Puheenaihe

Rakennusmestari: Näissä taloissa muhii kosteuspommi

RAKENTAMINEN   Kosteusvaurioihin kannattaa suhtautua vakavasti, sillä ne ovat usein syynä sisäilman epäpuhtauksiin. Suurin riski on nyt 1960–80-luvuilla rakennetuissa pientaloissa.

Vesivahinkoseminaarissa palkitun rakennusmestari Matti Eklundin asiantuntemukselle on kysyntää ympäri Suomen.

Tuula Lukic

– Kiinteistöjen ja asuntojen omistajat säästävät väärässä kohdassa, kun ammattitaitoiseen suunnitteluun ei rakennus- ja korjausvaiheessa satsata. Tämä näkyy yhä kasvavissa kosteus- ja homevauriomäärissä, rakennusmestari Matti Eklund sanoo.

Eklund on tehnyt selvityksiä kosteusvauriokohteista 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Hän kertoo suurimman työsarkansa olevan tällä hetkellä 1960–80-luvuilla rakennetuissa pientaloissa.

Suurin syy ongelmiin on kuitenkin rakennuspaikkaan nähden valittu väärä perustamistapa.

– Sotien jälkeen voimakkaan rakennuskauden aikana käytetyt materiaalit ovat osaltaan edesauttaneet nykyisten vahinkojen syntyä. Suurin syy ongelmiin on kuitenkin rakennuspaikkaan nähden valittu väärä perustamistapa. Syy valintaan on useimmiten ollut halvin hinta.

Alapohjan korjauksista syntyy nyt korkea loppulasku. Se saattaa entisestään kasvaa, jos kyseessä on kiinteistökaupan jälkeen paljastunut ongelma.

– Oikeudenkäyntien määrä on lisääntynyt valtavasti, kun korvauksista käydään kiistaa. Suosittelisin sovinnollisia ratkaisuja, sillä oikeudenkäynnit ovat pitkiä ja kalliita.

Matti Eklund toivoo yhtenäisiä toimintaohjeita kuntotarkastuksille, jotta ne todella kertoisivat talon kunnon niin ostajalle kuin myyjällekin. Toistaiseksi saatavilla on suositusohjeita, joita kuntotarkastuksia tekevien ei ole pakko noudattaa.

Asentajilla voisi olla samantapainen tarkistuslista kuin lentäjillä ennen koneen nousua.”

Kuluneella viikolla Eklund palkittiin Pohjoismaisessa Vesivahinkoseminaarissa Haikon kartanossa työstään vesivahinkojen ehkäisemiseksi.

Suomi ei ole kosteusvaurio-ongelmineen yksin. Ympäristöministeriön yli-insinööri Kaisa Kauko toteaa, että vesivahinkojen määrä on noussut kaikissa Pohjoismaissa. Yhteenlasketut vuosivahingot ovat 20 miljardia euroa.

Talojen sisällä vuotovahingoista suurin osa tapahtuu keittiöissä. Usein syy on astianpesukoneiden putkistojen asennusvirhe. Kylpy- ja suihkutiloissa kriittisin paikka on lattiakaivon reuna.

– Tiedämme ongelmat, mutta silti aina samat asiat ovat kärjessä. Tarvitaan tarkempia asennusohjeita ja valvontaa. Asentajilla voisi olla samantapainen tarkistuslista kuin lentäjillä ennen koneen nousua eli edetään, kun asiat listalta on kuitattu tehdyiksi, Kaisa Kauko esitti.

Talojen sisällä vuotovahingoista suurin osa tapahtuu keittiöissä.”

Kosteusvauriot ovat usein syynä sisäilman epäpuhtauksille, joille altistuu Suomessa arviolta 600 000–800 000 ihmistä päivittäin. Matti Eklund Oy:n asiantuntija, rakennusmestari Marit Sivénin mukaan sisäilmaongelmien selvittäminen lähtee aina talon rakenteiden tutkimisesta.

– Korjaukset ovat usein kalliita, mutta onko varaa menettää terveys? Joskus on niinkin, että talon purku voi olla kannattavampaa kuin mittavat korjaukset. Helppoa yhtälöä ei ole.

Pohjoismainen Vesivahinkoseminaari

Järjestetty noin 25 vuoden ajan joka toinen vuosi.

Tänä vuonna Haikon Kartanossa Porvoossa aiheina olivat märkätilat, rakennusprosessi, terveys sekä tutkimus ja kehittäminen.

Suomessa käynnistyi vuonna 2010 ympäristöministeriön johtama Kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelma.

Ohjelman tavoitteena on tuoda uutta tietoa ja työkaluja eri toimijoiden käytettäväksi.

Sivuilla www.hometalkoot.fi voi mm. tarkastella eri vuosikymmeninä rakennettujen talojen tunnusomaisimpia ongelmakohtia.

Saatavilla on myös selkeät huolto-ohjeet, joilla välttää homevauriot.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu