Läntisellä Uudellamaalla yli 30 vaarallista tasoristeystä – poistaminen etenee hitaasti

Teemu Vestovuo

St. Laurence Golfin palvelupäällikkö Susanna Holm ylittää Kaivurinkadun tasoristeyksen päivittäin ainakin kaksi kertaa joko autolla, pyörällä tai jalan.

Heli Kurimo

JUNALIIKENNE Hankoradan vaarallisten tasoristeysten poistaminen etenee hitaasti.

Hanko–Hyvinkää-rata näyttää vaarallisen pilkulliselta. Kartalta katsottuna radan varrella on tiheänä nauhana puomittomia tasoristeyksiä.

Viime viikolla neljän ihmisen hengen vaatinut tasoristeysonnettomuus sattui Skogbyn risteyksessä Raaseporissa.

Yhtä vaarallisia tasoristeyksiä on radan varrella kolmisenkymmentä kappaletta.

– Sanoisin, että jokainen tasoristeys, jossa ei ole puomia, on vaarallinen sanoo Liikenneviraston ylitarkastaja Jarmo Koistinen.

– Jokaisen puomittoman tasoristeyksen ylittäminen vaatii tienkäyttäjältä erityistä varovaisuutta ja valppautta. Pääosa onnettomuuksista tapahtuu puomittomissa tasoristeyksissä.

Muun Suomen rataosuuksiin verrattuna Hanko–Hyvinkää-radan alueella on paljon väestöä.

Tuorein selvitys Hankoradan tasoristeysten turvallisuuden parantamisesta on tehty radan sähköistämissuunnitelmiin liittyen vuonna 2014. Laajassa selvityksessä on 180 sivua ja useita yksityiskohtaisia toimenpide-ehdotuksia niin puomeista kuin tasoristeysten poistamisestakin.

Selvityksen mukaan Hyvinkään ja Hangon välillä oli 35 ylimpiin riskiluokkiin kuuluvaa tasoristeystä. Yhteensä risteyksiä oli 86.

Viime vuosina tasoristeyksistä on saatu karsittua vain muutama.

Selvityksen mukaan oli todennäköistä, että tulevan 20 vuoden aikana Hanko–

Hyvinkää-radalla tapahtuu onnettomuusennusteen perusteella noin 23 onnettomuutta.

Lohjan alueella selvityksessä on mainittu 13 tasoristeystä, joista riskialtteimpaan luokkaan kuuluu viisi tasoristeystä: Gruotilankatu, Kaivurinkatu, Maksjoentie, Tynninharjuntie ja Honkaniementie. Lisäksi selvityksessä on esitetty toimenpiteitä Lieviön, Braskintien ja Kivelän tasoristeyksiin. Investointikustannukset pelkästään Lohjan tasoristeysten turvallisuuden parantamisen osalta olisivat noin 15,5 miljoonaa euroa.

Tasoristeykset luokitellaan vaarallisuusluokituksiltaan asteikolla 1-7.

Viime viikon onnettomuuspaikka Skogbyssä oli vuonna 2014 määritelty luokkaan kuusi, mutta nyt sen luokka oli pudonnut viitoseen.

– Meillä kuuluu tietty määrä tasoristeyksiä luokkaan 6-7. Voi olla, että joku tietty tasoristeys on olosuhteiltaan ohittanut Skogbyn risteyksen ja mennyt kutosryhmään. Silloin Skogbyn risteys on pudonnut vitosryhmään. Matemaattisesti vain kymmenen prosenttia kuuluu 6-7 vaarallisuusluokkien tasoristeyksiin, kertoo Koistinen.

Vaarallisuusluokituksia arvioidaan muutaman tekijän perusteella.

– Tekijöitä ovat ajonopeus tiellä ja radalla, tien päällyste, vuorokaudessa tapahtuvan liikenteen keskimäärä, tasoristeyksen näkymät, onnettomuushistoria ja vastaavan kaltaisten tasoristeysten onnettomuushistoria.

Vuoden 2014 selvityksessä Skogbyn risteykseen ehdotettiin pienenä tuhannen euron hintaluokan parannuksena nopeusrajoituksen laskemista 50 kilometriin tunnissa 80 kilometrin sijaan.

Laajempana ratkaisuna ehdotettiin Skogbyn tasoristeyksen poistamista.

Liikennevirasto on vähitellen vähentänyt tasoristeysten määrää koko maassa.

– Toivotaan, että tasoristeysten poistamiseen saataisiin lisärahoitusta. Parasta olisi tietenkin jatkuva rahoitus, jotta tasoristeyksiä voitaisiin poistaa pitkän tähtäyksen suunnittelulla, sanoo Koistinen.

Tasoristeysten poistamiseen saatavat rahat ovat samassa radanpidon rahapotissa kuin esimerkiksi vaihteiden ja muiden turvalaitteiden rahoitus.

Käyttäjän elina.laiho@media.fi kuva
Elina Laiho