Puheenaihe

Syrjäytymisvaarassa olevien opetus ontuu – "Syynä tahto vai koulujen ahtaus?"

KOULUTUS Poliittinen tahto vai koulujen ahtaus syynä? Koulupudokkaiden jopo-ryhmissä tilaa vain 30 oppilaalle.

Jopo-opettaja Antti Korhonen hämmästelee sitä, ettei nopeasti kasvava Espoo ole panostanut enempää koulupudokkaiden joustavan opetuksen järjestämiseen. Kuvan nuoret eivät liity juttuun.

Seppo Korkman

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten joustava perusopetus (jopo) laahaa Espoossa rajusti muun Suomen perässä.

Espoossa jopo-ryhmiä on kolme, joissa oppilaspaikkoja on 30.

– Esimerkiksi 38 000 asukkaan Tuusulassa ryhmiä ja paikkoja on saman verran, vertaa kolme vuotta Saarnilaakson koulun jopo-ryhmää opettanut Antti Korhonen.

Toiseksi vertailukohteeksi Korhonen nostaa Tampereen. Reilun 225 000 asukkaan kaupungissa jopo-opetusta annetaan noin sadalle nuorelle kymmenessä ryhmässä.

– Espoossa ei kauniista lupauksista huolimatta ole haluttu lähteä markkinoimaan tätä maan hallituksenkin kärkihankkeeksi nostamaa opetusta vanhemmille, Korhonen hämmästelee.

Pitkään nuorten parissa toimineena Korhonen arvioi, että Espoon kokoisessa kaupungissa jopo-paikkoja pitäisi olla jopa 140.

Hän muistuttaa, että joustavasta perusopetuksesta saadut kokemukset ovat erittäin hyviä.

– Noin 90 prosenttia jopo-opetukseen osallistuneista suorittaa peruskoulun loppuun ja jatkaa lukioon tai ammattiopintoihin.

Opiskeluun liittyvien työharjoittelupaikkojen määrän suhteen Espoo on Korhosen mukaan ihanteellinen paikka.

Rahastakaan ei pitäisi olla kyse, sillä opetusministeriö maksaa osan jopo-opetuksesta aiheutuvista lisäkustannuksista kunnille.

– Pakko ihmetellä, onko kyse poliittisesta tahdosta, Korhonen heittää.

Perusopetuslinjan päällikkö Ilpo Salonen myöntää, että jopo-ryhmiä on Espoossa tällä hetkellä aivan liian vähän.

– Tahtoa uusien ryhmien perustamiseen olisi, mutta sopivia seiniä ei ole tarjolla, Salonen tiivistää ongelman viitaten nopeasti kasvavan Espoon akuuttiin pulaan koulutiloista.

Hänen mukaansa tavoitteena on perustaa uusia ryhmiä ensin Matinkylän alueelle ja sitten Espoonlahteen. Milloin ne toteutuvat, sitä Salonen ei uskalla ennustaa.

– Ryhmiä kootaan lisää kun tilaa löytyy.

Jopo-ryhmän perustaminen asettaa omat vaatimuksensa myös niin sanotulle isäntäkoululle.

– Sopivista isäntäkouluistakin on tällä hetkellä myös pulaa.

Joustavaa perusopetusta tarvitsevien oppilaiden määrää Espoossa on Salosen mukaan mahdotonta arvioida.

Perusopetuspäällikkö kiistää, että Espoo jättäisi kouluaan lopettelevat syrjäytymisvaarassa olevat nuorensa heitteille.

– Käytämme vuosittain miljoonia euroja tuki- ja lisäopetukseen ja esimerkiksi kaikki halukkaat pääsevät halutessaan kymppiluokalle. Jopo on vain yksi niistä.

Nuori elämä hallintaan

Joustavassa perusopetuksessa (jopo) tuetaan yleisopetuksesta syrjäytymisvaarassa olevien tai syrjäytyneiden oppilaiden tietojen, taitojen ja elämänhallinnan kasvua.

Opetus on tarkoitettu 8. ja 9. vuosiluokan oppilaille.

Opetuksessa käytetään tavanomaisesta koulutyöstä poikkeavia opetusjärjestelyitä, kuten leirikouluja, oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Merkittävässä osassa opiskelua ovat työharjoittelujaksot.

Espoossa jopo-ryhmiä on Leppävaaran ja Saarnilaakson kouluissa yhteensä kolme.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu