –Ruotsinkieliset palvelut tulee ensisijaisesti turvata ruotsinkielisten omalla työvoimalla, mutta tätä voidaan lisäksi täydentää vapaaehtoisilla ruotsin lukijoilla, joita varmasti riittäisi edelleen paljon. On muistettava, että ruotsinkielisiä on vain noin 5 % kansalaisista. Jos siis esimerkiksi puolet suomenkielisistä opiskelisi ruotsia, olisi potentiaalisia palvelun tarjoajia jo kymmenkertainen väestönosa ruotsinkielisiin nähden. Vaikka vain 10 % suomenkielisistä opiskelisi ruotsia, ruotsinkielisten omaa palvelutyötä täydentävä väestönosa olisi yhä kaksinkertainen koko ruotsinkieliseen väestöön nähden. Toisaalta taas RKP ei itsekään usko pakkoruotsin turvaavan palvelut, koska vuonna 2010 Keski-Pohjanmaan aluehallintopäätöksessä RKP vaati liitoksen Vaasan kanssa ja esitti perusteluksi, että Oulun pakkoruotsin läpäisseitten virkamiesten ruotsinkielentaito oli riittämätöntä ruotsinkielisten palveluiden tarjoamiseen.

11. Pakkoruotsi on välttämätöntä kaikille kun eihän sitä koskaan tiedä, ettei joskus vanhemmiten muuta Ruotsiin – Sitäkään ei tiedä, muuttaako Viroon, Venäjälle, Espanjaan, Kiinaan tai EU-hommiin ympäri Eurooppaa. Jokaiseen tulevan elämän mahdolliseen käänteeseen ei koulussa voida varautua pakko-opetuksella, vaan on parempi harjoitella uusia taitoja vasta sitten, kun tarvetta todella ilmaantuu.

12. Meidän pitäisi opetella enemmän kieliä, ei vähemmän – Kielivapauden ajatus ei ole vähentää kielten opiskelua, vaan että ruotsin sijaan saisi koulussa opiskella jotain muuta kieltä. Eli kielivapauden myötä suomalaisten kielitaito ei vähenisi vaan monipuolistuisi.

13. Pakkoruotsia pitää opiskella, koska Suomi on kaksikielinen maa – Toteamus ei tarkoita mitään ilman täsmennystä, sillä itse maahan ei puhu mitään kieltä. Jos tällä tarkoitetaan, että Suomen valtio on perustuslaillisesti kaksikielinen, niin väite on totta mutta perustuslaissa ei sen sijaan sanota mitään siitä, että jokaisen suomalaisen täytyisi opiskella ruotsia. Jos toteamuksella taas väitetään, että Suomen kansa on kaksikielistä, niin väite on totta vain pieneltä osin. Suurin osa Suomesta ja suomalaisista ovat yksikielisesti suomenkielisiä, jos kohta meillä on nykyään valtava määrä erilaisia kielivähemmistöjä, joista ruotsinkieliset ovat vain yksi. Suomea voi siis käytännössä kutsua monikieliseksi maaksi, mutta kaksikieliseksi ainoastaan perustuslaillisessa mielessä, eikä perustuslaista löydy tukea pakkoruotsille. Edelleen, jos suomalaiset olisivat oikeasti kaksikielisiä, ei nykymuotoista pakkoruotsia edes tarvittaisi, vaan ruotsia opittaisiin jo arkielämässä.

14. Pakkoruotsi on osa pohjoismaista identiteettiämme – Jokaisella on oikeus itse päättää identiteetistään, eikä kaikille suomalaisnuorille nimenomaan pohjoismaisuus ole keskeisin osa identiteettiä. Erityisen omituista on, että ”pohjoismaisuus” syntyisi nimenomaan ruotsin osaamisella, eikö suomi ole aivan yhtä pohjoismainen kieli?

15. Ruotsi on meille tärkeä vientimaa – Tämä pitää sinänsä paikkansa, mutta ei kelpaa pakkoruotsin perusteeksi. Ensinnäkin maailmankaupan kieli on englanti. Toisekseen vienti Saksaan ja Venäjälle on myös meille tärkeää, eikä meillä silti ole väitetty olevan tarvetta pakkosaksalle tai pakkovenäjälle. Ylipäänsä on käsittämätön ajatuskulku, että jos tehdas esimerkiksi tuottaa tavaraa jota viedään Ruotsiin, jokaisen työntekijän tehtaan liukuhihnallakin täytyisi osata puhua ruotsia, että kaupankäynti onnistuu.

16. Pakkoruotsi on välttämätöntä elävän kaksikielisyyden ylläpitämiseksi – Tämäkään perustelu ei pohjaudu minkäänlaiseen osaamistarpeeseen tai yleiseen hyötyyn, vaan on poliittinen tavoite ylläpitää pakkotoimenpitein maamme kaksikielisyyttä. Mielenkiintoisinta väitteessä on, että se olettaa niin sanotun ”elävän” kaksikielisyyden itse asiassa perustuvan keinotekoiseen pakkoon. Tavoite on kuitenkin sekä mahdoton että moraaliton. Pakkoruotsin oppimistulokset ovat erittäin heikot, eikä suomenkielisiä suomalaisia ole kyetty edes 40 vuoden pakkoruotsin opintojen jälkeen muuttamaan kaksikielisiksi. Omasta mielestäni tämä perustelu hipoo lisäksi ihmisoikeusrikosta, koska jos suomenkielisiä suomalaisia ylipäänsä yritetään valtion pakkotoimenpitein muokata identiteetiltään kaksikielisiksi, ollaan moraalisesti samassa tilanteessa kuin sortovuosien venäläistämispyrkimyksissä.

F1nlander

Sen lisäksi, että ilmaisee mielipiteensä näillä keskustelupalstoilla, kannattaa ilmaista mielipiteensä pakkoruotsista joka ikinen päivä työpaikalla, vapaa-aikana, arkena, pyhänä, suomalaisille, ulkomaalaisille...

Iloinen veronmaksaja

"Julkisten alojen työntekijöiden on hallittava virkaruotsi. Siksi yksikieliset suomalaiset vaikeuttavat vapaaehtoisesti asemaansa näillä työmarkkinoilta. Sitäkö tässä haetaan?"

Ensinnäkin ei pidä paikkansa, että julkisten alojen työntekijöiden olisi hallittava "virkaruotsi". Vaatimus kielitaidosta vaihtelee julkisilla aloilla työtehtävien (ja nykyään ilmeisesti myös etniskielellisen taustan!) mukaan, toki niin, että julkisilla aloilla tyypillisesti vaaditaan kohtuuttoman hyvää ruotsin taitoa suhteessa tilanteeseen, jossa asiakas ostaisi vastaavan palvelun yritykseltä.

Ei ole harvinaista, että julkisen palvelun lääkärissä jää epäselväksi, osaako ulkomaalaistaustainen lääkäri kunnolla suomea - paljon en löisi vetoa ruotsintaidosta.

Toiseksi, argumentti toimii myös toiseen suuntaan: olemalla opiskelematta muita kieliä ja käyttämällä tämän ajan ruotsin opiskeluun opiskelija sulkee itseltään ovia rahakkaampiin tehtäviin kansainvälisissä yrityksissä.

Mitä jos annettaisiin perheiden itse valita, mitä kieliä lapset opiskelevat? En usko että ruotsin pakollinen opettaminen kyvyistä, tarpeista ja suuntautumisesta välittämättä tarjoaa hyvää opiskeluympäristöä tai riittäviä valmiuksia käytännön kohtaamisiin aidosti ruotsinkielisten kanssa.

Taas kerran nähdään miten kevyin argumentein nimenomaan pakkoruotsia puolustetaan monipuolisempaa kieltenopiskelua vastaan.

Eero zxc

Kaksikielisyys eli pakkoruotsi maksaa miljardi euroa VUODESSA veronmaksajille. Tämä lasku pohjautuu Ahvenanmaan poliitikkojen tokaisuus kuinka paljon kaksikielisyys eli suomenkieli tulisi heidän hallinnossaan maksamaan 28 000 asukkaalle vuodessa.

Tepeteus

Pietilä iskee jällleen.

Kun olen lukenut hänen juttujaan, niin tulee tunne että ei hän todellakaan voi olla asioista jatkuvasti tätä mieltä... Ilmeisesti tämä änkyröinti on puhdasta provokaatiota? Eihän kukaan voi todella olla jatkuvasti tommonen?

Vaari

Maassa maan tavalla ja mahdollisuuksia opiskella merkitseviä,kansainvälisiä kieliä jo peruskoulusta lähtien. Ei mitään pieniä murrealueiden kieliä "pakolla".

AGRIKOLA

A-P Pietilä: "...yksikieliset suomalaiset vaikeuttavat vapaaehtoisesti asemaansa näillä työmarkkinoilta. Sitäkö tässä haetaan?"

Sinä siis periaatteessa ymmärrät tämän aloitteen tarkoituksen, mutta et sitten lopulta kuitenkaan?

Kyllä, pakkoruotsi ja sitä seuraava virkaruotsi ovat yksikielisille suomalaisille, jotka muodostavat kansan selkeän enemmistön, melkoinen tulppa uralla. Sehän on koko kampanjan keskeinen pointti. Nyt meillä syrjäytetään ihmisiä pakkosyöttämällä kieltä, jonka käytännön merkitys ihmisten arkielämässä on munkkilatinan luokkaa.

Onko meillä todella varaa tähän? Onko se todella teinipoikien oma vika vai voisiko yhteiskuntakin miettiä tekevänsä jotakin toisin? Onko maailmassa yhtäkään toista maata, joka tieten tahtoen syrjäyttää, siis kirjaimellisesti syrjäyttämällä syrjäyttää omia nuoriaan, jotta jotkut pienet piirit saavat pelattua ahdasmielistä kielipolitiikkaansa?

Nouse sinäkin A-P Pietilä järjen puolella. Menneisyydessä elävä kieliapatia ei saa voittaa, koska Suomella on tulevaisuus edessä. Kansasta vapaata kielivalintaa kannattaa jo sama osuus kuin aikoinaan kieltolain kumoamista (70-30) ja kysymys onkin nykyään enää demokratian toimivuudesta.

Mauri

Kielitaito kunniaan, pakkoruotsi pois
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12217678#comment-67564441

puolueiden PUHEENJOHTAJAT EIVÄT OSAA PAKKORUOTsIA SEN VERTAA, ETTÄ VOISIVAT KÄYDÄ YLEssä POLIITTISTA KESKUSTELUA
ymmärrettävällä kieliaidolla

Silti Länsiväylän päätoimittaja Pietilä pilkkaa poikia,
etteivät nämä opiskele
ikään kuin pakkoruotsin poistaminen vähentäisi opiskelua,
kun muita kieliä tulee tilalle
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/292679-kuka-pelkaa-ruotsia

Pietilän puheet ylittävät provokaation rajan, koska kielitaitoheikkous
Suomessa on vakava asia.
http://www.lansivayla.fi/keskustelut/292679?quicktabs_4=0

Pakkoruotsin tilalle tulee muita kieliä kuten ranskaa ja saksaa,
joita Pietilä ei osaa. Tuskin hän englantiakaan kunnolla puhuu,
missäpä hän sitä olisi oppinut.

Suomalainen kielipaletti on suomi ja englanti kaikille
ja sen jälkeen saksa ja/tai ranska.

Pakkoruotsi, venäjä tai espanja eivät kuulu kieliagendaan
yleisesti ja normaalisti yliopiston käyville. Niitä voi opiskella
3-4 kielen kielen jälkeen itsenäisesti omalla kustannuksella,
jos katsoo tarvitsevansa.

Lopuksi Pietilä vetää vielä perustuslakia ja virkaruotsia pöytään,
ikään kuin niillä olisi jotain pelotetta sivistymättömyyden,
pakkoruotsin levittämisessä.

Statt der obligatorische schwedische Sprache lernen die Schuler andere Sprachen wie Französisch und Deutsch, Sprachen,
die Pietilä selbst nicht weiss. Meine Vermutung ist, dass er nicht einmal gutes Englisch spechen kann, wo hätte er das lernen können?

Die finnische Wahl für Sprachen is Finnisch und Englisch fur alle und nach diesen Studien Deutsch und/oder Französisch.

Schwedisch, Russisch oder Spanisch nicht, sie gehören gar nicht zur grundliche Reihe von Sprachen eines durchschnittlichen Schülers. Dann nach 3 oder 4 gut angepasste Sprachen können die Schuler ganz einfach mehr auf eigene Faust lernen, wenn es nötig sei.

Schliesslich nimmt Pietilä die Verfassung und produziert falsche Auswirkungen, dass es uns zwinge,
obligatorisches Swedisch lernen oder sogar erforderlich wäre Zertifikate für Regierungsposten zu erreichen.

Kielitaito kunniaan

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12217678#comment-67565419

Folktingetin älyttömät väitteet ovat samanlaisia kuin Pietilällä

Pietilä on kopioinut Folktingetin juttuja??? eli täältä
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12216820
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12216820#comment-67565337

Aivan järjetön on väite on seuraava

4.Ruotsi on helppo, yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen kieli

EI OLE HELPPOJA JA VAIKEITA KIELIÄ paitsi
Folktingetin kieltäosaamattomien aivokopassa

Folktingetiläinen ajattelee, että koska olen tyhmä ja äidin
kanssa jokellellessa opin ruotsin, kielen täytyy olla helppo.

Katsokaa Andien intiaaneja joskus (hattupäisiä naisia)

He eivät juurikaan osaa lukea eikä kirjoittaa

Mutta he osaavat käyttää subjunktiivia aivan oikein (espanjassa
on indikatiivin ohella TÄYDELLINEN subjunktiivi-tapaluokka,
jota siis ei ole ranskassa tai italiassa täydellisenä)

Siis espanja on helppo, yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen kieli
koska Andien koulujakäymätön intiaani osaa sitä käyttää

Samoin ruotsi on helppo, yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen kieli
koska oppimaton folktingeriläien osaa sitä käyttää

Eihän tässä mitään järkeä ole. Jos äiti puhuu melanesian pidginiä
niin lapset sanovat, että se on
helppo, yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen kieli

AjatuskopioimoFolktinget

"Julkisten alojen työntekijöiden on hallittava virkaruotsi. Siksi yksikieliset suomalaiset vaikeuttavat vapaaehtoisesti asemaansa näillä työmarkkinoilta. Sitäkö täs sä haetaan?"

Ihmisoikeuksien julistuksen 21. artikla, kohta 2 toteaaNyk
2. Jokaisella on yhtäläinen oikeus päästä maansa julkisiin toimiin.

Monikielisessä Suomessa virkaruotsin vaatimus on kohtuuton ja vanhentunut, koska EU-Suomessa viranhaltijat julkisella sektorilla entistä enemmän tarvitsevat monien eri kielten osaamista voidakseen palvella monia eri kieltä puhuvia kansalaisia tai tullakseen toimeen työhön liittyvissä asioissa EUn tasolla.

Toisaalta maahanmuutajataustaiset uudet Suomen kansalaiset ovat kohtuuttomien vaatimusten edessä, kun heiltä vaaditaan paitsi maan pääkielen, suomen, osaamista, myös virkaruotsin suorittamista ja hyvin monesti myös englannin opiskelua. Nuo ovat täysin kohtuuttomia vaatimuksia hyvin monille maahanmuuttajaperheiden lapsille, kun ajattelee perheen tilannetta ja lähtökohtia.

Hyvin paljon kuitenkin tarvittaisiin noiden maahanmuuttajataustaisten panosta ja hakeutumista esim sote-sektorin tehtäviin, joissa on pulaa vieraiden kielten osaajista. Virallisesti mm Vantaa on kaksikielinen ja virkaruotsia vaaditaan, mutta todellisuudessa tarvitaan paljon enemmän muiden kielten osaamsita.

...

"Alhaisen koulutustason suomalaiset kilpailevat entistä kovemmin vieraskielisten kanssa, kun virolaiset, latvialaiset, liettualaiset, venäläiset, afrikkalaiset ja aasialaiset pyrkivät samoihin matalapalkkaisiin aputöihin.

Toivottavasti pakkoruotsin poisto ei edistä yleistä koulutuksen vaatimustason alentamista."

Pakollisen ruotsin muuttaminen vapaaehtoiseksi tarjoaa mahdollisuuden lisätä suomalaisten kilpailukykyä työmarkkinoilla! Nykyään pakollista ruotsia pitää opiskella peruskoulussa ja vielä lukioissa vähintään viisi kurssia ja yliopistossa vaaditaan lisää ruotsinopintoja ja virkaruotsin suorittaminen päälle.

Kun noiden kohtuuttoman laajojen pakkoruotsin opintojen sijaan sallitaan mahdollisuus opiskella joko muita kieliä tai muita oppilaineita , esim matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, taito-ja taideaineita, sitä kautta suomalaisten osaamistaso ja kilpailukyky työmarkkinoilla voi nousta hurjasti. Sitä kautta myös yliopistoissa voidaan enemmän keskittyä korkean tason opetukseen ja tutkimukseen ja tuotekehittelyyn ja saadaan uusia innovaatioita ja nokioita tähän maahan.
Väitän, että pakollisen ruotsin opiskeluvaatimus rapauttaa suomalaisten ja Suomen kilpailukykyä.

höpöä

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12217678#comment-67566203

Folktinningen kirjoittaa

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12216820
http://www.folktinget.fi/fi/toimintamme/miksiko_ruotsia_/

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12216820#comment-67565977

Folktinningen kirjoittaa
"""10.Ruotsin kielen taito helpottaa muiden kielten –
kuten ranskan, saksan, espanjan ja englannin – oppimista."""

Tämä tietenkin johtuu siitä että kilttijuna on ruotsiksi snälltog josta seuraa että se on saksaksi
schnellzug

ja zug (veto) sanasta tuli mieleen että vetää on ruotsiksi draaga ja
saksaksi taas tragen on kantaa ja vetää ziehen

Näistä sitä voi vetää paralleeja yhteen että samat kielethän ne
ja kun opiskelee 10 vuotta ruotsia ensin on helppo
20 vuoden päästä tietää

että hevonen on häst, saksaksi hest eikun se olikin norjaa
saksaksi pferd ja niin edelleen

MITÄ HELEVETIN KIELTÄ SAKSANA FOLKKETINGELÄISET OVAT RUOTSIN
PERUSTEELLA LUULLEET OPPIVANSA????

Siansaksaa ajatushautomossa

Neljää vierasta kieltä olen aikoinaan koulussa opiskellut. Saksaa, ruotsia, ranskaa ja englantia ja näistä olen elämäni aikana ( 62 v.) tarvinnut vain ja ainoastaan englantia ja ruotsia. Sillälailla minun kohdallani enkä ole ikinä ajatellut, että ruotsin kielen taitoni olisi jonkinlaista PAKKOA.

Oikeudenmukainen

"Sillälailla minun kohdallani enkä ole ikinä ajatellut, että ruotsin kielen taitoni olisi jonkinlaista PAKKOA."

Good for you. Kuitenkin tosiasia on, että kaikkien suomalaisten koululaisten on sittemmin ollut pakko opiskella ruotsia. Edes suomi ei ole kaikille suomalaisille pakolinen, mutta ruotsi on.

Pientä rajaa

Pientä rajaa sille mitä tarkoittaa pakko. Minusta on aina ollut hyödyllistä osata myös ruotsia. Minun kouluaikanani en voinut valita saksan ja ranskan kielen opiskelussa. Ne olivat myös pakko ja niistäkin olen kiitollinen, että osaan edes auttavasti. Kaikki osaaminen on plussaa.

Oikeudenmukainen

Sivut