Kulttuuri

Eikö Espoolla muka ole historiaa – Kaupunginmuseo esittelee monivivahteisen Espoon

KULTTUURI Yksi Espoon kaupunginmuseon tärkeistä tehtävistä on espoolaisen identiteetin tukeminen.

Espoon kaupunginmuseo esittelee monipuolisesti elämää Espoossa. Museonjohtaja Maarit Henttosen johdolla museon tarjontaa kehitetään muun mussa kuuntelemalla asiakkaiden toiveita.

Päivi Tuovinen

Kun Espoon kaupunginmuseon asiakkailta on kysytty, millaisia näyttelyitä he haluaisivat nähdä, vastauksissa korostuu paikallisuus. Museolla on pohdittu paljon, miten toiveisiin vastataan.

Paikalliseen, entisaikojen espoolaiselämään voi tutustua Saaristomuseo Pentalassa, joka avataan kesäkuussa juhlistamaan tänä vuonna 60 vuotta täyttävää kaupunginmuseota. Pentalan eteen on tehty määrätietoista työtä jo vuosia.

– Uskon, että Pentala kiinnostaa ihmisiä todella paljon, lokakuun alussa Espoon kaupunginmuseon johtajana aloittanut Maarit Henttonen sanoo.

Pentala on aito kalastajakylä. Museorakennuksissa on asuttu ja eletty. Kaikki rakennukset ovat huoltorakennusta lukuun ottamatta vanhoja ja oikeilla paikoillaan. Rakennukset on korjattu museokäyttöön rakennushistoriaa kunnioittaen.

Kun saaristomuseo Pentala avautuu, saareen alkaa säännöllinen reittiliikenne.

– Saaren keskusta on luonnonsuojelualuetta, joten sinne rakennetaan polut, joille retkeilijät ohjataan. Saaressa on myös yksityisiä mökkejä, joten kulkemista pitää rajoittaa myös niin, että heidän yksityisyyttään kunnioitetaan.

Näitä museoita pitäisi entistä tehokkaammin käyttää Espoon imagon vahvistamisessa."

Espoon kaupunginmuseoon kuuluvat Näyttelykeskus Weegeellä toimivan Kamun lisäksi talomuseo Glims, koulumuseo Lagstad, huvilamuseo Villa Rulludd ja pian myös saaristomuseo Pentala. Kaikki ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita.

– Näitä museoita pitäisi entistä tehokkaammin käyttää Espoon imagon vahvistamisessa. Joskus kuulee sanottavan, että Espoolla ei ole historiaa. Espoo on kaupunkina nuori, mutta sen historia ulottuu tuhansien vuosien taakse, Henttonen huomauttaa.

Museonjohtajaa viehättää eniten Espoon historiassa sen moniulotteisuus.

– Historiasta löytyy hienoja ja yllättäviä asioita. Itse tunnen lukkarinrakkautta Tapiolaa kohtaan, koska asuin siellä 80-luvulla.

– Kiinnostava tutkittava kohde Espoossa olisi liikenne eli miten Kuninkaantie, Tarvontie, Länsiväylä ja rantarata ovat muovanneet kaupunkia. Museo tallentaa myös muuttuvaa kaupunkikuvaa. Olemme valokuvanneet metroasemien ympäristöt ennen rakentamista ja kuvaamme taas, kun ne ovat valmiit.

Espoon kaupunginmuseossakin on viime vuosina kehitetty uusia työtapoja ja kuntalaisten osalllistamista. Esimerkiksi Saaristomuseo Pentalan suunnittelussa on tehty tiivistä yhteistyötä asukkaiden ja eri yhteistyötahojen kanssa.

Työtä tehdään myös sen eteen, että museoon taltioitu tieto olisi entistä helpommin saavutettavissa ja käytettävissä.

Moni opastettava ryhmä lähtee museoon sillä ajatuksella, että viiden minuutin opastus riittää. Kun opastus loppuu, vieraat havahtuvat siihen, että tunti on kulunut. Moni museovieras on todennut, että "yllättävän hyvä".

– Siitä on tullut meille oma slogan – Yllättävän hyvä, Maarit Henttonen naurahtaa.

– Kaupunginmuseon tehtävänä on vahvistaa espoolaista identiteettiä, koska täällä on paljon muualta tulleita asukkaita. Onpa asukkaiden tausta Pohjois-Suomessa tai ulkomailla, heille pitää avata, miksi Espoo on sellainen kuin se on.

Ajankohtaista

Maarit Henttonen on syntynyt Kemissä ja asunut nuoruutensa Raumalla.

Maarit Henttonen on taustaltaan taidehistorioitsija ja hän on tehnyt väitöskirjan suomalaisista naisten- ja lastensairaaloista 1920–1940-luvuilla.

Hän on työskennellyt mm. Arkkitehtuurimuseossa, Helsingin kaupunginmuseossa ja vuodesta 2010 Espoon kaupunginmuseossa, ensin tutkimuspäällikkönä ja viime syksystä lähtien museonjohtajana.

Tällä hetkellä Kamussa on meneillään Särkynyt Elämä -Espoo sisällissodassa näyttely.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Kulttuuri

Luetuimmat

Uusimmat