Kulttuuri

Suomenojan luonnosta tehtiin kirja – Mitä tapahtuu lintuparatiisille?

KULTTUURI Uhanalaiset linnut, hyönteiset ja runsas kasvisto tekevät Suomenojan lintualtaasta luonnontarkkailijan paratiisin.

Jukka Ranta pääsi kameroineen todistamaan, miten kanahaukka sai Suomenojan lintualtaalla saaliikseen naarasfasaanin.

Jukka Ranta

Suomenojan lintuallas on ainutlaatuinen paikka. Linnut ovat tottuneet ihmisen läsnäoloon niin hyvin, että niiden elämää pystyy tarkkailemaan ilman kiikariakin.

Muutama vuosi sitten Jukka Ranta ja muutama muu espoolainen luontokuvaaja kokoontuivat pohtimaan, mitä Suomenojalle on tapahtumassa rakentamisen paineissa. Päätös alueen dokumentoinnista syntyi aika nopeasti.

– Valokuvia oli tarkoitus julkaista eri foorumeilla. Vuonna 2011 perustimme Suomenoja.fi:n ja teimme myös ensimmäisen Espoota kiertäneen valokuvanäyttelyn, Ranta kertaa.

Idea kirjan tekemisestä kypsyi ja sen julkaiseminen päätettiin ajoittaa Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen.

Lintuparatiisi Suomenoja-Finnoo -kirja kuvaa muun muassa Suomenojan (Finnevikenin) historiaa, lintualtaiden syntyvaiheita ja linnustossa tapahtuneita muutoksia. Kirja sisältää tietoja alueen runsaasta kasvistosta ja kertoo myös alueen perhosista ja sudenkorennoista.

– Tietyt lintulajit ovat hävinneet ja niiden tilalle on tullut uusia lajeja. Lintuallas on hyvin merkittävä muun muassa mustakurkku-uikun, nokikanan, liejukanan, punasotkan ja harmaasorsan kannalta. Alueelle on kotiutunut myös iso naurulokkiyhdyskunta, johon on laskettu kuuluvan jopa yli 3 000 paria, Jukka Ranta kertoo.

Naurulokit hätistelevät petolintuja ja variksia pois pesiltään, ja samalla naurulokkiyhdyskunta suojelee muidenkin lintulajien pesintää.

Dokumentointia varten Jukka Ranta kartoitti kasvitieteilijä Pentti Alangon kanssa alueen kasvillisuutta.

– Monet kasvit ovat tulleet alueelle kuorma-autojen kyydissä, kun saostusaltaiden täyttämiseen tuotiin maa-aineksia eri puolilta Espoota.

Ranta käy Suomenojalla pari kertaa viikossa, koska tällä hetkellä hän vastaa Suomenoja.fi -sivuston viikkoraportin kirjoittamisesta.

Kirjassa pohditaan myös Suomenojan tulevaisuutta. Pahin mahdollinen uhka on se, että suunniteltu merialueen täyttäminen toteutuu.

– Puron suu on allas, joka sulaa ennen lammikkoa. Keväällä siihen kokoontuu lintuja ja syksyllä uhanalaiset sotkat kerääntyvät siihen ennen muuttoa. Rakentaminen muuttaisi tilannetta.

Espoossa on osattu tehdä myös hyviä päätöksiä. Tällaiseksi Jukka Ranta nimeää sen, että Suomenojan lintualtaalle on tehty hoito- ja kunnostussuunnitelma ja altaan ympärille on jätetty suoja-alue.

Ranta toivoo, että Suomenojan lintuparatiisin säilyminen turvattaisiin nimeämällä alue Natura-alueeksi.

Lintuparatiisi-kirjaan oli tarjolla noin tuhat valokuvaa, joista noin 250 päätyi kirjaan. Kuvat valitsi kirjan taittaja Jukka Aalto.

Kirjan tekijöiden tavoitteena on saada näkyvyyttä Suomenojan lintuparatiisille ja edistää sen säilymistä.

Luontokirja

Lintuparatiisi Suomenoja-Finnoo, Luonnon ja ihmisen yhteiseloa.

Julkaisija on Suomenojan Luonto ry.

Tekstit Jukka Ranta (pääkirjoittaja) ja Esa Mälkönen.

Kuvaajat Tommi Heinonen, Tuomas Heinonen, Tomi Järvinen, Timo Leppäharju, Esa Mälkönen, Jukka Ranta, Bore Wanner ja Krista Ylinen.

Taitosta ja ulkoasusta vastaa Jukka Aalto, Armadillo Graphics.

Kirjan julkaisutilaisuus on Ison Omenan palvelutorilla Espoo-päivänä 26. elokuuta kello 12–14.

Kirjaan liittyvä näyttely on esillä Palvelutorin Kohtaamossa 4. syyskuuta asti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Kulttuuri

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu