Puheenaihe

Espoolaisyritys haluaa pelastaa maapallon ja asuttaa avaruuden – tuomalla sirkat lautaselle

RAVINTO Otaniemestä ponnistava EntoCube aikoo viedä hyönteistuotantonsa maailmalle ja avaruuteen.

Kontissa on sirkoille sopiva mikroilmasto, kertovat EntoCuben Perttu Karjalainen ja Robert Nemlander.

Päivi Tuovinen

Parkkipaikalla Otaniemessä on kontti, jossa sirittää miljoona tavallista kotisirkkaa. Päivässä kontista voidaan kerätä viitisen kiloa sirkkoja, mikä riittäisi täyttämään noin 25–40 ihmisen proteiinin tarpeen päivässä.

Tulevaisuudessa tällainen kontti voisi olla vaikkapa kaupunkikerrostalon pihamaalla. Sen sijaan että asukkaat syövät muualla kasvatettua lihaa, he saisivat proteiininsa helposti ja ympäristöystävällisesti takapihaltaan.

Kontteja voidaan pinota päällekkäin vaikka pilvenpiirtäjän tarpeisiin. Kasvatusteknologia voidaan myös siirtää tehdasmaisiin olosuhteisiin, jolloin pystytään tuottamaan paljon suurempia määriä hyönteisiä.

– Kuivatussa sirkassa on proteiinia noin 60–70 prosenttia painosta. Ne ovat vähärasvaisia, ja rasva on lisäksi hyvälaatuista, kertoo sirkkoja kasvattavan, Otaniemessä toimivan EntoCuben toimitusjohtaja Perttu Karjalainen.

EntoCuben päätuote on kontti, jossa hyönteisten kasvatuksessa tärkeää mikroilmastoa pystytään hallitsemaan helposti. Pari viikkoa sitten yritys toi markkinoille Sirkkapurkin. Purkki pääsi otsikoihin nokkelana tapana kiertää lainsäädäntöä, mutta EntoCuben väelle sirkat ovat vakava asia. Yritys syntyi ja lähti kehittymään, kun maailman ongelmia tahoillaan pähkäilleet perustajat löysivät toisensa.

– Olen aina tykännyt ruuasta ja kokkailusta ja olen myös reissannut paljon Aasiassa. Sieltä tarttui mukaan ajatus hyönteisruuasta, Karjalainen kertoo.

Yrityksen innovaatiojohtaja Robert Nemlanderin kimmokkeet hyönteisruokaan tulevat vielä Aasiaakin kauempaa.

– Olin astronauttikokelaana ja siellä pohdittiin paljon pienessä tilassa toimivaa kestävää ruokatuotantoa, jota voisi soveltaa esimerkiksi Marsissa. Haaveeni on kehittää avaruuskelpoinen, kestävä ruuantuotantoteknologia, jossa hyönteiset ovat keskeisessä osassa, Nemlander visioi.

Kaksikon mukaan monet maailman ongelmista kietoutuvat tavalla tai toisella ruokaan. Pelkästään Yhdysvalloissa 80 prosenttia viljelyalasta käytetään tuotantoeläinten ja niille syötettävien rehujen kasvattamiseen. Iso osa ruuasta päätyy kaatopaikalle synnyttämään metaania, joka on ilmastonmuutosta edistävä kaasu.

– Tuotantoeläimet syövät ruokaa, jota mekin voisimme syödä samaan aikaan kun toisaalla maapallolla nähdään nälkää. Maailmassa on kuitenkin paljon hyönteisille soveltuvia ravinnonlähteitä, joita ei voi käyttää ihmisravinnoksi. Esimerkiksi jauhomato syö miltei mitä vaan ja tuottaa siitä korkealaatuista proteiinia, joka soveltuu ihmisravinnoksi, Karjalainen kertoo.

– Hyönteiset tuottavat proteiinia huomattavasti tehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin kuin perinteiset tuotantoeläimet. Tämä on oleellista ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta, Nemlander huomauttaa.

Ennen Marsia EntoCuben suunnitelmissa on valloittaa maapallo. Valloitus alkaa Sveitsistä, jossa yrityksellä on yhteistyösopimus Coopin, maan toiseksi suurimman vähittäiskauppayrityksen kanssa.

– Coop on julistanut, että heti kun lainsäädäntö sallii, se tuo hyönteiset ruokakauppoihin. Meidän tehtävämme on tuottaa teknologia, jolla käynnistetään hyönteistuotanto Sveitsissä. Kotisirkan lisäksi Sveitsin tehtaaseen on tulossa myös uusi laji, jauhomato, Karjalainen kertoo.

Kymmenen vuoden kuluttua Karjalainen näkee EntoCuben globaalina pelaajana, jolla on hallussaan hyönteisten kasvatusteknologian ydinosaaminen.

– Suomeen on syntynyt paljon hyönteisalan osaamista, mutta markkinat ovat pienet ja osin konservatiiviset. Esimerkiksi Afrikassa ja kehittyvissä maissa on paljon mahdollisuuksia. Me poistamme tuotannon esteitä ja avaamme ovia uusille kasvattajille, Karjalainen näkee.

Hyönteisruoka

Kotisirkoissa on sataa grammaa kohden hieman enemmän proteiinia kuin esimerkiksi naudassa.

Sirkat tarvitsevat yhden proteiinikilon tuottamiseen noin 2 000 kertaa vähemmän vettä kuin nautakarja ja aiheuttavat vain noin sadasosan naudan ilmastopäästöistä.

Sirkoista voi valmistaa neutraalin makuista jauhoa, jossa on proteiinia 70 prosenttia kuivapainosta. Jauhetta voi käyttää monin tavoin ruuanlaitossa.

Sirkkoja voi syödä myös kokonaisina esimerkiksi myslin kanssa.

EU:n elintarvikesäännökset eivät vielä salli hyönteisten myymistä elintarvikkeena. Lain odotetaan muuttuvan lähivuosina.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu