Puheenaihe

Tutkimustulos yllättää: Räjähdysmäisesti kasvanut merimetsokanta ei olekaan uhka kalastajien saaliille

Merimetso on rauhoitettu EU:n lintudirektiivillä ja luonnonsuojelulailla. Pesien ja lintujen häiritseminen ilman lupaa on kiellettyä.

Arkisto/Pekka Salonen

Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta selviää, että ahven- ja kuhasaaliit eivät ole pienentyneet alueilla, joilla on paljon merimetsoja.

Merimetsokanta on kasvanut myös itäisen Uudenmaan alueella viime vuosina reippaasti.

– Merenrantakaupunkeina ja saariston elinvoimaisuutta hyödyntävinä kuntina Loviisan ja Porvoon alueella on kyse merkityksellisestä asiasta. Erityisesti kalastajien kannalta tieto on huojentava, Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistyksen tiedottaja Mirja Suhonen.

Tutkimus kattaa koko Suomen rannikkoalueen perämerelle ja merenkurkkuun saakka.

Merimetsokannan voimakas kasvu on huolestuttanut kalastajia.

– Uusi tutkimus osoittaa, että huoleen ei ole aihetta. Kalakanta ei suinkaan vähene, vaikka kalat ovatkin merimetsojen sapuskaa, vaan pääasiallisesti päinvastoin, Suhonen sanoo.

Vaikka merimetsot syövät rannikkoalueella huomattavia määriä kalaa, niin niiden saaliiksi päätyvät keskimäärin pienikokoisemmat kalat kuin kalastajien pyydyksiin. Keskenkasvuisia kaloja on rannikkovesissä runsaasti ja niiden kuolevuus on luonnossa suurta muutenkin.

– Kalastuskokoiset saaliskalat päätyvät kalastajien pyydyksiin ja vesistön rehevöitymisen väheneminen pienen kalakannan karsiutuessa antaa isommille kaloille lisää kasvutilaa, Suhonen selittää.

Itäisellä Uudellamaalla merimetsojen kanta on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2004 ja ne jakavat ihmisten mielipiteet hyvin vahvasti.

Moni vesillä kulkija on kiinnittänyt huomionsa pieniin luotoihin ja saariin, "aavesaariin", joista puusto on kuollut merimetsojen ulosteiden vuoksi.

– Merimetsot kuitenkin jättävät jälkeensä hyvän kasvualustan viherkasveille, joskaan kuivuneet puut eivät elvy. Muutaman vuoden kuluttua merimetsojen muutettua majaa, saaret taas kukoistavat. Luonnon kiertokulkuun kuuluu tällainenkin.

– Tämän Luomuksen julkistaman tutkimuksen perusteella merimetsoja ei tarvitse nykyisestään vähentää eikä mitenkään vihata, Suhonen sanoo.

Merimetso

Merimetso on musta, muodoltaan jättiläismäistä silkkiuikkua tai venytettyä kuikkaa muistuttava pelikaanilintu, jota näkee saariston luodoilla usein valtavina parvina.

Merimetso palasi Suomeen pesimään parinsadan vuoden tauon jälkeen 1996. Kanta vahvistui nopeasti ja 2015 niitä arvioitiin olevan jo noin 24 000 paria.

Merimetsojen pesimäalueet ovat tyypillisesti varsin karuja, sillä niillä sijaitseva puusto ja muu kasvillisuus kuolevat merimetsojen ulostekuorman seurauksena.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu