Paikallisurheilu

Hyppyheittäjä Seppo Kuuselasta syntyi kirja

Hanno Möttölä ja Petteri Koponen ovat nykynuorison tuntemia suomalaisia koripalloilijoita. Mikko Taatila teki kirjan takavuosien suomalaisesta koripallosankarista Seppo Kuuselasta.

Aki Saranen

– Kyllä sä olet upean kirjan tehnyt. Se on hyvännäköinenkin. Kyynel tuli silmään, kuin näin sen ekaa kertaa, kehuu 77-vuotias Seppo Kuusela puolisen vuosisataa nuorempaa Mikko Taatilaa.

Taatila teki elämäkerran kivenlahtelaisesta koripallolegendasta Kuuselasta. Uunituoretta kirjaa ihasteltiin ensiksi Kuuselan kotona. Tänään keskiviikkona se esitellään koripalloväelle Honka–ToPo-liigaottelussa Tapiolan urheiluhallissa.

Kuuselan koripalloura hakee vertaistaan.

– Sepon tarina on sen verran mielenkiintoinen, että ajattelin sen herättävän laajempaakin kiinnostusta, perustelee koripalloliiton viestintää hoitava esikoiskirjailija.

Alkuvuonna asiasta innostui ratkaisevasti myös jättikustantaja WSOY.

Kuuselan koripalloilu alkoi Hämeessä vuonna 1944.

– Se oli hyvin karua ja kovaa aikaa. Olin Toijalassa sotaa paossa ja luin koko ajan.

Opiskelumenestyksen ansiosta Kuusela ponkaisi kolmosluokalta Norssiin ja työuraa täyttivät toimitusjohtajien pestit. Terve urheiluhulluus seurasi kuitenkin mukana. Koripallon lisäksi Kuuselan mielilajeihin kuuluivat käsipallo ja yleisurheilu. Meininki oli siihen aikaan sellainen, että urheiluintoiset harrastivat kaikkia lajeja.

Jokaisesta suosikkilajista lohkesi Kuuselalle Suomen mestaruuksia, koripallosta paljon muutakin.

– Vuonna 1968 Honka voitti seurajoukkueella Pohjoismaiden mestaruuden. Olin jo kolmeviitonen, joten ruotsalaiset kaverini kysyivät, että tuletko sä Seppo vielä kävelysauvojenkin kanssa voittamaan meidät.

– Sepon viisitoistavuotisen maajoukkueuran aikana Suomi ei hävinnyt koripallossa kertaakaan Ruotsille, teroittaa Taatila.

Tennispalatsista Kuusela poimi toisen muiston.

– Kun ensimmäistä puoliaikaa oli jäljellä pari sekuntia, heitin pallon sukkana koriin omalta vapaaheittoviivalta. Yksi miljoonasta sellaisesta menee sisään. Äitini oli katsomassa peliä ja sanoi, että noita heittoja Seppo sinun täytyy viljellä lisää. Äiti ei ymmärtänyt koriksesta mitään, mutta sen hän ymmärsi, että urheilin hirveästi, naurahtaa Kuusela.

EM-kisoissa Kuusela koripalloili viidesti.

– Budapestissa oli 50 000 ihmistä huutamassa katsomossa ja meinasin pyörtyä, kun tein ottelun ensimmäisen korin.

Se jäi Kuuselaa harmittamaan, ettei hän lähtenyt Tokioon vuonna 1964. Silloin koripallomiehistö pääsi kesäolympialaisiin karsintojen kautta historian ainoana suomalaisena palloilujoukkueena.

– Olin juuri aloittanut työt kosmetiikka-alan yrityksen toimitusjohtajana ja perhe oli aika nuori, pohtii Kuusela valmentaja Kalevi Tuomiselle antamiaan rukkasia.

Yleisurheilussa Kuuselan lahjakkuuden huomasi valmentajaguru Armas Valste.

– Minkä helkutin takia sä päästit sen Sepon sitä lättyä pomputtamaan, heitti Valste Sepon isälle.

Kuusela juoksi satasen 11,0 ja hyppäsi pituutta 707.

Käsipallossa nopea palloilija menestyi vähimmällä vaivalla.

– Käsipallo oli minulle helppoa. En harjoitellut sitä koskaan, kuittaa Kuusela.

Kuuseloiden perinne jatkuu Hongassa

Monilahjakkuus Seppo Kuusela pelasi käsipalloa takavuosien helsinkiläisessä mahtiseurassa Unionissa ja koripalloa Kiri-Veikoissa, HOK-Veikoissa sekä Panttereissa.

Rakkaimmaksi korisseuraksi kohosi kuitenkin Espoon Honka, jonne Kuusela kulki saatuaan seuralta asunnon Tapiolasta.

– Siihen aikaan ei tehty paljon pelaajasiirtoja. On sanottu, että se oli koripallohistorian suurin paukku. Hongan asema oli vielä vuonna 1963 olematon, perustelee Kuusela.

Muutamassa vuodessa alkoi tapahtua.

– Ensin noustiin, pudottiin, taas noustiin. Sitten alkoi tulla mestaruuksia ja oltiin aika ylivoimaisia.

Pelaaminen Hongassa päättyi vasta vuosi sitten, otteluiden seuraaminen jatkuu edelleen terävien ohjehuutojen kera. Välillä Kuusela valmensi joukkueita sekä kahta poikaansa Petteriä ja Jukkaa.

– Isät ja pojat, me ollaan voitettu A-junioreiden SM-kultaa, kehaisee Kuusela.

Petteristä tuli myös huippupelaaja sekä valmentaja. Koripalloilua jatkaa Hongassa Petterin poika Teemu, 14.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikallisurheilu

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu