Kulttuuri

Juhannusyössä on outoa taikaa - tiedätkö miksi?

KESÄJUHLA Ajat muuttuvat, mutta juhannukseen kuuluu yhä ikivanhoja perinteitä, kuten juhannussauna ja kokko.

Museolehtori Jenni Sahramaa keräsi niityltä kukkakimpun, jossa on seitsemän erilaista kukkaa. Vanhan uskomuksen mukaan juhannusyönä näki unessa tulevan sulhasen, kun tyynyn alle oli kätketty kukkakimppu.

Johanna Erjonsalo

Juhannus on vanha juhla, joka lienee peräisin jo esikristilliseltä ajalta.

– Se kytkeytyy ilmeisesti alkukesän Ukonvakat-juhlaan, jolla toivottiin sato-onnea, museolehtori Jenni Sahramaa kertoo.

Juhannus-nimitys viittaa Johannes Kastajaan ja uusi merkitys liimattiin olemassa olleen juhlan päälle.

Koska sosiaaliturvaa ei ollut, turvaksi tarvittiin suku ja lapset.”

Taikojen tekeminen on ollut oleellinen osa juhannuksen viettoa. Taioilla haviteltiin naimaonnea ja karjaonnea.

– Ennen oli selvää, että ihmiset avioituvat. Koska sosiaaliturvaa ei ollut, turvaksi tarvittiin suku ja lapset. Hyvä aviopuoliso oli mieluiten varakas, terve ja hyvä työihminen.

Juhannuksena nuoret naiset keräsivät niityltä kukkakimpun tyynynsä alle ja toivoivat, että näkevät unessa tulevan sulhasensa. Kukkakimpussa piti olla seitsemän tai yhdeksän erilaista kukkaa.

Juhannuksen tärkein taikakasvi oli sananjalka.Se ei oikeasti kuki, mutta vanhan uskomuksen mukaan se kukkii juhannusyönä. Kukkivan sananjalan löytäjä voi muuttua näkymättömäksi tai hän voi löytää aarteen.

– Taikausko oli niin vahvaa, että vuonna 1612 kirkko kielsi sananjalkojen poimimisen, Sahramaa mainitsee.

Vihdan asennosta voi päätellä, miltä suunnalta kosija tulee tai mihin suuntaan kannattaa lähteä kosimaan.”

Juhannussaunaan tehtiin vihdat. Saunomisen jälkeen vihta heitettiin olan yli saunan katolle. Vihdan asennosta voi päätellä, miltä suunnalta kosija tulee tai mihin suuntaan kannattaa lähteä kosimaan. Jos vihta osoitti kirkkomaan suuntaan, se tiesi kuolemaa.

Tärkein taikojentekohetki oli aaton ja juhannuspäivän välinen yö. Juhannusyön kasteessa oli salaperäisiä voimia. Kastetta keränneestä lakanasta tiristetyllä vedellä saattoi parantaa sairauksia tai se toi ainakin naimaonnea.

– Juhannuksena tupa koristeltiin oksilla niin, että se saattoi näyttää lehvämajalta. Oven pieliin pystytettiin juhannuskoivut ja tämä tapa elää paikoin edelleen, Jenni Sahramaa sanoo.

– Myös navetan oven päälle laitettiin lehviä suojelemaan lehmiä pahoilta hengiltä ja noidilta. Joskus lehviä sidottiin myös lehmien sarviin.

Juhannuskokon polttaminen on perinne, joka elää edelleen. Isolla tulella karkotettiin noitia ja pahoja henkiä. Vanhaan aikaan kokkoon kerättiin roskia pitkin vuotta.

Vanhaan aikaan juhannuksena herkuteltiin etenkin tuorejuustolla ja letuilla, koska navetasta laitumelle päässeet lehmät tuottivat hyvin maitoa.

– Nykyajan juhannuksen tärkeimmät elementit ovat kokko, yhdessä oleminen ja syöminen, Jenni Sahramaa arvioi.

Juhannus

Talomuseo Glimsissä (Glimsintie 1, Jorvin sairaalan naapurissa) 17.6. kello 13-15 työpajassa tehdään tuohisormuksia ja kello 15 alkaa opastus, jolloin kerrotaan vanhoista juhannustaioista ja -tavoista.

18.6. kello 13-15 työpajassa tehdään kukkaseppeleitä ja klo 15 opas kertoo juhannukseen liittyvistä taioista ja tavoista.

Juhannuksena 19.–21.6. Glims on suljettu.

Juhannus oli aiemmin liikkuva juhla ja juhannusaatto oli aina 23.6.

Vuodesta 1955 juhannusta on vietetty 19.6. olevan viikonlopun jälkeen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta: 

Tässä uusin ennuste juhannussäästä – kello 18 tulee muutos15.6.2015 08.54
Juhannusveneilijä, ota tärkeä numero talteen!17.6.2014 14.21

Etusivulla nyt

Uusimmat: Kulttuuri

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu