Lainakatto tulee pian – "Sorsii köyhiä jotka eivät voi säästää"

Lainakatto varjostaa niiden omistusasunnosta haaveilevien unelmia, joille säästäminen on hankalaa.

Päivi Tuovinen

ASUNTOLAINA Asunnon ostajalla on pian oltava 10 prosentin säästöt.

Heinäkuun alusta lukien asunnon ostajalla on oltava vähintään kymmenen prosenttia omia säästöjä tai lisävakuuksia.

Ensiasunnon ostajalla riittää viisi prosenttia – paitsi ASP-lainassa, jossa säästöosuus on edelleen kymmenen prosenttia.

Valtio ehkäisee lainakatolla ylivelkaantumista ja asuntokuplien syntymistä.

Psykologinen vaikutus sillä voi olla.”

Kansantaloustieteilijä  Osmo Soininvaara on huolissaan siitä, että kaikki halukkaat eivät enää pääse kiinni omistusasumiseen.

– Se on epäoikeudenmukaista. Omistusasuminen on pitkällä tähtäyksellä halvin asumismuoto.

Toisaalta Soininvaara ymmärtää rajoitustakin.

– Jokin jarru tarvitaan, kun korot ovat nollassa. Muuten kysyntä nostaisi asuntojen hintoja rajatta.

Asuntojen kauppaan ja vuokraamiseen erikoistunut Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola uskoo, ettei lainakatto tuo suurta muutosta nykytilanteeseen.

– Pankit pitkälti jo noudattavat vastaavaa käytäntöä. Jokin psykologinen vaikutus sillä voi olla, hän arvioi.

Metsolan mielestä lainakatto on enemmänkin suunniteltu tulevia nousukausia silmällä pitäen, jolloin asuntokauppa uhkaa kuumeta.

Asuntokuplan syntyessä Finanssivalvonnalla on mahdollisuus laskea lainakattoa jopa 80 prosenttiin kauppahinnasta.

Silloin lainanottaja joutuisi varautumaan asuntokauppoihin 20 prosentin säästöillä tai muilla vakuuksilla.

Vielä taannoin oli tyypillistä, että pankit antoivat sataprosenttista lainoitusta.

– Nykyisin sataprosenttisen lainan saajat ovat yksittäistapauksia. Muutos tapahtui muutama vuosi sitten, kertoo OP:n liiketoiminta-alueen johtaja Jussi Huttunen.

Lainoittaminen yli 90 prosentin on mahdollista lisävakuudella. Sellaiseksi kelpaa esimerkiksi vanhempien asunto, mutta ei enää henkilötakaus.

Ostettavan asunnon vakuusarvo on yleensä 70–75 prosenttia, joten muuta vakuutta tarvitaan jo 90-prosenttiseenkin lainaan.

Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla asuntolainoja on Huttusen mukaan otettu OP-ryhmässä alkuvuodesta selvästi enemmän kuin viime vuonna.

Metsola taas ei usko, että lainakatto juurikaan lisää asuntokauppoja ennen heinäkuuta.

– En myöskään usko, että lainakatto näkyisi vuokra-asuntojen kysynnän lisääntymisenä.

Soininvaara muistelee takavuosia, jolloin Helsingillä oli asuntolainarahasto, josta tuettiin kaupunkilaisten asunnonhankintaa.

– Käytäntöön voitaisiin taas palata, hän ehdottaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Käyttäjän Jukka Hämäläinen kuva

Jukka Hämäläinen