Ruoka

Kannattaako sieniä vielä etsiä? – Tutkija: Nämä lajit voivat yllättää poimijan

Metsässä kannattaa nyt samoilla, kun säät ovat suotuisat. Vaikka sieniä on löytynyt vähän, löytyy luonnonrauhaa aina.

Mikko Välimaa

Syksy ei ole ollut sienestäjien juhlaa tänä vuonna. Alkusyksyn kantarellien jälkeen metsästä on voinut löytää vain satunnaisia sieniä.

Onko vielä toivoa sienisaaliista, vanhempi tutkija Kauko Salo Metsäntutkimuslaitokselta?

Suppilovahvero ei pienistä pakkasista hätkähdä.”

– Sienitilanne on ollut heikko pitkän aikaa. Toisaalta nythän on taas tulossa pikkuisen parempaa keliä ja suppilovahvero on sellainen, että se ei pienistä pakkasista hätkähdä. Elätän toiveita, että suppilovahveroita vielä tänä syksynä poimittaisiin marraskuussakin. Näin on joka vuosi tapahtunut. Tietysti kun lumipeite tulee, suppilovahveroita on vaikea löytää, mutta sanoisin, että ainakin hallavahakkaita pitäisi vielä olla.

Millainen sieni on hallavahakas?

– Hallavahakas on aivan erinomainen ruokasieni, jota ihmiset eivät oikein tunne. Se on voimakkaan limainen keskikokoinen sieni. Lakin pinta on hyvin oliivinvihreänruskehtava. Ehdottomasti suosittelen, etenkin kun näin myöhäissyksyn sieniä on niin vähän. Kun metsässä nyt viikonloppuna kulkee, suppilovahveroita löytyy pääasiassa kuusimetsästä, mäntymetsistä taas hallavahakkaat. Hallavahakas on sellainen sienikasvi, joka suomalaisten kannattaisi opetella.

Miten hallavahakas valmistetaan?

– Ihan vain paistamalla, sitä ei saa missään tapauksessa keittää eikä ryöpätä. Kulinaristinen nautinto syntyy siitä, että ensin sieni tietysti putsataan männynneulasista ja hiekasta, ja laitetaan sitten sellaisenaan pannulle. Siitä lähtee prosessi etenemään.

Onko jossain päin Suomea ollut tänä syksynä hyvä sienivuosi?

– Ei voi sanoa, että meidän valtakunnassa olisi ollut hyvä vuosi. Lapissahan on ollut jo pakkasta ja lunta, siellä ei ole ollut lokakuun puolivälin jälkeen oikein mitään. Etelä- ja Keksi-Suomessa taas on ollut tasaisen rauhallista.

Vaikuttaako kuiva syksy ensi vuoden sienikantaan?

Sieni ei ole ollenkaan tyhmä.”

– Sillä ei ole mitään merkitystä. Hypoteesini on, että rouskulla, haperoilla ja muilla, joilla on rihmastot maan alla, on itsesäätelykyky itiöemien tuottamiseen. Esimerkiksi herkkutatit tänä vuonna: Meillähän olisi ollut suosiolliset olosuhteet, mutta ei niitä tatteja vaan noussut. Sieni ei ole ollenkaan tyhmä. Sieni ei ole kasvi, se on omanlaisensa eliö, joka elää aivan omaa elämäänsä ja kun se on symbioosissa puulajien kanssa, se myös keskustelee puulajien kanssa. Sieni on riippuvainen sokereista, jota puu tuottaa. Sieni sitten antaa vastapainoksi puulle vettä ja kivennäisaineita, mutta millä tavalla sieni itse hyväksyy puun antaman sokerin vai onko jopa niin, että se ryöstää ylimääräistä sokeria kasvaakseen hyvin. Symbioosi on vielä niin vähän selvitetty asia, että kun symbioosin merkityksen pystyy selvittämään, kyllä siitä Nobelin palkinnon saa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Ruoka

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu