Puheenaihe

Huonoja uutisia: Istanbulin sopimus ei toteudu Suomessa

OIKEUS Istanbulin sopimus takaa mahdollisuuden paikkaan turvakodista.

Turvakodista eniten apua hakevat 25–40-vuotiaat äidit, joilla on leikki- tai alakouluikäisiä lapsia.

Johanna Erjonsalo/arkisto

Istanbulin sopimus astui voimaan vuonna 2015 ja on ensimmäinen eurooppalainen oikeudellisesti sitova sopimus, joka koskee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Valtio on sitoutunut kustantamaan turvakotien toiminnan.

Turvakoteja tarvitaan lisää, sillä Istanbulin sopimuksen määräämä luku ei ole vielä toteutunut.

– Tänäkin vuonna turvakoteja on avattu, mutta ne eivät silti riitä. Avuntarvitsija ei jää kuitenkaan koskaan ilman turvaa, Ensi- ja turvakotien liiton perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn asiantuntija Johanna Matikka sanoo.

Kaikille väkivaltaa tai sen uhkaa kokeville on löydettävä paikka. Jos sitä ei ole lähimmässä turvakodissa, niin henkilö ohjataan seuraavaan lähimmäiseen turvakotiin. Päiväkodin, koulun ja työn takia paikka turvakodista on hyvä saada läheltä.

– Turvakotiin pääsemiseksi riittää se, että pelkää olla kotona. Jatkuvassa pelossa eläminen ylläpitää stressitasoa ja on myrkyllistä terveydelle. Erityisesti lapsille uhan ja pelon ilmapiiri tekee hallaa, sillä heidän keinonsa säädellä sitä ovat rajalliset, Matikka sanoo.

Yhdessä turvakodissa on keskimäärin viidestä kahdeksaan paikkaa. Siellä vietetään yleensä pari viikkoa tilanteen mukaan.

– Turvakodissa ollaan kriisitilanteen vaatiman ajan, yleensä muutamasta viikosta kahteen kuukauteen, Matikka sanoo.

Sinne pyritään saamaan tavallinen arki.

– Siellä asutaan tavallisessa asuinhuoneessa, syödään kotiruokaa ja leikitään lasten kanssa. Pyrimme vakaannuttavaan turvalliseen arkeen, Matikka sanoo.

Aikuiset ja lapset pääsevät puhumaan väkivallan kokemisesta ammattilaisten kanssa ja heitä neuvotaan juridisissa asioissa.

– Autamme lisäksi sosiaalisen tuen sekä asunnon hankinnassa, Matikka lisää.

Turvakodista eniten apua hakevat 25–40-vuotiaat äidit, joilla on leikki- tai alakouluikäisiä lapsia. Heitä uhkaa useimmiten entinen tai nykyinen kumppani. Joskus perheväkivaltaa siedetään hyvinkin pitkään ennen avun hakemista, jopa useita vuosia.

Osa turvakodeista on salaisia, kuten Monika-turvakoti, joka tarjoaa erityispalveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja -lapsille. Se on tarkoitettu väliaikaiseen kriisiasumiseen.

Nettiturvakoti

Nettiturvakodin chatissa voit keskustella väkivallasta nimettömästi. Kahdenkeskeisessä chatissa auttamassa ovat ammattilaiset koko kesän ajan osoitteessa turvakoti.net.

Nollalinjan auttavassa puhelimessa apua saa ympäri vuorokauden numerossa 080 005 005.

Turvakoti

Tarjoaa kriisiapua perhe- ja lähisuhteessa väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille.

Antaa akuuttiin tilanteeseen liittyvää tukea, neuvontaa ja ohjausta väkivallasta selviämiseen sekä väliaikaisen asuinpaikan.

Kodinomainen paikka, jossa henkilökunta on läsnä ympäri vuorokauden.

Voi oma-aloitteisesti soittaa tai tulla yksin tai lasten kanssa mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Kaikki sukupuoleen ja ikään katsomatta ovat tervetulleita.

Saa keskusteluapua ja neuvoja perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä kysymyksissä.

Ensisijaisena tehtävänä on taata väkivallan kokijan ja hänen lastensa turvallisuus kaikissa olosuhteissa.

Lisää aiheesta: 

143 apua tarvitsevaa käännytettiin pois – Valomerkki: turvakotipaikkoja ei enää riitä kaikille9.7.2015 17.56
Tässä uusi ja yllättävä turvakotiin hakeutuvien ryhmä8.3.2015 17.30
Turvakodit joutuvat jopa käännyttämään avunhakijoita – "Järjestelmä pettää pahasti"18.6.2016 08.35

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu