Asuminen

Espoolainen haluaa nyt ympärilleen kaupunkia

KEHITYS Tutkijan mukaan luovuus kukkii tiiviissä kaupunkirakenteessa. Kaupunkimaisen ympäristön suosio espoolaisten asumistoiveissa on kaksinkertaistunut 10 vuodessa.

Johanna Erjonsalo

Espoon kaupunkisuunnittelusta opintovapaalla oleva talousmaantieteen tutkija Juho Kiuru etsii pääkaupunkiseudulta yli- ja alisuoriutuvia postinumeroalueita.

Kiurun mukaan alueita vertaamalla voi löytää ne paikat, joihin todennäköisimmin voisi syntyä innovatiivisia keskittymiä.

Innovaatiot eli keksinnöt ovat edellytys uusien työpaikkojen syntymiselle ja talouskasvulle.

Työpaikat hakeutuvat sinne, missä on koulutettua työvoimaa.”

Nousupotentiaalia Kiuru näkee itäisessä Espoossa kaupunkiradan ja länsimetron varrella, Vantaan Jokiniemessä ja Helsingin kantakaupungin laajennuksissa.

Kiuru uskoo, että myös liikenneyhteyksillä on merkitystä alueiden innovatiivisuuden kasvulle, vaikkei siitä vielä olekaan olemassa tutkimustietoa.

– Länsimetro, kehärata ja raidejokeri ovat lupaavia investointeja.

Ennen ajateltiin, että täydennysrakentaminen kohentaa asuinalueita. Nyt on Kiurun mukaan huomattu, että myös viereen rakentaminen nostaa vanhan alueen statusta.

– Etelä-Leppävaaran rakentaminen nosti Pohjois-Leppävaaraa ja Helsingissä Herttoniemenranta vanhaa Herttoniemeä.

Tutkijat ovat havainneet, että luovuus kukkii parhaiten tiiviissä ja sekoittuneessa kaupunkirakenteessa.

– Siis siellä, missä on riittävästi sekä asuntoja että työpaikkoja. Tiiviillä kerrostaloalueilla, mutta ei pientalovaltaisilla alueilla, Kiuru kuvailee.

Kun ennen ihmiset muuttivat työpaikan perässä, niin nykyisin työpaikatkin voivat hakeutua osaajien luo.

– Ennen työpaikat syntyivät raaka-aineen ja energian äärelle, mutta nykyisin ne hakeutuvat sinne, missä on koulutettua työvoimaa.

Väitöskirjaa valmisteleva Kiuru on löytänyt pääkaupunkiseudulta menestyvien alueiden ketjuja.

– Innovaatio-hevosenkenkä sijoittuu Seurasaarenselän ympärille ulottuen Etelä-Helsingistä Sörnäisten, Pasilan ja Pitäjänmäen kautta Leppävaaraan ja Otaniemeen.

Alueen innovatiivisuuden aste määritellään tietointensiivisten työpaikkojen, tutkimus- ja kehitystoiminnan ja haettujen patenttien määrällä.

Kiurun mukaan on toivottavaa, että kaupungit kaavoittaisivat työpaikkoja alueille, joilla on vain asuntoja ja vastaavasti asuntoja työpaikkakeskittymien liepeille.

– Vähän pelottaa, miten käy esimerkiksi Helsingin Jätkäsaaren kanssa, kun sinne näyttää keskittyvän vain asumista, hän pohtii.

– Vastaavasti Vantaalla lentokentän alueelle kannattaisi rakentaa niin paljon asuntoja kuin mahdollista.

Hyvänä esimerkkinä Kiuru pitää Myllypuroa, jossa asuinrakentamista on tiivistetty, ja jonne rakennetaan ammattikorkeakoulu Metropolian suurinta kampusta.

Taantuvien lähiöiden statusta voisi nostaa täydennysrakentamalla.

Tiivistäminen ei ole enää kirosana asukkaille, jotka ovat alkaneet arvostaa kaupunkimaista ympäristöä.

– Kun espoolaisten asumistoiveita kartoitettiin, kaupunkimaisen ympäristön suosio tuplaantui 25:stä 50 prosenttiyksikköön kymmenessä vuodessa.

– Yhä suurempi osa arvostaa hyviä liikenneyhteyksiä ja palveluja enemmän kuin asuinalueiden väljyyttä, Kiuru näkee.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta: 

Arkkitehti ruotii tornirakentamista: "Keilaniemestä tulee jalankulkijan autiomaa"22.3.2016 20.15
"Kauniaisten keskusta on sen jälkeen tavallinen lähiö" – Kaupungintalon ja puiston paikalle kaavaillaan kerrostaloja9.6.2016 06.05
Espoonlahdesta tehdään rivakasti kaupunkia: 22- ja 16-kerroksisia tornitaloja2.6.2016 19.50
Autokauppa tuo satoja työpaikkoja Espooseen – Länsiväylä rakennustöiden takia kiertotielle7.4.2016 16.22
Perkkaan tornitalot jäytävät asukasyhdistystä – ”suunnittelu aloitettava alusta”8.7.2015 16.00
Koulun tontille nousee Espoonlahdessa tornien metsä 12.5.2016 09.22

Etusivulla nyt

Uusimmat: Asuminen

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu