Ulosotto ja perintä kutsuu yhä useampaa – "Valitettavasti suunta on kohti huonompaa"

Sanna Yrjölä ei ole huomannut sukupuolten välisiä eroja rahan käytössä

Pasi Natunen

OMA TALOUS Maksuhäiriöiden määrä nousi uudelle ennätystasolle alkuvuonna.

Suomen Asiakastieto Oy julkaisi alkuviikosta tiedotteen, jonka mukaan Suomessa on maksuhäiriöisiä henkilöitä tällä hetkellä 371 800 eli 2 900 enemmän kuin vuosi sitten.

Kokonaismäärä on jälleen suurempi kuin koskaan ennen. Alkuvuonna 2016 Suomen Asiakastieto Oy on rekisteröinyt 511 000 maksuhäiriömerkintää yhteensä 148 600 henkilölle.

– Tieto ei yllätä, arvelee Jukka Tikkanen.

Tikkanen arvelee, että maksuhäiriöiden taustalla on ehkä useammin ihmisen omat päätökset ja heikkoudet talouden pidosta.

– Toisaalta kun itse jäin pari vuotta sitten eläkkeelle, niin kyllähän siinä piti vähän aikaa totutella siihen uuteen tulotasoon, järvenpääläinen Tikkanen pohtii.

Hänen mukaansa esimerkiksi yllättävä työttömyys voi varmasti aiheuttaa talousvaikeuksia, vaikkapa sellaiselle henkilölle, joka on ottanut asuntolainaa.

Maksuvaikeuksille ei näy loppua.

– Uusien maksuhäiriöiden kohdistuminen ennätyksellisen suurelle ja edelleen kasvavalle joukolle henkilöitä osoittaa valitettavasti sen, että maksuhäiriöisten henkilöiden määrän kasvaa myös tänä vuonna, liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Suomen Asiakastieto Oy:stä kertoi tiedotteessa.

Maaliskuun lopussa 8,4 prosentilla suomalaisista aikuisista oli voimassa olevia maksuhäiriömerkintöjä Asiakastiedon rekisterissä.

– Ongelmaryhmä luottotietorekisterissä ovat 25–44-vuotiaat miehet, joilla maksuhäiriöriski on yli 15 prosenttia eli keskiarvoon verrattuna lähes kaksinkertainen. Naisilla riski on kaikissa ikäluokissa selvästi pienempi. Heistä vain 25–34-vuotiaissa maksuhäiriöisten osuus ylittää 10 prosenttia ikäluokasta, Muhonen vertaili.

Jukka Tikkasen mukaan on vaikea sanoa, mistä maksuhäiriöiden yleistyminen johtuu.

– Toisaalta siitä on vaikea ketään syyttää, jos esimerkiksi joutuu takausvelan maksajaksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Valtaosalla asiat hyvin

Suomen Asiakastieto Oy:n tutkimuksesta selviää muun muassa, että yli 90 prosenttia suomalaisista hoitaa asiansa hyvin.

Suurimmalla osalla kuluttajista on luottoa tai he ostavat luotolla.

Velkajärjestelyhakemusten ja velkajärjestelyn aloittamispäätösten määrä on alkuvuonna kasvanut runsaalla kymmenyksellä.

Suuri joukko ylivelkaantumisen kynnyksellä olevia yrittää yhä ratkoa ongelmaa maksamalla vanhaa luottoa uudella.

Maksuhäiriöiden lisääntyminen on seurausta luotonoton kasvusta ja siitä seuraavasta ihmisten ylivelkaantumisesta.

Jos kuluttaja ei maksa laskua eräpäivään mennessä, saaja lähettää yleensä vähintään yhden maksumuistutuksen eli "karhukirjeen".

Ennen laskun siirtymistä perintään on viimeisestä maksumuistutuksesta pitänyt kulua vähintään 14 vuorokautta.

Perintätoimistokin lähettää kuluttajalle vähintään yhden maksuvaatimuksen, josta voi vielä neuvotella.

Jos laskua ei ole perintätoimiston muistutusten jälkeen maksettu, asia etenee käräjäoikeuteen. Velkoja hakee oikeuden tuomiota, jotta saisi rahansa pois.

Jos laskun maksuun ei vieläkään löydy rahaa, oikeus tuomitsee velan ulosottoon.

Lähteet: Suomen Asiakastieto Oy ja Kuluttaja-asiamies

Written by:

Pasi Natunen

Ota yhteyttä