Paikalliset

Rouva 51 iloitsee seutuyhteistyöstä

Raija Vahasalo suhtautuu kielteisesti kuntien pakkoliitoksiin.

Anneli Tuominen-Halomo

Kolmannen kauden kirkkonummelainen kansanedustaja Raija Vahasalo (kok) lähti parinsadan muun parlamentaarikon tavoin tällä viikolla vaalitauolle. Vaalikauden viralliset päättäjäiset pidetään 12. huhtikuuta.

Viikko sitten 50-vuotispäiväänsä viettänyt Vahasalo luonnehtii päättynyttä vaalikautta työteliääksi.

– Neljän vuoden mittaan eduskunta on saanut paljon aikaan positiivista. Koulujen perusopetusta on saatu parannettua, samoin täydennyskoulutusta. Myös erityisopetusta on vihdoin voitu uudistaa, arvioi Vahasalo.

Kirkkonummi ei turhan usein ole saanut läpi ehdokkaitaan eduskuntaan. Paikkakunnalla toimineista poliitikoista ovat Vahasaloa aiemmin Arkadianmäelle yltäneet Eero Lankia (kesk) ja Elisabeth Rehn (r).

– Kansalaiset ovat olleet todella kiitettävästi yhteydessä minuun. Se kieltämättä harmittaa, että heidän viesteihinsä vastaaminen kestää joskus kauan, aprikoi Vahasalo.

Vahasalo on pitänyt eduskunnassa ääntä etenkin läntisen Uudenmaan suurten liikenneväylien peruskorjauksen puolesta. Isot tiehankkeet eivät hänen mukaansa polje paikallisuutta jalkoihinsa.

–Paikallisten etujen ajaminen on tärkeää eduskunnassa edelleenkin. Mielestäni varsinkin kantatie 51:n saaminen kuntoon on ollut suuri ponnistus, jolla on merkitystä myös laajemmin.

– Tässä mielessä tien kunnostaminen on Espoon ja Kirkkonummen yhteishanke, mutta se palvelee myös koko läntistä Uuttamaata, arvioi Vahasalo, jota on ehditty tiehankkeen vuoksi kutsua jo nimellä Rouva 51.

Länsi-Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun tekemä yhteistyö on Vahasalon mukaan sujunut Kirkkonummen näkökulmasta myönteisesti. Joukkoliikenneasiat on saatu kansanedustajan mielestä kuntoon.

– Olen tyytyväinen siitä, että Kirkkonummi on nyt osa HSL:n aluetta. Helsinkihän vastusti Kirkkonummen mukaantuloa ankarasti, mutta jos hanke olisi kariutunut, se olisi kyllä ollut kirkkonummelaisille karvas tappio, arvioi Vahasalo.

Ruuhkamaksuihin hän on jatkuvasti suhtautunut tiukan kielteisesti, samoin kuntien pakkoliitoksiin.

– En alkuunkaan usko, että kuntien välinen yhteistyö paranisi sillä, että pieniä kuntia uhattaisiin pakkoliitoksilla. Se ei tule onnistumaan.

– On tietenkin eri asia, jos joku kunta on niin köyhä, että se ei kertakaikkiaan kykene järjestämään perustuslain edellyttämiä palveluita. Silloin liitos voisi olla perusteltu, mutta tällainen on vain erityistapaus, pohtii Vahasalo.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu