Puheenaihe

"Sota ei ollut vain sankaritarinaa" – Tässä on Suomen viimeinen sodan kokenut kenraali

VETERAANIT Kenraali Jaakko Valtanen on viimeinen Puolustusvoimien komentaja, jolla on sotaveteraanitausta.

Pirkko Sihvola ja Jaakko Valtanen viettävät mielellään aikaa muiden sotaveteraanien parissa. Tapiolassa on mukava vaihtaa kuulumisia.

Päivi Tuovinen

Puolustusvoimien entinen komentaja, kenraali Jaakko Valtanen, 92, viihtyy muiden sotaveteraanien joukossa.

Olarinmäessä asuvalla kenraalilla on tapana osallistua Espoon sotaveteraanien viikkotapaamiseen, missä usein kuullaan luentoja vaikkapa maailmanpolitiikasta.

– Kieltämättä tämä on minulle sellainen hengähdyspaikka, johon lähden hyvinkin mielelläni, kenraali Valtanen myöntää.

Talvisodassa hän palveli lähettinä ja jatkosodassa muun muassa tykistöupseerina. Itse sodasta Valtasella on vankka näkemys.

– Sodan perimmäinen olemus on muutakin kuin mitä etulinjan sankaritarinoista voidaan lukea, hän pohtii.

– Eivät läheskään kaikki palvele sodassa taistelijoina etulinjassa, niinpä esimerkiksi lääkintä ja joukkojen huolto sekä niiden tarvitsemat kuljetukset ovat sodassa aivan välttämättömiä.

Isänmaan puolustajia tarvittiin myös rintaman selustassa ja kotiseudulla.

Valtasen mukaan sota on aina raakaa, mutta toisaalta toisessa vaakakupissa on ollut kokonaisen kansakunnan itsenäisyys. Sodan vaatimat uhraukset on kannattanut tehdä.

Jo vuonna 1939 alkanut sotilasura on kuljettanut Valtasen ylennysten kautta Puolustusvoimien huipulle saakka.

– Minä arvostan sitä suomalaista järjestelmää, jossa korkeimmatkin upseerit ovat aloittaneet uransa aivan alokkaasta lähtien. Kaikissa maissa ei ole näin, mutta Suomessa se toimii.

Uransa aikana Valtanen oli kehittämässä alueellista puolustusjärjestelmää. Hän luottaa siihen, että yleinen asevelvollisuus on jatkossakin paras tae maamme puolustamiseksi.

– Jos peräti 80 prosenttia ikäluokasta pystytään kouluttamaan sotilaiksi, ei järjestelmä voi silloin mitenkään kehno olla. Tärkeää olisi osoittaa jokaiselle reserviin siirtyvälle oma paikka ja tehtävä, Valtanen muistuttaa.

Vapaaehtoinen maanpuolustustyö voi kenraali Valtasen mukaan Suomessa varsin hyvin.

– Jo pelkästään molemmissa reserviläisliitoissa on yhteensä 60 000 jäsentä ja lisäksi on lukuisa määrä muita maanpuolustusjärjestöjä. Myös Maanpuolustuskoulutusyhdistys on reilussa 20 vuodessa osoittanut voimansa ja valtio aivan selvästi arvostaa sen roolia, Valtanen arvioi.

Huomenna kansallisena veteraanipäivänä Valtanen osallistuu juhlintaan muiden sotaveteraanien kanssa.

Ja tietenkin aamulla salkoon nousee myös siniristilippu.

Kansallinen veteraanipäivä 27. huhtikuuta.

Sotaveteraanit Suomessa

Kesällä 1944 aseissa oli noin 500 000 miestä. Rintamatunnus on myönnetty 65 000 naiselle.

Nyt sotaveteraaneja on Suomessa jäljellä 17 000. Heistä noin 2 700 asuu pääkaupunkiseudulla.

Veteraanien keski-ikä on 94 vuotta. Joka kuukausi kuolee 250–300 sotaveteraania.

Kansallisen veteraanipäivän vietto alkoi vuonna 1987.

Veteraanipäivää vietetään 27. huhtikuuta. Tuolloin vuonna 1945 viimeiset saksalaiset joukot poistuivat Suomesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu