Kulttuuri

”Neitseellinen vartalo – älä kerro siitä tolloille”

Taidemuseo Villa Gyllenbergin kokoelmiin kuuluva teos on esillä Gallen-Kallelan Museon Elämän koreus - Kalevalan kankahilta Afrikan savanneille -näyttelyssä.

Heikki Merihaara

Kirjailija Adolf Paul sai 13. maaliskuuta 1894 Axel Gallénilta kirjeen, jossa hän kertoi Ad astra -teoksestaan.

”Työskentelen parhaillaan naispuolisen alastonmallin parissa, kaunis neitseellinen vartalo joka poseeraa koko päivän. Älä kerro siitä tolloille.”

Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1907 maalaama toisinto teoksesta on nyt nähtävillä taiteilijan itsensä suunnittelemassa kehyskaapissa.

Häneltä otin ruumiin, ja toiselta tytöltä pään.”
Kehyksen rekonstruktio perustui museoiden väliseen yhteistyöhön ja arkistojen hyödyntämiseen. Molemmat Ad astra -teoksen versiot on kehystetty alttarikaappimaiseen kehykseen.

Villa Gyllenbergissä oli säilynyt alkuperäisen kehyksen ovet. Gallen-Kallelan Museon kokoelmien luonnokset ja työpiirrokset sekä 1940-luvulla valokuvattu Gallen-Kallelan piirustuskokoelma kehysluonnoksineen ovat helpottaneet alkuperäisen kaltaisen kehyskaapin tekoa.

Gallen-Kallela ei koskaan myynyt Ad astran ensimmäistä versiota. Ruoveden Kalelassa Ad astra toimitti alttaritaulun paikkaa myös Gallénin lasten ristiäisissä vuonna 1899.

Alle on maalattu oma kuvani ilkialastonna.”
 Ad astra -teoksen ensimmäisessä versiossa tytön käsien stigmat on maalattu piiloon.

Myöhempään versioon taiteilija maalasi ne jälleen näkyviin. Näyttelyssä esillä oleva Ad astra on maalattu ilmeisesti tilauksesta. Teoksen omistaa nykyisin Signe ja Ane Gyllenbergin taidesäätiö.

Teoksen toisintoa varten Gallen-Kallela tilasi koristeveistetyt kehykset taidekauppias, puuseppä Berndt Kahlrothilta. Kahlroth kertoi kirjeessään Gallen-Kallelalle ylösnousemuskaapin valmistuneen 17. marraskuuta 1908.

 Ad astra on Gallénin tärkeimpiä symbolistisia teoksia. Teos valmistui vuonna 1896. Teoksen nimi tarkoittaa ”tähtiin”.

Gallen-Kallela itse muisteli 1920-luvulla teostaan seuraavasti:

”Aloin sen vuonna 1894 asuessani Sääksmäen Rapolassa. Mallina oli pieni kalvoilalainen tyttö. Häneltä otin ruumiin, ja toiselta tytöltä pään, mitkä sitten sovitin yhteen.”

Teos kuvaa ylösnousemusta. Aiheeseen ja sen käsittelyyn on kertomus ristiinnaulitusta vaikuttanut huomattavalla tavalla.

”Maalauksen käytetty kangas on osa suuresta taulusta; sen alle on maalattu oma kuvani ilkialastonna”, paljastaa Gallen-Kallela Kallela-kirjassaan (1924).

Lähde: Gallen-Kallelan Museo / museolehtori Minna Turtiainen

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Kulttuuri

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu