Saara, 23, kampanjoi tärkeän asian puolesta – "Kuolema kävi lähellä"

Saara Auvinen on kuuden viikon kuntoutusjaksolla Validia-kuntoutuksessa Helsingissä.

Sirpa Repo

TYÖTAPATURMA Saara Auvinen vammautui vakavasti pudottuaan hevosen selästä.

Kun tapaa 23-vuotiaan Saara Auvisen näkee vain kauniin nuoren naisen. Ensivaikutelma hämää.

Hevosalan yrittäjä putosi 1,5 vuotta sitten hevosen selästä. Yli 15-tuntiset työpäivät loppuivat kertaheitolla, vaikka Auvisella oli päässään kypärä.

– Kuolema ja neliraajahalvaus olivat kävivät lähellä, kertoo vakavan niska- ja aivovamman saanut Auvinen.

Nyt hän kampanjoi kypärän ja muiden turvavarusteiden käytön puolesta ratsastuksessa ja muissa urheilulajeissa, arkipyöräilyä unohtamatta.

– Kypärä pelasti henkeni. Tavoitteeni on, ettei kaikkien tarvitsisi käydä lähellä kuolemaa ja olla kuntoutuksessa ymmärtääkseen kypärän tärkeyden. Jokainen tietysti valitsee itse, pyrin olemaan saarnaamatta.

Auvinen muistuttaa, että aivovamma voi tulla minkä ikäiselle tahansa. Hänen elämänsä se on laittanut kokonaan uusiksi. Entinen tehopakkaus on joutunut opettelemaan uudelleen monia elämän perusasioita kuten käsien ja jalkojen toimintaa.

Kuntoutuksista huolimatta hän tarvitsee avustajan selvitäkseen arjesta.

– Jaksamiseni on pientä. Väsymys ei lähde, vaikka nukun 17 tuntia vuorokaudessa. Kaikki tekeminen on jaksotettava pieniin pätkiin.

Kun väsymys on päällä, vaikuttaa se muun muassa muistiin, tarkkaavaisuuteen ja tasapainoon.

Auvinen tunnustaa, että hänen oli vaikea myöntää itselleen oma tilanteensa.

– Ensin ajattelin, että kuntoudun takaisin työelämään. Olinhan nuori.

Häntä ärsyttää, koska hän ei pysty tekemään asioita, joita haluaisi. Esimerkiksi niin yksinkertainen asia kuin banaanin kuoriminen on hänelle haastavaa.

– Aika raadollista. Minulla on enemmän tahtoa tehdä asioita kuin kykyä.

– Aivovamman vakavuus tietysti vaikuttaa siihen, miten elämä sujuu. Kelan ja työeläkeyhtiön mielestä olen vaikeavammainen ja työkyvytön. Vakuutusyhtiö on toisella kannalla. Kuinka mielelläni minä lähettäisinkään sinne lausunnot, että olen työkykyinen.

Auvinen sanoo, että hän oli jäädä surkuttelemaan itseään tajutessaan saaneensa elinikäisen vamman. Mieleen on tullut, että elämä on epäreilua.

– Läheiset ovat kannustaneet ja antaneet sisua, kiittelee Auvinen.

Käyttäjän Sirpa Repo kuva

Sirpa Repo